Ulkosuomalaisparlamentti
Ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistaminen olisi hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille

Alkavan juhlavuoden teema on tiivistetty sanaan "yhdessä". Se kuulostaa kovin suomalaiselta ja onkin sitä. Tyypillisesti se myös kääntyy sisään päin. Täällä me juhlimme keskenämme, kaukana kavala maailma. Totuus on kuitenkin ollut sen sata vuotta toinen. Suomi on ollut muuttotappiomaa käytännöllisesti katsoen koko historiansa ajan aina 2000-luvulle asti.

Vaikka teeman "yhdessä" julkinen tuki suuntautuu lähes kokonaan sisään päin, järjestävät ulkosuomalaiset satoja Suomi 100 -juhlia ympäri maailmaa. Alkuvuodesta suuntaa näytetään mm. Floridassa ja Melbournessa. Ulkosuomalaisten juhlat levittävät tietoisuutta 100-vuotiaasta Suomesta ympäri maailman tehokkaammin kuin mitkään tiedotuskampanjat. Ulkosuomalaisten juhlat koskettavat myös kadun miestä paremmin kuin virallisen makuiset kampanjat.

Suomalainen ei tunne rajoja: meitä löytyy maailman joka kolkasta. Ulkosuomalaisia - kun mukaan lasketaan toisen polven suomalaiset - on kaikkiaan 1.600.000. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. 1990-luvulta lähtien Euroopan asema ulkosuomalaisten kohdealueena on noussut. Eurooppa edustaa myös toisenlaista ulkosuomalaisuutta: Eurooppaan ei lähdetä siirtolaisiksi, vaan sinne mennään töihin, opiskelemaan ja työelämän jälkeen edullisempien elinolojen perässä mielessä paluu muuton mahdollisuus. Uudenlainen ulkosuomalaisuus kerryttää myös enemmän sellaista osaamista ja sellaisia yhteyksiä, mistä Suomelle voi olla hyötyä.

Periaatteessa ulkosuomalaisten merkitys on oivallettu Suomessa jo itsenäisyyden alkuvuosista lähtien. Siitä kertoo parhaiten se, että ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestö Suomi-Seura täyttää itsenäisyyden juhlavuotena 90 vuotta. Suomen hallinnossa oli alun alkaen ymmärretty ulkosuomalaisuuden merkitys. Kansalliseen tapaamme perustettiin tietenkin alkuun kaksi järjestöä, jotka riitelivät keskenään. Mutta aika nopeasti tajuttiin yhteiset intressit. Suomi-Seura viettää omaa juhlavuottaan ulkosuomalaisten edunvalvontaorganisaation ulkosuomalaisparlamentin, USP, 20-vuotisjuhlaistunnon merkeissä 16. - 17. kesäkuuta Helsingissä. Tavoitteena on, että ulkosuomalaisparlamentin asema virallistettaisiin lainsäädännöllä. Nythän parlamentti toimii Suomi-Seuran antamien säännösten varassa ja rahoituksella. Virallistamalla USP voisimme paremmin ottaa huomioon ulkosuomalaisten näkökulmat ja tietotaito sekä muokata niistä aitoa kansainvälistä ulottuvuutta.

Asiaa koskeva keskustelu on aloitettu, mutta politiikan pyörät pyörivät tällaisissa asioissa kovin hitaasti. Muutamat poliitikot - Matti Vanhanen blogikirjoituksellaan eturivissä - ovat näyttäneet ajatukselle vihreää valoa. Valtioneuvoston ulkosuomalaispoliittinen ohjelma, joka julkaistaneen alkuvuodesta 2017, antanee ohjeet asian valmistelulle. USP:n aseman muutos olisi hyvä Suomen satavuotislahja ulkosuomalaisille, mutta myös Suomelle.

Jarmo Virmavirta



* Sivun alkuun


Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö / Utlandsfinländarparlamentets permanenta sekretariat
/ Permanent Secretariat of the Finnish Expatriate Parliament
SUOMI-SEURA RY - FINLAND-SAMFUNDET - FINLAND SOCIETY
Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland
Tel: +358-(0)9-684 1210, Fax: +358-(0)9-684 121 40
E-mail: info@usp.fi

Päivitetty: 1.3.17 Webmaster