What's New?

The Finnish Expatriate Parliament is also in Facebook. These FEP regions have their own Facebook pages: FEP East Europe, FEP South Europe, Africa and Middle East, FEP Canada.

Our Secretariat the Finland Society has new home pages where you are welcome to read also the monthly e-bulletin Uutiskirje. It contains also our latest FEP udates. On the Finland Society home page, you find the advisory services and guide booklets which help when you move abroad, return in Finland or need special and country specific advice for example about taxation of your pension.

Which to the Finnish expatriates intresing web links and blogs would you like to see among these which we collected for you? → Do share your favorite expat blogs with us via e-mail!

Suomi Maailmalla - Finland i Världen / Worldwide is a Facebook group for expatriate Finnish societies and organisations to communicate and inform about their events, and to discuss themes around these activities. The group is open for all, and anyone in Facebook can see all comments, and even others than group members can 'like' the postings. Only members can write updates and comment them. Earlier the group was called Suomi 100 Maailmalla - Finland 100 År i Världen / Finland 100 Worldwide.

→ You are welcome to leave comments and greetings!

Presidium autumn 2019 news

Resolutions 2017 and Session minutes

The summary compilation of the 56 resolutions adopted by the 9th session of the Finnish Expatriate Parliament, is found on the home site along with their English translation and Swedish translation. The compilation also contains the specific objectives the new Presidium for the period 2017 - 2020.

The resolutions were handed to State Secretary Ms Paula Lehtomäki on April 17. The State Secretary stood to Primer Minister Mr Juha Sipilä and the Resolutions sent from her office to a round of commentary in the Government (various ministries).

On this home page under section Session 2017, you now find also the English translation of the Minutes of this 20th Anniversary Session. The Swedish tranlation is found appropritately as well.

The Secretariat is pleased to help, in case your expatriate Finnish organisation did not already receive the minutes by e-mail.

The FEP is very much needed! You can support the Finnish Expatriate Parliament by joining as a member of our Secretariat the Finland Society. It is a small fee for interest guarding, membership advantages, advisory services and for the Finland Bridge magasine. More about the FEP work you can ask from parliament secretary Sini Castrén: sini.castren@suomi-seura.fi and info@usp.fi and tel. +358 9 6841 2127.

BENEFITS OF THE NEW ID CARD TO EXPATRIATE FINN

(Lisäksi alla: HENKILÖKORTIN SAA MYÖS SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSTÄ)

27.4.2018

Maailmalla asuvalle suomalaiselle on moninaista hyötyä uudesta henkilökortista:

1) Kaksoiskansalaisia hyödyttää kansalaisuuslakiin henkilökorttilain uudistuksen myötä tehty lisäys siitä, että henkilökortin hakeminen tai saaminen osoittaa 'riittävän yhteyden' Suomeen.

2) Uusi henkilökortti toimii välittömästi matkustusasiakirjana (Euroopassa) ja henkilöllisyystodistuksena.

3) Kauaskantoisin hyöty on, että kortti sisältää myös kansalaisvarmenteen. Tämä tarkoittaa, että henkilökortin sirussa on Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne. Siksi uudella henkilökortilla käy myös henkilöllisyyden todistaminen eli vahva tunnistautuminen. Tieto tästä on levinnyt hitaasti. Jos sirun lukeminen kehittyy, helpottuisi maailmallakin asuvan suomalaisen henkilöllisyyden todistaminen ja osoite- sekä perhetilanteen päivitys Suomeen.

Tähän asti ulkosuomalaiset ovat käyttäneet henkilöllisyytensä todistamiseen lähinnä pankkitunnuksia. Ne myöntää kuitenkin kaupallinen liikelaitos ja kaikilla niitä ei ole.

Nykyisin kansalaisvarmenteen käyttöön tarvitaan tietokone, kortinlukulaite (itse ostettava) ja Väestörekisterikeskuksen sivulta ladattava ilmainen kortinluku-ohjelmisto. Aktivointitunnusluku toimitetaan postitse viikon kuluessa kortin toimittamisesta.
Lisätietoa kansalaisvarmenteesta.
Lisätietoa kansalaisvarmenteen käyttöönotosta, ja yhteystiedot käyttöönoton ongelmissa auttavaan neuvontapalveluun.

Esimerkki hyödystä: henkilötietojen päivitys:

Suomessa Maistraatti on se taho, jonka kanssa asioidaan, kun päivitetään henkilön tietoja Suomen väestötietojärjestelmään eli tietokantaa ylläpitävälle Väestörekisterikeskukselle.

* Asiointi Maistraatin kanssa ilman vahvaa tunnistautumista: maailmalla asuva suomalainen voi vain ilmoittaa oikeat osoitetietonsa Maistraattiin. Tarkat neuvot tästä tai otsikkoa klikkaamalla.

* Asiointi Maistraattien sähköisen asiointipalvelun kanssa vahvan tunnistaumisen jälkeen: omien osoite- ja perhetietojen ajantasaisuutta myös tarkastella itse, ja tehdä tietojen tarkistuspyynnön. Tarkat neuvot tästä tai otsikkoa klikkaamalla.

→ Millaista viranomaisasiointia helpottaa oikea oma osoite ja perhetilanteen kirjaus Suomen väestötietojärjestelmässä? Esimerkkejä:
• Passin ja henkilökortin haku on helpompaa.
• Suomen tärkeä posti löytää perille, kuten puolustusvoimien kutsuntakirje sen vuoden keväänä jolloin mies täyttää 18 vuotta. Kutsuun vastaamaton otetaan maahantulossa säilöön rintamakarkurina ja selvitykseen menee hetki.
• Äänioikeusilmoitus-kortin osoitepoiminta tehdään 51 päivää ennen vaalipäivää. Kortin saa jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen. Ilman korttia voi äänestää äänestyspaikassa, mutta sen puute kertoo, etteivät osoitetiedot ole oikein. Kevään 2019 eduskuntavaaleista alkaen kortti sisältää uutta tietoa heille, jotka äänestyspaikassa vierailun sijaan äänestävät kirjeitse: viime hetken opastus kirjeäänestysmateriaalin tilaajille ja oman keskusvaalilautakunnan osoite kirjeäänen palauttamiseksi. Muutoin on palautusosoite selvitettävä oikeusministeriön tulevasta palvelunumerosta.

ID CARD ALSO FROM THE FINNISH EMBASSY

(Päivitetty nosto vuoden 2016 lopusta)

Henkilökorttilaki ja eräiden siihen liittyvien lakien muutokset astuivat voimaan 1.1.2017. Niiden myötä ulkosuomalaisten asema parani. Ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Myöntöoikeus ei siis rajoitu Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueeseen jolla henkilökortti käy myös matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, ja Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 € kun se haetaan sähköisenä hakemuksena. Poliisin palveluvalikoima laajennuttua passin ja henkilökortin samanaikaiseen hakuaan, saa henkilökortista pienen alennuksen kun sen hakemuksen tekee samalla kertaa passihakemuksen kanssa (52 €). Hinta tippuu lisää tekemällä anomus sähköisesti, passihakemuksen rinnalla (48 €). Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta.

Ennen vuotta 2017 henkilökorttia ei voinut passin tavoin hakea sähköisesti. Henkilökortin hakuprosessia joustavoitettiin vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija tai hänen valtuuttamansa noutaa sen yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Neuvot henkilökortin hankkimiseksi: klikkaa otsikkoa.

Presidium in Helsinki Spring meet 2018

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui Kevätkokoukseensa Helsinkiin torstaina ja perjantaina 12.-13. huhtikuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi USP:n puhemies Jarmo Virmavirta eli aina sen hetkinen Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Tässä on Suomi-Seuran tiedote kokouksesta (10.4.2018).

Puhemiehistö työskentelee ulkosuomalaisten puolesta, edistäen heille ajankohtaisimpia asioita. Ne on kirjattu ulkosuomalaisparlamentin istuntojen hyväksymiin päätöslauselmiin.

Suuret odotukset kohdistuvat kirjeäänestyksen käyttöönottoon. USP:n päätöslauselman 2/2017 mukaisesti, puhemiehistö teki kirjeäänestysvaalin tiedotuksen koordinointialoitteen jota siitä vastaava oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö piti tervetulleena. Mukana oli Väestörekisterikeskuksen ja ulkoministeriön asiantuntijoita. VRK vastaa Suomen väestötietojärjestelmästä (jonne kansalaisten Maistraattiin jättämät osoitteenmuutokset menevät) ja josta äänioikeusrekisteri muodostetaan ennen vaaleja mm. ilmoituskorttien lähettämiseksi. UM:n kansalaispalveluiden vastuulla on ennakkoäänestyksen toteuttamisen järjestely ja koordinointi maailmalla. USP ja Suomi-Seura tukevat viranomaistiedotusta selkeän, monikanavaisen ja kolmikielisen kirjeäänestyksen tiedotuskampanjan luomiseksi huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja varten. Sovittiin myös puhemiehistön tuesta syksyllä tulevan kirjeäänestysasiakirjojen tilausjärjestelmän testauksessa.

Suomen verkostoituminen maailmalla oli näkökulmana puhemiehistön isännöidessä Suomi-Seurassa ulkoministeriön Business Finland-asiantuntijoita ja työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelman asiantuntijaa, yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja kansainvälistymisen edistämisen linjauksista (Team Finland Knowledge) vastaavien kanssa. Ulkosuomalaisten voimavarojen hyödyntäminen parantaisi hallituksen tavoitetta kaataa liikkuvuuden esteitä ja lisätä suomalaisten sekä Suomen elinkeinoelämän ja koulutuksen kansainvälisyyttä. Yhdessä pohdittiin, miten tukea Suomen Team Finland ja Business Finland -verkostoitumista ja uuden organisaation luontia.

Vuoropuhelu Yleisradion kanssa jatkui ohjelmiston näkyvyydestä maailmalla. Puhemiehistö tapasi Ylen ylimmän johdon, koska ulkosuomalaiset toivovat selvennystä ja parannuksia Yle Areenan tarjontaan, rajoitusten sijaan.
• Johtoa haastettiin ohjelmiston näkyvyydestä Suomen ulkopuolella kirjoilla oleville. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi lisää näistä näkyvyysongelmista. (Kts. alla erikseen: YLE AREENAN MAARAJOITUKSET EU:N ALUEELLA eli miten EU:n 'siirrettävyysdirektiivin' myötä ohjelmatarjonta laajenee Euroopan Unionin sisällä mutta vain Suomessa kirjoilla oleville, joiden kannattaa rekisteröidä Yle Tunnus käyttöönsä.)
• Koska Yle Areenassa noin 20%:a sisällöstä on sidottu asuinpaikkaan eikä kansalaisuuteen, puhemiehistö kannusti Yleä vaikuttamaan kansainvälisiin jakeluoikeuksiin ja luomaan enemmän omaa ohjelmasisältöä jonka jakelussa ei ole häiriöitä tekijänoikeus-inserttien takia kuten esim. jokin musiikkikappale. Lähtevä toimitusjohtaja Lauri Kivinen visioi, että lastenohjelmien oman tuotannon lisäykseen kiinnitetään huomiota.
• Muut tavatut olivat Julkaisut-yksikön johtaja Ismo Silvo, Yle TV:n ja Yle Areenan julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen, Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana sekä ulkosuomalaistenkin yhteydenottoja palveleva uusi vuorovaikutuspäällikkö (chef för publikdialog, Head of audience dialogue) Sami Koivisto (sami.koivisto@yle.fi, tai PL 3, 00024 Yleisradio, Finland. Twitter @samipkoivisto, tunniste: #yletyyppi).
• Yle-veroon liittyvät epäoikeudenmukaisuudet vaativat erillisiä neuvotteluja valtiovallan kanssa koska Yle-verosta päättää Ylen toimintaa ohjaava, kansanedustajista koostuva Hallintoneuvosto.

Perjantaina 13.4. puhemiehistö toivotti kaikki tervetulleiksi kanssaan eduskuntaan klo 10.30-12 (Kansalaisinfo, rakennus Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3):

Avoimen keskustelutilaisuuden Ulkosuomalaiset hallituksen politiikassa isännöivät puhemiehistö, Suomi-Seura ry ja kansanedustaja, Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Eva Biaudet. Varapuhemiehet alustivat alueittensa erityispiirteistä. Eduskuntaryhmiltä kuultiin kommenttipuheenvuorot niille tärkeistä ulkosuomalaisasioista. Hallituksen ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta vuosiksi 2017-2021 nostettiin haasteita kuten miten 2 miljoonan ulkosuomalaisen näkemykset ja toimintamallit välittyvät kansainväliselle, verkostoituvalle Suomelle? Onnistumisiin luettiin eduskunnan historiallinen vaalilain muutos joka tuo ulkosuomalaisen äänen kirjeäänestyksen myötä. Välitöntä ratkaisua toivottiin ulkosuomalaisparlamentille jonka toimintaedellytykset eduskunta haastettiin turvaamaan hallituksen ohjelman mukaisesti.

AREENA'S LAND RESTRICTIONS WITHIN EU

Record high presidential election advance poll

A warm thank you for the festive year 2017!

Photo expo opening: From Hanko to the New World

Extended visiting time until March 29, 2018, for the art photograph exhibition 'From Hanko to the New World', by photographer Karoliina Veijo!

'From Hanko to the New World' opened at Finland Society in the Kruunuhaka district of Helsinki, the secretariat of Finnish Expatriate Parliament. The opening was on 29. November 2017. The exhibition will be open until 28. February 2018. Address: Mariankatu 8, 00170 HELSINKi (3rd floor).

This collection is based on migration photos at the Hanko Museum, originally curated by gallerist Eeva Pinomaa. It has been on display in FinnFest 2013 in Michigan, at Hanko City Hall, in Migration Institute in Turku and last in June 2017, at the 20th Jubilee Session of the Finnish Expatriate Parliament. This and Veijo's other art photo series, such as 'The 100 Year Time Leap' covering history of Helsinki, can be seen at the artist's web site.

FINNISH PARLIAMENT ACCEPTS POSTAL VOTING!

The Parliament plenary on 21.11.2017, speaker Mr Mauri Pekkarinen

(22.11.2017)

The Government proposed bill on granting postal voting right (vote by mail) in elections to expatriate Finns was adopted on Tuesday 21. November 2017 in the second assembly deliberation of the Parliament. The Finland Society and the Finnish Expatriate Parliament have campaigned for it for 17 years. Postal voting matches the modern society with mobility as an increasing megatrend.

There are over 242 000 citizens with voting rights outside of Finland. The election participation rate of expatriate Finns has remained at circa 8 - 10 % where the most important reason for it have been long and expensive travel to voting location. Many expatriate Finns even have to take time off from work in order to vote.

Postal vote

Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon.

Kirjeäänestys on voimassa lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.

Read more:

* Press release 21.11.2017, Finland Society (in Finnish)
* Press release 22.11.2017, Parliament in Finnish)
* The proposed Government bill which the Parliament accepted: HE 101/2017 and the Report of the Committee of Constitutional Law of the Parliament, in favour of the proposal: PeVM 3/2017 (in Finnish)
* Facebook page 22.11.2017, Ulkosuomalaisparlamentti (in Finnish)
* An important additional update, see below 19.9. tells how to update your personal details at Population Register Centre.

Speakers' Council Autumn meet 2017 success

The first Autumn meeting of the new Presidium 2017-2020 of the Finnish Expatriate Parliament on September 28-29, 2017 was a timing success.

GOVERNMENT POLICY PROGRAM FOR EXPAT FINNS ADOPTED

(29.9.2017)

The Government adopted the Policy Programme for Expatriate Finns 2017–2021 in its negotiations. The programme looks after the interests of Finns living abroad and concerns some 1.6 million expatriate Finns. The Government adopted its first Policy Programme for Expatriate Finns in 2006.

Continuity of the implementation of Finland’s expatriate policy reinforced

The Government’s Policy Programme for Expatriate Finns includes 17 policies and a number of measures for promoting them. The programme targets are linked to elections, passports and identity cards and other citizenship issues, the operations of Finnish and European schools abroad, basic education of children, social security, and healthcare services.

Ministry of the Interior coordinates the programme

The Policy Programme for Expatriate Finns was prepared in cooperation between the Finland Society, the Finnish Expatriate Parliament and several ministries and authorities. The Ministry of the Interior is responsible of the coordination of the programme.

Around 1.6 million expatriate Finns covered

In the programme, expatriate Finns are defined as Finnish citizens or people of Finnish origin who live permanently outside Finland. The largest communities of Finnish expatriates are in Sweden, the United States, Canada, Australia, Russia, the United Kingdom, Germany, Spain and Estonia. A total of 242,096 Finnish citizens eligible to vote in Finland’s national elections live abroad (April 2015).

Ministery of Interior Press release

Full text of Government Policy Programme for Expatriate Finns for Years 2017-2021 (in Finnish)

English translation: Government Policy Programme for Expatriate Finns 2017-2021 (pdf)

Swedish translation: Regeringens utlandsfinländarpolitiska program 2017-2021 (pdf)

POSTAL VOTING COMES!

Photo: Ministry of Justice, Press release 19.9.2017: Voting by postal vote in elections suggested to be allowed abroad

The Finnish Government on 19.9.2017 gave to the Parliament a bill proposing to change the law on elections! The bill to enable voting abroad by postal vote in national elections now proceeds under the Parliament's scrutiny. The president of the Republic of Finland would confirm the law around November 2018. Voting by postal vote would be in use starting from the parliamentary elections in April 2019.

The Finnish Expatriate Parliament and the Finland Society have campaigned on behalf of voting by postal ballot for 17 years.

Adotpion of the vote by postal ballot enhances significantly the possibility to vote, which due to long distances and travel costs involved can be complicated and expensive to those living abroad and to those residing abroad during the elections. The right to vote by postal ballot would concern expatriate Finns with voting rights and those permanently in Finland residing citizens who reside abroad during the whole election period, that is from advance voting day until the actual voting day. It would still be possible to freely decide, whether one wishes to vote by postal vote or by visiting an advance voting station.

We expect the voting activity to rise significantly in Finland. A total of 242 096 (2015) citizens with right to vote or 5,4 % of all voters reside abroad, which equals the number of citizens with voting right with Swedish as their mother tongue.

The Finnish Expatriate Parliament also proposes in its Resolution 2/2017 that the Finnish government organises an understandable and effective information campaign about it by utilising the multiple channels of both domestic and expatriate Finnish media. Information shall also be disseminated to Finland Societies, Finnish parishes, Suomi Schools and any other expatriate Finnish organisations that may then pass the information to their members.

See also:
Statement of FEP and Finland Society on the proposed bill (17.3.2017) and the other 17 official statements
Government decision (19.9.2017, in Finnish)
Government proposition for Bill to amend Law on Voting submitted to the Parliament (19.9.2017, in Finnish/Swedish)
Finland Society Press release (19.9.2017, in Finnish)
Statement of FEP and Finland Society at the Parliament's Committee of Constitutional Law (18.10.2017, in Finnish): Lausunto_kirjeäänestys_PeV_17-10-2017 (doc)

Speakers' Council Autumn meeting 2017

Resolutions 2017

The resolutions adopted by the 9. session, also the 20th anniversary session of the Finnish Expatriate Parliament on 16.-17. June 2017 are available at the starting page of these home pages, and also here: Activity > Päätöslauselmat 2017

BILL ON LETTER VOTING ON A ROUND FOR STATEMENTS

Oikeusministeriö on valmistellut hallituksen esityksen eduskunnalle vaalilain muuttamisesta. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla edustustoissa ja niiden toimipaikoissa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2018. Tällöin ulkosuomalaiset voivat äänestää kirjeitse jo eduskuntavaaleissa huhtikuussa vuonna 2019.

Ulkosuomalaisparlamentti ja sen sihteeristö Suomi-Seura ry. ovat saaneet lausuntopyynnön. Lausuntokierros jatkuu maaliskuun 2017 puoliväliin. Tämän jälkeen annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Ulkosuomalaisparlamentti julkaisi asiasta lehdistötiedotteen 15.4.2016. Syksyllä 2014 USP antoi yhdessä Suomi-Seuran kanssa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksen kirjeäänestyksen toteuttamisesta ja Ruotsin mallista. Kirjeäänestyslakiesitys on merkittävä äänestysvilkkautta tukeva askel. Kirjeäänestys on jossakin muodossa voimassa jopa 44 maassa ympäri maailmaa. Ruotsi antoi kansalaisilleen oikeuden äänestää kirjeitse ulkomailla vuonna 2006. Ulkosuomalaisparlamentti on toivonut kirjeäänestysoikeutta ulkosuomalaisille yli 15 vuoden ajan.

Expatriate Finns earn their own flaggday

TO MEDIA 21.2.2017

Ruotsissa asuvilla suomalaisilla on jo oma merkkipäivänsä kalenterissa, mutta Suomessa ulkosuomalaisten merkitystä ei ole vastaavalla tavalla huomioitu, kirjoittaa Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg. - "Maailmalla asuvat suomalaiset tekevät suomalaisuutta tunnetuksi ja muokkaavat positiivista Suomi-kuvaa: he ovat ansainneet oman liputuspäivänsä. Liputuspäivä olisi kunnianosoitus ulkosuomalaisten tekemälle vapaaehtoistyölle sekä symboloisi kaikkien suomalaisten yhteenkuuluvuutta - asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi se sopisi täydellisesti juhlavuoden ”Yhdessä”-teemaan. Vuonna 2017 on korkea aika nostaa lippu salkoon maailmalla olevien sukulaistemme, ystäviemme, tuttujen ja myös tuntemattomien suomalaisuuden lähettiläiden kunniaksi."

To read the article (in Finnish), double-click the title.

* * *

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.

DUAL CITIZENSHIP IS AN IMPORTANT OPTION

STATEMENT 13.2.2017

Suomi-Seuran johtokunta käsitteli kokouksessaan maanantaina 13.2.2017 kaksoiskansalaisuutta koskevaa keskustelua ja antoi sitä koskevan kannanoton:

1) Ensinnäkin Suomi-Seuralla ja ulkosuomalaisparlamentilla oli tärkeä rooli, kun kaksoiskansalaisuutta koskeva keskustelu Suomessa alkoi. Itse asiassa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 1997 parlamentti otti tehtäväkseen kaksoiskansalaisuuden toteuttamisen lainsäädännön kautta. Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Kalevi Sorsa puhui parlamentin ensimmäisessä kokouksessa kaksoiskansalaisuuden puolesta. Suomi-Seuran järjestämässä allekirjoituskampanjassa vuonna 2000 kaksoiskansalaisuuden toteutumisen puolesta allekirjoitti 25 700 ulkosuomalaista 51 maasta.

2) Toiseksi johtokunta muistutti niistä tavoitteista, joita kaksoiskansalaisuuteen liitettiin. Tarkoituksena oli ensimmäiseksi edesauttaa Suomesta muuttaneita ulkosuomalaisia, joiden yhteyden säilyttäminen Suomeen oli ollut julkisen vallan tavoitteena itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Hallituksen lakiesityksessäkin tämä muistettiin: "Ehdotuksella pyritään auttamaan Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia säilyttämään yhteytensä Suomeen ja helpottamaan mahdollista Suomeen paluuta", todettiin lakiesityksessä. Käytännössä on havaittu, että monia Suomen kansalaisia kaksoiskansalaisuus on auttanut heidän käytännön elämässään.

Tämä tausta olisi syytä muistaa keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta. Mihinkään radikaaleihin uusiin arvioihin ei Suomi-Seuran johtokunnan mielestä ole tarvetta. Kaksoiskansalaisuus on ollut tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille, jotka haluavat pitää yllä kulttuurista ja henkistä yhteyttä Suomeen. Heitä on tällä hetkellä jopa 1 600 000. Suomelle sillä on suuri merkitys, jos yhteyttä halutaan yllä pitää. Tämän yhteyden käytännön toteuttajana toimii Suomi-Seura.

Toinen asia on, että kaksoiskansalaisuus on kiinnostanut odotettua suuremmassa määrässä Suomeen muuttaneita siirtolaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin loppujen lopuksi toimii Suomen hyväksi. Vaikka turvallisuusriskit on nähtävä, on ymmärrettävä myös, että niiden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti muita teitä. Jopa pelkän Suomen kansalaisuuden omaavat ihmiset joutuvat turvallisuuskontrolliin hakiessaan tehtäviä, jotka sivuavat valtion turvallisuutta.

Suomi-Seuran johtokunta totesi, ettei kaksoiskansalaisuuslainsäädäntö tarvitse mitään radikaaleja muutoksia. Se palvelee hyvin Suomea kansainvälistyvässä ympäristössä. Sen radikaali muutos saattaisi pikemmin merkitä lapsen heittämistä pesuveden mukana.

***
Lisätietoja: Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta, puh. 050 5212906, jarmo.virmavirta@welho.com, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg puh. 09 6841 1210, tina.strandberg@suomi-seura.fi ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Sini Castrén puh. 09 6841 1210 sini.castren@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.

FINNISH BROADCASTING COMPANY (YLE) COUNTRY LIMITS SOON AWAY FROM FINNS WITHIN THE EUROPEAN UNION

Euroopan Unionin alueella voi pian katsoa kaikkia netissä olevia ohjelmia maan rajoista riippumatta. Tämä koskee myös Yle Areenan ohjelmia, joita voidaan vuoden 2018 alusta katsoa kaikkialla Euroopassa. "Uudistuksen jälkeen Areenan ohjelmia voi katsella EU-maissa, kunhan on tunnistautunut palvelussa Suomen kansalaiseksi. Tunnistautuminen tapahtuu Yle-tunnuksella, jota päivitetään vastaamaan tarpeita", tiedotti Yle 9.2.2017. Yle Areenan Suomi 100 -ohjelmat ovat jo pääsääntöisesti katseltavissa Suomen ulkopuolella.

Parannus on osaa laajempaa eurooppalaisten yhteisten digimarkkinoiden luontia. Parannus mahdollistaa sen, että vahvan tunnisteen takana oleva ohjelmasisältö voi oletettavasti astuessaan voimaan vuoden 2018 alusta kulkea maan rajojen yli silloinkin kun kyse on valtion palvelusta veroa maksavista kansalaisista (Yle-vero). Päätös avaa copyright-suojatut materiaalit, tai verkkosisällöt, todistettavasti EU:n jäsenvaltioissa asuville kuluttajille (kansalaisille). Myös kaupallisia nettipalveluja voi pian käyttää vapaasti EU:n alueella.

Ulkosuomalaisparlamentti kiinnittää jatkuvasti huomiota TV-ohjelmien saatavuuteen Suomesta, ja ulkosuomalaisten mahdollisuuteen seurata suomalaista mediaa.

Yleisradiota on kehotettu jatkamaan Ruotsiin suunnattua ohjelmatarjontaa ja huolehtimaan sen monipuolisuudesta, sekä suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston tasapuolisuudesta, eli kehittämään TV Finlandin ja Yle Areenan tarjontaa niin, että entistä useammat ohjelmat olisivat Suomen ulkopuolella katsottavissa. - Liikenne- ja viestintäministeriötä on kehotettu selvittämään, miten ulkosuomalaisille tarjotaan suomalaisia viestintäpalveluita ja selvittämään Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa, ja miten ulkosuomalaisille suunnattua viestintää kehitetään. Lisäksi LVM:tä on kehotettu esittämään Ylelle tai jollekin muulle toimijalle ulkosuomalaisille suunnatun kanavan perustamista.

Formalisation of the FEP a good centenary gift

TO THE PRESS
12.1.2017

The formalisation of the Finnish Expatriate Parliament would be a very good gift of the centenary year to expatriate Finns, writes the Chairman of the Finland Society and the Speaker of the Finnish Expatriate Parliament Mr Jarmo Virmavirta.

To read the article (in Finnish), click the title.

Covering letter The meaning of Finnish Expatriate Parliament and securing its activities (in Finnish): 2017 Saatekirje ulkosuomalaisparlamentista

Finland 100 Worldwide CONCERT precedes FEP Session

On the evening ahead of the 20-year Jubilee Session, on Thursday
June 15, 2017, at 6 – 8.30 pm
Helsinki Music Centre / Musiikkitalo, Helsinki

The unique concert presents expatriate Finnish musical talent and offers a versatile musical experience. The performers of the concert are:

- the band Uusikuu (Great Britain, Germany) and dance theatre Justice in Motion (Great Britain) – www.uusikuu.com / www.justiceinmotion.co.uk
- soprano Maria Männistö (USA) and director Benjamin Mosse (USA) – www.hamara-twilight.com, www.mariamannisto.com
- flutist Ulla Suokko (Peru) – www.ullasuokko.com
- jazz pianist Karri Luhtala (Italy) – www.karriluhtala.com
- the band Surunmaa (Sweden) – Facebook: Surunmaa
- legendary singer Eino Grön (US/Finland)

The preliminary concert program is already at the Helsinki Music Centre web site HERE and concert tickets can be bought there via Ticketmaster service (credit cards accepted) (www.musiikkitalo.fi).

Do pass on the word about the concert to family and friends in Finland and abroad! Please follow the Finland Society homepage www.suomi-seura.fi and Facebook page Suomi-Seura ry from January 2017 onwards. Welcome to the concert!

Travel support for the young to the session

Young participants to the Finnish Expatriate Parliament session in Helsinki on 16.-17.6.2017 will be given an extra travel grant. Those who are 30 years of age or young and are travelling from the long-haul will receive a 500 euro travel support. Those from Nordic countries, the Baltic region or Russia will receive a 100 euro travel support, while those from elsewhere in Europe will receive a 300 euro travel support.

You can apply for the travel grant until 28.2.2017. The decisions are announced at the end of March. A condition for receiving the travel grant is that the young person will represent his/her participating Finnish expatriate organisation. The total amount of the travel grant money available is Limited, so priority will be given to the official representants, over the offical observers.

You find the application form here below and on the home page of the Finland Society at www.suomi-seura.fi. Later it will appear also here on our page under > Session 2017. The form can be filled in by the traveller or by his/her organisation on behalf of a named applicant. Please post the application to Hanne Selin who can also help further, hanne.selin@suomi-seura.fi, +358-9-6841 2137.
2017_applicationyouthtravel

Session invitations on their way

Invitations to the Finnish Expatriate Parliament’s 20th Jubilee Session on 16 - 17 June 2017 in Helsinki are sent out to all corners of the world to 39 countries to all the 517 Finnish expatriate orgnisations and societies abroad which follow FEP work.

Welcome! See you in Helsinki!

More information about the session, registrations (deadline for organisations 16.3.2017), and about submitting motions: see under Session 2017. The parliament secretary is pleased to tell more, also about joining FEP activities and receives contact detail uppdates: sini.castren@suomi-seura.fi, +358-(0)9-684 1210

Archives >>