Aktuellt

Utlandsfinländarparlamentet hittar du även på Facebook. Dessa UFP regioner har sin egen Facebook-sida: UFP Östeuropa, UFPSydeuropa, Afrika och Mellanöstern, UFP Kanada.

På vårt sekretariat Finland-Samfundets ny hemsida hittar du varje månad Uutiskirje (Infobrevet). Den innehåller också UFP nyheter. På sidan finns rådgivningstjänst och guider som hjälper dig när du skall flytta utomlands, tillbaka till Finland eller behöver råd angående t.ex. beskattningen av din pension.

Vilka till utlandsfinländare intressanta web-länker och favorit-blog skulle du gärna se bland dessa? → Gärna ge oss mera!

Suomi Maailmalla - Finland i Världen / Worldwide är en Facebook grupp med meningen att bli använt till kommunikationen om evenemang av utlandsfinländska samfund och organisationer, och till diskussionen omkring teman. Gruppen är öppen till alla, och vem som hälst i Facebook kan se alla kommentarer, och även andra än gruppens medlemmar kan 'tycka' om poster. Endast medlemmar kan göra uppdateringar och kommentera. Tidigare hätte gruppen Suomi 100 Maailmalla - Finland 100 År i Världen / Finland 100 Worldwide.

→ Ni är välkomna at lämna kommentarer och hälsningar!

Presidiets höstnyheter 2019

Resolutioner 2017 och sessionens protokoll

De 56 resolutioner antagna av utlandsfinländarparlamentets 9. session (16.-17.6.2017) finns på svenska (och finska och engelska) på hemsidan här: Resolutioner 2017. Denna resolutionsammanfattning innehåller det nya presidiets särskilda huvudmålsättningar under mandatperioden 2017 - 2020.

Resolutioner övergavdes till statssekreterare Paula Lehtomäki den 17. april. Statssekreteraren ersatte Finlands statsminister Juha Sipilä och resolutionssammanfattningen skickades från hennes kansli på remissrunda inom Statsrådet (statsförvaltningen dvs olika ministerier).

På hemsidan under Sessionen 2017 finns nu också protokollet av denna 20-årsjubileumssession även på svenska och engelska.

Sekretariatet hjälper gärna, i fall en utlandsfinländsk samfund som följer UFP:s arbete har inte ännu fått dessa per e-post.

UFP behövs! Utlandsfinländarparlamentet kan stödas genom att bli en person eller samfund medlem av Finland-Samfundet. Det skyddar fungerandet av UFP:s sekretariat Finland-Samfundet r.f. och är små pengar för befrämjandet av utlandsfinländska intressen, medlemsförmåner, rådgivningservice och tidningen Finlands Bro (Suomen Silta). Fråga mer om UFP:s arbete från parlamentssekreterare Sini Castrén: sini.castren@suomi-seura.fi och info@usp.fi, samt +358 9 6841 2127.

FÖRMÅNER AV NYA ID KORTET TILL UTLANDSFINLÄNDARE

(Lisäksi alla: HENKILÖKORTIN SAA MYÖS SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSTÄ)

27.4.2018

Maailmalla asuvalle suomalaiselle on moninaista hyötyä uudesta henkilökortista:

1) Kaksoiskansalaisia hyödyttää kansalaisuuslakiin henkilökorttilain uudistuksen myötä tehty lisäys siitä, että henkilökortin hakeminen tai saaminen osoittaa 'riittävän yhteyden' Suomeen.

2) Uusi henkilökortti toimii välittömästi matkustusasiakirjana (Euroopassa) ja henkilöllisyystodistuksena.

3) Kauaskantoisin hyöty on, että kortti sisältää myös kansalaisvarmenteen. Tämä tarkoittaa, että henkilökortin sirussa on Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne. Siksi uudella henkilökortilla käy myös henkilöllisyyden todistaminen eli vahva tunnistautuminen. Tieto tästä on levinnyt hitaasti. Jos sirun lukeminen kehittyy, helpottuisi maailmallakin asuvan suomalaisen henkilöllisyyden todistaminen ja osoite- sekä perhetilanteen päivitys Suomeen.

Tähän asti ulkosuomalaiset ovat käyttäneet henkilöllisyytensä todistamiseen lähinnä pankkitunnuksia. Ne myöntää kuitenkin kaupallinen liikelaitos ja kaikilla niitä ei ole.

Nykyisin kansalaisvarmenteen käyttöön tarvitaan tietokone, kortinlukulaite (itse ostettava) ja Väestörekisterikeskuksen sivulta ladattava ilmainen kortinluku-ohjelmisto. Aktivointitunnusluku toimitetaan postitse viikon kuluessa kortin toimittamisesta.
Lisätietoa kansalaisvarmenteesta.
Lisätietoa kansalaisvarmenteen käyttöönotosta, ja yhteystiedot käyttöönoton ongelmissa auttavaan neuvontapalveluun.

Esimerkki hyödystä: henkilötietojen päivitys:

Suomessa Maistraatti on se taho, jonka kanssa asioidaan, kun päivitetään henkilön tietoja Suomen väestötietojärjestelmään eli tietokantaa ylläpitävälle Väestörekisterikeskukselle.

* Asiointi Maistraatin kanssa ilman vahvaa tunnistautumista: maailmalla asuva suomalainen voi vain ilmoittaa oikeat osoitetietonsa Maistraattiin. Tarkat neuvot tästä tai otsikkoa klikkaamalla.

* Asiointi Maistraattien sähköisen asiointipalvelun kanssa vahvan tunnistaumisen jälkeen: omien osoite- ja perhetietojen ajantasaisuutta myös tarkastella itse, ja tehdä tietojen tarkistuspyynnön. Tarkat neuvot tästä tai otsikkoa klikkaamalla.

→ Millaista viranomaisasiointia helpottaa oikea oma osoite ja perhetilanteen kirjaus Suomen väestötietojärjestelmässä? Esimerkkejä:
• Passin ja henkilökortin haku on helpompaa.
• Suomen tärkeä posti löytää perille, kuten puolustusvoimien kutsuntakirje sen vuoden keväänä jolloin mies täyttää 18 vuotta. Kutsuun vastaamaton otetaan maahantulossa säilöön rintamakarkurina ja selvitykseen menee hetki.
• Äänioikeusilmoitus-kortin osoitepoiminta tehdään 51 päivää ennen vaalipäivää. Kortin saa jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen. Ilman korttia voi äänestää äänestyspaikassa, mutta sen puute kertoo, etteivät osoitetiedot ole oikein. Kevään 2019 eduskuntavaaleista alkaen kortti sisältää uutta tietoa heille, jotka äänestyspaikassa vierailun sijaan äänestävät kirjeitse: viime hetken opastus kirjeäänestysmateriaalin tilaajille ja oman keskusvaalilautakunnan osoite kirjeäänen palauttamiseksi. Muutoin on palautusosoite selvitettävä oikeusministeriön tulevasta palvelunumerosta.

IDE KORT OCKSÅ FRÅN FINLANDS AMBASSAD

(Päivitetty nosto vuoden 2016 lopusta)

Henkilökorttilaki ja eräiden siihen liittyvien lakien muutokset astuivat voimaan 1.1.2017. Niiden myötä ulkosuomalaisten asema parani. Ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Myöntöoikeus ei siis rajoitu Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueeseen jolla henkilökortti käy myös matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, ja Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 € kun se haetaan sähköisenä hakemuksena. Poliisin palveluvalikoima laajennuttua passin ja henkilökortin samanaikaiseen hakuaan, saa henkilökortista pienen alennuksen kun sen hakemuksen tekee samalla kertaa passihakemuksen kanssa (52 €). Hinta tippuu lisää tekemällä anomus sähköisesti, passihakemuksen rinnalla (48 €). Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta.

Ennen vuotta 2017 henkilökorttia ei voinut passin tavoin hakea sähköisesti. Henkilökortin hakuprosessia joustavoitettiin vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija tai hänen valtuuttamansa noutaa sen yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Neuvot henkilökortin hankkimiseksi: klikkaa otsikkoa.

(Päivitetty nosto vuoden 2016 lopusta.)

Vuoden 2017 alusta eli 1.1.2017 lähtien ulkosuomalaisten asema parani, kun ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Myöntöoikeus ei siis rajoitu Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueeseen jolla henkilökortti käy myös matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, ja Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 € kun se haetaan sähköisenä hakemuksena. Poliisin palveluvalikoima laajennuttua passin ja henkilökortin samanaikaiseen hakuaan, saa henkilökortista pienen alennuksen kun sen hakemuksen tekee samalla kertaa passihakemuksen kanssa (52 €). Hinta tippuu lisää tekemällä anomus sähköisesti, passihakemuksen rinnalla (48 €). Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta.

Ennen vuotta 2017 henkilökorttia ei voinut passin tavoin hakea sähköisesti. Henkilökortin hakuprosessia joustavoitettiin vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija voi noutaa henkilökortin yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Neuvot henkilökortin hankkimiseksi: klikkaa otsikkoa.

(Päivitetty nosto vuoden 2016 lopusta.)

Vuoden 2017 alusta eli 1.1.2017 lähtien ulkosuomalaisten asema parani, kun ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Myöntöoikeus ei siis rajoitu Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueeseen jolla henkilökortti käy myös matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, ja Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 € kun se haetaan sähköisenä hakemuksena. Poliisin palveluvalikoima laajennuttua passin ja henkilökortin samanaikaiseen hakuaan, saa henkilökortista pienen alennuksen kun sen hakemuksen tekee samalla kertaa passihakemuksen kanssa (52 €). Hinta tippuu lisää tekemällä anomus sähköisesti, passihakemuksen rinnalla (48 €). Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta.

Ennen vuotta 2017 henkilökorttia ei voinut passin tavoin hakea sähköisesti. Henkilökortin hakuprosessia joustavoitettiin vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija voi noutaa henkilökortin yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Neuvot henkilökortin hankkimiseksi: klikkaa otsikkoa.

Presidiets Helsingfors Vårsmöte 2018

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui Kevätkokoukseensa Helsinkiin torstaina ja perjantaina 12.-13. huhtikuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi USP:n puhemies Jarmo Virmavirta eli aina sen hetkinen Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Tässä on Suomi-Seuran tiedote kokouksesta (10.4.2018).

Puhemiehistö työskentelee ulkosuomalaisten puolesta, edistäen heille ajankohtaisimpia asioita. Ne on kirjattu ulkosuomalaisparlamentin istuntojen hyväksymiin päätöslauselmiin.

Suuret odotukset kohdistuvat kirjeäänestyksen käyttöönottoon. USP:n päätöslauselman 2/2017 mukaisesti, puhemiehistö teki kirjeäänestysvaalin tiedotuksen koordinointialoitteen jota siitä vastaava oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö piti tervetulleena. Mukana oli Väestörekisterikeskuksen ja ulkoministeriön asiantuntijoita. VRK vastaa Suomen väestötietojärjestelmästä (jonne kansalaisten Maistraattiin jättämät osoitteenmuutokset menevät) ja josta äänioikeusrekisteri muodostetaan ennen vaaleja mm. ilmoituskorttien lähettämiseksi. UM:n kansalaispalveluiden vastuulla on ennakkoäänestyksen toteuttamisen järjestely ja koordinointi maailmalla. USP ja Suomi-Seura tukevat viranomaistiedotusta selkeän, monikanavaisen ja kolmikielisen kirjeäänestyksen tiedotuskampanjan luomiseksi huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja varten. Sovittiin myös puhemiehistön tuesta syksyllä tulevan kirjeäänestysasiakirjojen tilausjärjestelmän testauksessa.

Suomen verkostoituminen maailmalla oli näkökulmana puhemiehistön isännöidessä Suomi-Seurassa ulkoministeriön Business Finland-asiantuntijoita ja työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelman asiantuntijaa, yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja kansainvälistymisen edistämisen linjauksista (Team Finland Knowledge) vastaavien kanssa. Ulkosuomalaisten voimavarojen hyödyntäminen parantaisi hallituksen tavoitetta kaataa liikkuvuuden esteitä ja lisätä suomalaisten sekä Suomen elinkeinoelämän ja koulutuksen kansainvälisyyttä. Yhdessä pohdittiin, miten tukea Suomen Team Finland ja Business Finland -verkostoitumista ja uuden organisaation luontia.

Vuoropuhelu Yleisradion kanssa jatkui ohjelmiston näkyvyydestä maailmalla. Puhemiehistö tapasi Ylen ylimmän johdon, koska ulkosuomalaiset toivovat selvennystä ja parannuksia Yle Areenan tarjontaan, rajoitusten sijaan.
• Johtoa haastettiin ohjelmiston näkyvyydestä Suomen ulkopuolella kirjoilla oleville. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi lisää näistä näkyvyysongelmista. (Kts. alla erikseen: YLE AREENAN MAARAJOITUKSET EU:N ALUEELLA eli miten EU:n 'siirrettävyysdirektiivin' myötä ohjelmatarjonta laajenee Euroopan Unionin sisällä mutta vain Suomessa kirjoilla oleville, joiden kannattaa rekisteröidä Yle Tunnus käyttöönsä.)
• Koska Yle Areenassa noin 20%:a sisällöstä on sidottu asuinpaikkaan eikä kansalaisuuteen, puhemiehistö kannusti Yleä vaikuttamaan kansainvälisiin jakeluoikeuksiin ja luomaan enemmän omaa ohjelmasisältöä jonka jakelussa ei ole häiriöitä tekijänoikeus-inserttien takia kuten esim. jokin musiikkikappale. Lähtevä toimitusjohtaja Lauri Kivinen visioi, että lastenohjelmien oman tuotannon lisäykseen kiinnitetään huomiota.
• Muut tavatut olivat Julkaisut-yksikön johtaja Ismo Silvo, Yle TV:n ja Yle Areenan julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen, Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana sekä ulkosuomalaistenkin yhteydenottoja palveleva uusi vuorovaikutuspäällikkö (chef för publikdialog, Head of audience dialogue) Sami Koivisto (sami.koivisto@yle.fi, tai PL 3, 00024 Yleisradio, Finland. Twitter @samipkoivisto, tunniste: #yletyyppi).
• Yle-veroon liittyvät epäoikeudenmukaisuudet vaativat erillisiä neuvotteluja valtiovallan kanssa koska Yle-verosta päättää Ylen toimintaa ohjaava, kansanedustajista koostuva Hallintoneuvosto.

Perjantaina 13.4. puhemiehistö toivotti kaikki tervetulleiksi kanssaan eduskuntaan klo 10.30-12 (Kansalaisinfo, rakennus Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3):

Avoimen keskustelutilaisuuden Ulkosuomalaiset hallituksen politiikassa isännöivät puhemiehistö, Suomi-Seura ry ja kansanedustaja, Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Eva Biaudet. Varapuhemiehet alustivat alueittensa erityispiirteistä. Eduskuntaryhmiltä kuultiin kommenttipuheenvuorot niille tärkeistä ulkosuomalaisasioista. Hallituksen ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta vuosiksi 2017-2021 nostettiin haasteita kuten miten 2 miljoonan ulkosuomalaisen näkemykset ja toimintamallit välittyvät kansainväliselle, verkostoituvalle Suomelle? Onnistumisiin luettiin eduskunnan historiallinen vaalilain muutos joka tuo ulkosuomalaisen äänen kirjeäänestyksen myötä. Välitöntä ratkaisua toivottiin ulkosuomalaisparlamentille jonka toimintaedellytykset eduskunta haastettiin turvaamaan hallituksen ohjelman mukaisesti.

YLE AREENAS LANDGRANSKRINGAR INOM EU

Presidentsvalets förtidsröstning rekord livlig

Ett varmt tack för feståret 2017!

Fotoutställing: Från Hangö till det Nya Världet

Fotograf Karoliina Veijos kunstfotoutställings 'Från Hangö till det Nya Världet' besökstid har förlängts tills torsdagen 29.3.2018 kl. 16.

'Från Hango till det Nya Världet' öppnades i utlandsfinländarparlamentets sekretariat Finland-Samfundet, i Helsingfors Kronohag. Öppnandet var den 29. november 2017. Utställningen är visiteras tills 28.2.2018. Adress: Mariegatan 8, 00170 HFORS (3. våning).

Samlinget är baserad i migrationsfoton av Hangö Museum i samarbete med galleristen Eeva Pinomaa. Den har varit i FinnFest 2013 i Michigan, i Hango stadshuset, i Migrationsinstitutet i Åbo i 2015 och sist i somras i utlandsfinländarparlamentets 20-års jubileumssession vid Helsingfors universitetets huvudbyggand. Denna och andra av Veijos konstserier, till exempel Helsingfors historia i 'Hundra Årets Tidslopp', finns också på artistens hemsida.

RIKSDAGEN HAR GODKÄNT BREVRÖSTNIG!

Riksdagens plenum 21.11.2017, talman Mauri Pekkarinen

(22.11.2017)

Hallituksen esitys kirjeäänestyksen sallimisesta ulkosuomalaisille hyväksyttiin tiistaina 21.11.2017 eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet kirjeäänestyksen puolesta 17 vuotta. Kirjeäänestys vastaa tätä päivää, jossa ihmisten liikkuvuus on lisääntyvä megatrendi.

Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8 – 10 %:ssa, ja siihen on tärkein syy ollut pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikalle. Monet ulkosuomalaiset joutuvat ottamaan jopa työstä vapaata äänestystä varten.

Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon.

Kirjeäänestys on voimassa lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.

Läs mer:

* Pressmeddelandet 21.11.2017, Finland Samfundet (på finska)
* Meddelandet 22.11.2017, Riksdagen (ännu enbart på finska)
* Regeringens proposition som riksdagen godkände: HE 101/2017 och riksdagens grundlagutskottets betänkande som accepterade den: eduskunnan perustuslakivaliokunnan puoltava mietintö PeVM 3/2017 (ännu enbart på finska)
* Facebook-sida 22.11.2017, Ulkosuomalaisparlamentti
* En viktig påminnelse från 19.9., se även här under berattar hur du uppdaterar din personlig information vid Befolkningsregistercentralen.

Presidiets Höstmöte en tidfästning succé

Det första Höstmötet av utlandsfinländarparlamentets nyvalda Presidiet (2017-2020) i Helsingfors den 28.-29.9.2017 var en verklig tidfästning succé.

REGERINGENS UTLANDSFINLÄNDARPOLITISKA PROGRAM

(29.9.2017)

Vid sina förhandlingar godkände regeringen utlandsfinländarpolitiska programmet för åren 2017-2021. Programmet driver utlandsfinländarnas intressen och rör ca 1,6 miljoner finländare som är bosatta utomlands. Statsrådet fastställde programmet för första gången 2006.

Programmet stärker kontinuiteten i genomförandet av utlandsfinländarpolitiken

Det utlandsfinländarpolitiska programmet innehåller 17 politiska riktlinjer som främjas genom överenskomna åtgärder för att uppnå varje mål. Målen i programmet gäller bl.a. val, medborgarskapsfrågor såsom pass- och identitetskortsfrågor, Finlands- och Europaskolornas verksamhet utomlands, barnens grundläggande utbildning och frågor gällande social trygghet och hälso- och sjukvårdstjänster.

Inrikesministeriet ansvarar för samordningen av programmet

Det utlandsfinländarpolitiska programmet har beretts i samarbete mellan Suomi-Seura ry, representanter för utlandsfinländarparlamentet samt olika ministerier och ämbetsverk. Inrikesministeriet ansvarar för samordningen av programmet.

Programmet gäller ca 1,6 miljoner utlandsfinländare

I programmet avses med utlandsfinländare en finsk medborgare som bor utanför Finland eller en person av finsk härkomst. De flesta av utlandsfinländarna bor i Sverige, Förenta staterna, Kanada, Australien, Ryssland, Storbritannien, Tyskland, Spanien och Estland. Av de finska medborgare som var röstberättigade i nationella val i Finland bor 242 096 personer utomlands (april 2015).

Inrikesministeriets pressmeddelande

Regeringens utlandsfinländarpolitiska program för åren 2017-2021: Regeringens utlandsfinländarpolitiska program 2017-2021 (pdf)

Programmet på finska:
utlandsfinländarpolitiska program för åren 2017-2021

Programmet på engelska: Government Policy Programme for Expatriate Finns 2017-2021 (pdf)

BREVRÖSTNING KOMMER!

Foto: Justitieministeriet, pressmeddelande 19.9.2017: Brevröstning utomlands föreslås bli möjligt i val

Regeringen har den 19. september 2017 överlämnat en proposition till riksdagen om en ändring till vallagen! Propositionen att brevröstning utomlands föreslås bli möjligt i nationella val går nu till riksdagen. Republikens president kunde bekräfta lagen omkring November 2018. Enligt propositionen ska brevröstning tillämpas första gången vid riksdagsvalet 2019.

Utlandsfinländarparlamentet och Finland-Samfundet har arbetat för brevröstning sedang 17 år.

Det föreslås att de röstberättigade som bor eller tillfälligt vistas utomlands ska få rätt att brevrösta i alla allmänna val. Enligt propositionen förbättrar införandet av brevröstning avsevärt möjligheten att rösta för de röstberättigade som har lång väg till närmaste förhandsröstningsställe utomlands. Det föreslås att röstberättigade utlandsfinländare samt sådana röstberättigade som bor stadigvarande här i landet och som är utomlands under hela den tid man får rösta i Finland, dvs. under förhandsröstningstiden och på valdagen, ska få brevrösta. Möjligheten enligt gällande lag att förhandsrösta vid vissa beskickningar utomlands kvarstår även i framtiden. De röstberättigade som är utomlands kan själva bestämma om de brevröstar eller röstar på förhandsröstningsstället.

Vi väntar att valaktiviteten skall bli betydligt högre i Finland. Det finns 242 096 röstberättigade utlandsfinländare (2015) eller 5,4 % av rösberättigade vilket motsvarar antalet röstberättigade som har svenskan som modersmål.

Utlandsfinländarparlamentets resolution 2/2017 föreslår att finska staten ska anordna en effektiv informationskampanj på klarspråk om brevröstning innan den tas i bruk. Därvid ska staten utnyttja inhemska och utlandsfinländska medier på flera olika kanaler. Information ska även förmedlas till finländska sammanslutningar, finländska församlingar, Finlandskolor och samtliga övriga utlandsfinländska organisationer och samfund som kan sedan vidarebefordra informationen till sina medlemmar.

Se även:
Uttalandet av UFP och Finland-Samfundet (19.3.2017) och de andra 17 uttalanden (på finska)
Statsrådets beslut (19.9.2017, på finska)
Regeringens proposition: förslaget till lag till riksdagen (19.9.2017)
Finland-Samfundets meddelande (19.9.2017)
Uttalandet av UFP och Finland-Samfundet i riksdagens grundlagsutskott (18.10.2017): Lausunto_kirjeäänestys_PeV_17-10-2017 (doc)

Presidiets höstmöte 2017 succé

Utlandsfinländarparlamentets presidium höll sitt höstmöte i Helsingfors på torsdagen och fredagen den 28. -29. september 2017.

Mötet blev en timing succé och var den första av det nya, i juni av sessionen 2017 konfirmerad Presidie, dvs. regionens representanter. Introduktioner av presidie medlemmar finns under hemsidans sektion UFPs regioner ( Ulkosuomalaisparlamentin alueet )

Till höstmötets program inom intressebevakning hörde utlandsfinländarparlamentets position, Regeringens utlandsfinländskpolitisk program för åren 2017-2021, tillståndet av språk och kultur undervisning av utlandsfinländska barn och ungdom som till exempel Finland Skolor och annan basundervisning av skolor utomlands.

Presidiets ansvar är att befrämja resolutionerna den sista 2017 sessionen samt resolutionerna antagna av tidigare sessioner, och andra ärenden viktiga för i utlands bosatta finländare. Till program hörde visit och diskussioner med beslutsfattare som tjänstemän och med riksdagsledamöter.

Denna gång höll presidiet också en öppen diskussion och information tillfälle i riksdagen, på fredagen den 29. september kl 8.30-9.30 (see affichen här under).

Riksdagens Infocentrum: riksdagens Infocentrum sida

Resolutioner 2017

Resolutioner (56 stycken) antagna av utlandsfinländarparlamentets 9. session, dess 20-års-jubileumssession, finns på hemsidans startsida samt här: Verksamhet > Päätöslauselmat 2017

LAGFÖRSLAG OM BREVRÖSTNING TILL UTTALANDE RUND

Oikeusministeriö on valmistellut hallituksen esityksen eduskunnalle vaalilain muuttamisesta. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla edustustoissa ja niiden toimipaikoissa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2018. Tällöin ulkosuomalaiset voivat äänestää kirjeitse jo eduskuntavaaleissa huhtikuussa vuonna 2019.

Ulkosuomalaisparlamentti ja sen sihteeristö Suomi-Seura ry. ovat saaneet lausuntopyynnön. Lausuntokierros jatkuu maaliskuun 2017 puoliväliin. Tämän jälkeen annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Ulkosuomalaisparlamentti julkaisi asiasta lehdistötiedotteen 15.4.2016. Syksyllä 2014 USP antoi yhdessä Suomi-Seuran kanssa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksen kirjeäänestyksen toteuttamisesta ja Ruotsin mallista. Kirjeäänestyslakiesitys on merkittävä äänestysvilkkautta tukeva askel. Kirjeäänestys on jossakin muodossa voimassa jopa 44 maassa ympäri maailmaa. Ruotsi antoi kansalaisilleen oikeuden äänestää kirjeitse ulkomailla vuonna 2006. Ulkosuomalaisparlamentti on toivonut kirjeäänestysoikeutta ulkosuomalaisille yli 15 vuoden ajan.

Utlandsfinländarna förtjänar en egen flaggdag

TILL MEDIER 21.2.2017

I Sverige har utlandsfinländarna redan en egen dag i kalendern, men i Finland har deras betydelse inte noterats på motsvarande sätt, skriver Finland-Samfundets verksamhetsledare Tina Strandberg. - "De i utlandet bosatta finländarna gör pr för en positiv bild av Finland och den finländska kulturen: de är absolut värda en egen flaggdag. Flaggdagen vore en hedersbetygelse för deras frivilligarbete och en symbol för samhörigheten mellan alla finländare - oberoende av boningsort. Dessutom skulle den utmärkt väl foga sig till jubileumsårets tema "Tillsammans". År 2017 är det hög tid att hissa flaggan för att hedra släktingar, vänner, kända och även okända Finlandsambassadörer ute i världen."

Läs artikeln genom att trycka rubriken.

* * *
Finland-Samfundet rf är utlandsfinländarnas expert- och serviceorganisation samt sekretariat för utlandsfinländarparlamentet som svarar för de i utlandet bosatta finländarnas intressebevakning. Finland-Samfundet fyller i år 90 år och utlandsfinländarparlamentet 20 år.

DUBBELT MEDBORGARSKAP ÄR EN VIKTIG MÖJLIGHET

13.2.2017

Suomi-Seuran johtokunta käsitteli kokouksessaan maanantaina 13.2.2017 kaksoiskansalaisuutta koskevaa keskustelua ja antoi sitä koskevan kannanoton:

1) Ensinnäkin Suomi-Seuralla ja ulkosuomalaisparlamentilla oli tärkeä rooli, kun kaksoiskansalaisuutta koskeva keskustelu Suomessa alkoi. Itse asiassa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 1997 parlamentti otti tehtäväkseen kaksoiskansalaisuuden toteuttamisen lainsäädännön kautta. Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Kalevi Sorsa puhui parlamentin ensimmäisessä kokouksessa kaksoiskansalaisuuden puolesta. Suomi-Seuran järjestämässä allekirjoituskampanjassa vuonna 2000 kaksoiskansalaisuuden toteutumisen puolesta allekirjoitti 25 700 ulkosuomalaista 51 maasta.

2) Toiseksi johtokunta muistutti niistä tavoitteista, joita kaksoiskansalaisuuteen liitettiin. Tarkoituksena oli ensimmäiseksi edesauttaa Suomesta muuttaneita ulkosuomalaisia, joiden yhteyden säilyttäminen Suomeen oli ollut julkisen vallan tavoitteena itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Hallituksen lakiesityksessäkin tämä muistettiin: "Ehdotuksella pyritään auttamaan Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia säilyttämään yhteytensä Suomeen ja helpottamaan mahdollista Suomeen paluuta", todettiin lakiesityksessä. Käytännössä on havaittu, että monia Suomen kansalaisia kaksoiskansalaisuus on auttanut heidän käytännön elämässään.

Tämä tausta olisi syytä muistaa keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta. Mihinkään radikaaleihin uusiin arvioihin ei Suomi-Seuran johtokunnan mielestä ole tarvetta. Kaksoiskansalaisuus on ollut tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille, jotka haluavat pitää yllä kulttuurista ja henkistä yhteyttä Suomeen. Heitä on tällä hetkellä jopa 1 600 000. Suomelle sillä on suuri merkitys, jos yhteyttä halutaan yllä pitää. Tämän yhteyden käytännön toteuttajana toimii Suomi-Seura.

Toinen asia on, että kaksoiskansalaisuus on kiinnostanut odotettua suuremmassa määrässä Suomeen muuttaneita siirtolaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin loppujen lopuksi toimii Suomen hyväksi. Vaikka turvallisuusriskit on nähtävä, on ymmärrettävä myös, että niiden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti muita teitä. Jopa pelkän Suomen kansalaisuuden omaavat ihmiset joutuvat turvallisuuskontrolliin hakiessaan tehtäviä, jotka sivuavat valtion turvallisuutta.

Suomi-Seuran johtokunta totesi, ettei kaksoiskansalaisuuslainsäädäntö tarvitse mitään radikaaleja muutoksia. Se palvelee hyvin Suomea kansainvälistyvässä ympäristössä. Sen radikaali muutos saattaisi pikemmin merkitä lapsen heittämistä pesuveden mukana.

***
Lisätietoja: Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta, puh. 050 5212906, jarmo.virmavirta@welho.com, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg puh. 09 6841 1210, tina.strandberg@suomi-seura.fi ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Sini Castrén puh. 09 6841 1210 sini.castren@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.

YLEs LANDGRÄNSER BORT FRÅN FINLÄNDARE INOM EUROPEISKA UNIONEN

Euroopan Unionin alueella voi pian katsoa kaikkia netissä olevia ohjelmia maan rajoista riippumatta. Tämä koskee myös Yle Areenan ohjelmia, joita voidaan vuoden 2018 alusta katsoa kaikkialla Euroopassa. "Uudistuksen jälkeen Areenan ohjelmia voi katsella EU-maissa, kunhan on tunnistautunut palvelussa Suomen kansalaiseksi. Tunnistautuminen tapahtuu Yle-tunnuksella, jota päivitetään vastaamaan tarpeita", tiedotti Yle 9.2.2017. Yle Areenan Suomi 100 -ohjelmat ovat jo pääsääntöisesti katseltavissa Suomen ulkopuolella.

Parannus on osaa laajempaa eurooppalaisten yhteisten digimarkkinoiden luontia. Parannus mahdollistaa sen, että vahvan tunnisteen takana oleva ohjelmasisältö voi oletettavasti astuessaan voimaan vuoden 2018 alusta kulkea maan rajojen yli silloinkin kun kyse on valtion palvelusta veroa maksavista kansalaisista (Yle-vero). Päätös avaa copyright-suojatut materiaalit, tai verkkosisällöt, todistettavasti EU:n jäsenvaltioissa asuville kuluttajille (kansalaisille). Myös kaupallisia nettipalveluja voi pian käyttää vapaasti EU:n alueella.

Ulkosuomalaisparlamentti kiinnittää jatkuvasti huomiota TV-ohjelmien saatavuuteen Suomesta, ja ulkosuomalaisten mahdollisuuteen seurata suomalaista mediaa.

Yleisradiota on kehotettu jatkamaan Ruotsiin suunnattua ohjelmatarjontaa ja huolehtimaan sen monipuolisuudesta, sekä suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston tasapuolisuudesta, eli kehittämään TV Finlandin ja Yle Areenan tarjontaa niin, että entistä useammat ohjelmat olisivat Suomen ulkopuolella katsottavissa. - Liikenne- ja viestintäministeriötä on kehotettu selvittämään, miten ulkosuomalaisille tarjotaan suomalaisia viestintäpalveluita ja selvittämään Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa, ja miten ulkosuomalaisille suunnattua viestintää kehitetään. Lisäksi LVM:tä on kehotettu esittämään Ylelle tai jollekin muulle toimijalle ulkosuomalaisille suunnatun kanavan perustamista.

UFPs auktoriserad status en lämplig hundraårsgåva

TILL MEDIER
12.1.2017

En auktoriserad status för utlandsfinländarparlamentet vore en lämplig hundraårsgåva till utlandsfinländarna, skriver Finland-Samfundets ordförande och UFP:s talman Jarmo Virmavirta.

Tryck rubriken för att läsa artikkeln.

Följebrev Utlandsfinländarparlamentets betydelse och verksamhetsförutsättningar: 2017 Följebrev om utlandsfinländarparlamentet

Finland 100 i Världen KONSERTEN inför UFPs session

På kvällen före 20-årsjubileumssession, torsdagen:
den 15 juni 2017 kl. 18:00 – 20:30
Musikhuset, Helsingfors

En unik konsert presenterar utlandsfinländsk musikkunnande och bjuder på en mångsidig musikupplevelse. Programmet består av:

- bandet Uusikuu (Storbritannien, Tyskland) och dansteatern Justice in Motion (Storbritannien) - www.uusikuu.com / www.justiceinmotion.co.uk
- sopranen Maria Männistö (USA) och regissören Benjamin Mosse (USA) - www.hamara-twilight.com, www.mariamannisto.com
- flöjtisten Ulla Suokko (Peru) - www.ullasuokko.com
- jazzpianisten Karri Luhtala (Italien) - www.karriluhtala.com
- bandet Surunmaa (Sverige) - Facebook: Surunmaa
- sångarlegenden Eino Grön (USA/Finland) - www.einogron.fi

Programmet skall publiceras senare. En tidsfällig konsert program finns på Musikhusets internetsida HÄR och konsert biljetter kan köpas där genom Ticketmaster (också med kreditkort) (www.musiikkitalo.fi)

Det lånar sig att låta orden gå runt bland familj och vänner i Finland och utomlands! Vänligen följa bl.a. på våra hemsidor: www.suomi-seura.fi och Facebook sidan Suomi-Seura ry sedan januari 2017. Välkommen på konserten!

Understöd till unga resenär till sessionen

Unga resenär som kommer till utlandsfinländarparlamentets session till Helsingfors den 16.-17.6.2017, beviljas en ekstra reseunderstöd. Deltagare som är högst 30 år gamla och kommer från långt håll, kan få en 500 euro understöd. Resenär från Nordiska länder, Baltien eller Ryssland får 100 euro och resenär från andra delar av Europa en 300 euro understöd.

Reseunderstöd kan sökas tills 28.2.2017. Beslut skall informeras före slutet av mars. Konditionen till understöd är att den unga personen är utlandsfinländska samfundets representant till sessionen. Den totala beloppen av understöd penning är granskad, så officiella representanter har prioritet över samfundets observatörer.

Ansökningsblanketen finns här nedan och på Finland-Samfundets hemsida www.suomi-seura.fi. Senare finns den även på hemsidan under > Sessionen 2017. Blanketten kan fyllas i av resenären eller hans/hennes organisation i namnet av en resenär. Skicka ansökan till och få mera information från: Hanne Selin, hanne.selin@suomi-seura.fi, +358-9-6841 2137.
2017_blankettungarese

Sessionsinbjudningar på väg

Inbjudningar till utlandsfinländarparlamentets 20-årsjubileumssession den 16 - 17 juni 2017 i Helsingfors har skickats ut till värdlen till 39 länder till alla de 517 utlandsfinländska samfund som följer UFP:s arbete.

Välkomna! Vi ses i Helsingfors!

Tilläggsinformation om sessionen, anmälningen (sista dagen till samfund 16.3.2017), och hur man gör motioner: se under Sessionen 2017. Parlamentssekreterare berättar gärna mera, också om hur ert samfund kan komma med, samt tar emot uppdatering av kontaktuppgifter: sini.castren@suomi-seura.fi, +358-(0)9-684 1210

Arkiv >>