Puhemiehistön kevätkokous 2018

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui maailmalta Helsinkiin Kevätkokoukseensa torstaina ja perjantaina 12.-13. huhtikuuta.

Puhemiehistö työskentelee ulkosuomalaisten puolesta, edistäen heille kaikkein ajankohtaisimpia asioita. Ne on kirjattu ulkosuomalaisparlamentin istuntojen hyväksymiin päätöslauselmiin.

Kirjeäänestysoikeus ulkosuomalaisille

Suuret odotukset kohdistuvat kirjeäänestyksen käyttöönottoon. Sen koordinaatiotapaamisen oikeusministeriössä isännöi Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö yp. Johanna Suurpään johdolla. Mukana oli vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen, sekä Väestörekisterikeskuksen vaalien kehityspäällikkö Pauli Pekkanen, kuin myös ulkoministeriön kansalaispalvelut joiden vastuulla on ennakkoäänestyksen toteuttamisen järjestely ja koordinointi maailmalla. USP:in ja sen sihteeristön Suomi-Seuran tavoitteena on järjestää viranomaisyhteistyössä selkeä ja monikanavainen kirjeäänestyksen tiedotuskampanja huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja varten.

Selkeän, monikanavaisen ja laajalti ulkosuomalaisjärjestöjä, -kouluja, -seurakuntia sekä -mediaa hyödyntävä kampanja kertoo myöhemmin tänä vuonna, mitä on hyvä tietää uudesta äänestystapa-vaihtoehdosta ensi vuoden eduskuntavaaleissa, ja miten päivittää osoitetietonsa ennakkoon, mikä auttaa kaikessa viranomaisasioinnissa Suomeen päin. Näin ulkosuomalaisia kannustetaan tilaamaan aikanaan itselleen vaalien virallinen kirjeäänestyspaketti, jotta heidän äänensä alkaa kuulua Suomessa. Äänestysaktiviisuutta nostaisi myös niiden 68.000 ulkosuomalainen äänioikeutetun tavoittaminen, joille ei presidentinvaaleissa 2018 voitu lähettää äänioikeusilmoituskorttia puuttuvan osoitteen takia.

Suomen verkostoituminen maailmalla

oli näkökulmana puhemiehistön isännöidessä Suomi-Seurassa ulkoministeriön Business Finland -suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimiestä ja työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boos -toimenpideohjelman erityisasiantuntija Laura Lindemania sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja kansainvälistymisen edistämisen linjauksista (Team Finland Knowledge) kertovia opetusneuvoksia Tiina Vihma-Purovaara ja Reijo Aholainen. Ulkosuomalaisten voimavarojen hyödyntäminen parantaisi hallituksen tavoitetta kaataa liikkuvuuden esteitä ja lisätä suomalaisten sekä Suomen elinkeinoelämän ja koulutuksen kansainvälisyyttä. Keskustelua käydään siitä, miten tukea Suomen Team Finland ja Business Finland -verkostoitumista ja uuden organisaation luontia.

Vuoropuhelu Yleisradion kanssa

jatkui ohjelmiston näkyvyydestä maailmalla. Ulkosuomalaiset toivovat Yle Areenan globaaliin tarjontaan parannuksia rajoitusten sijaan. Euroopan Unionin vuonna 2017 hyväksymä ja vuoden 2018 Ylen vähittäin seuraama EU:n siirrettävyysdirektiivi puhutti erityisen paljon. Sisältöjen siirrettävyydestä EU:n sisällä tulevat hyötymään väliaikaisesti ne jotka ovat pysyvästi kirjoilla Suomessa.
• Vaikka tähän asti vapaaehtoista Yle-tunnusta ei ole ihan vielä pakko ottaa käyttöön eli rekisteröidä sellaista ilmaiseksi itselleen, niin siihen tullaan vuoden 2018 aikana EU:n liikkuvuus-direktiivin takia liittämään kotipaikkatarkistus eli kirjautuminen Suomi.fi -palvelun kautta. Sitä kautta Yle saa VRK:lta EU-direktiivin salliman tarpeeksi yksilöidyn tiedon Suomesta katsojan vakituisena asuinpaikkana. (Kts. alla erikseen: YLE AREENAN MAARAJOITUKSET EU:N ALUEELLA: koskee ohjelmatarjonnan laajennusta Euroopan Unionin sisällä Suomessa kirjoilla oleville eli 'siirrettävyysdirektiiviä', ja myös Yle Tunnuksen käyttöönottoa vuoden 2018 aikana jotta Suomeen ostetut esitysoikeudet näkyvät vain Suomessa kirjoilla oleville.)
• Erillinen ongelma on, että maailmalta kuuluu sekä Euroopan Unionin että ETA-maista kuten Sveitsi ja EU:n ulkopuolelta, että luvattu yli katsottavan ja kuunneltavan Yle Areenan sisällön yli 80%:n näkyvyys maailmalla ei ole pätenyt noin maaliskuusta alkaen, jos on käyttänyt tietokoneen maatunnuksen eli paikkatiedon piilottavaa VPN-ohjelmaa. Tällöin liki kaikki sisältö on hävinnyt ja palautuu vain poistamalla VPN ja siivoamalla internet-selain. Yle otti erikseen selkeästi tästä varoittamatta maaliskuun 2018 alusta oman maarajausten kiertokeinojen käytön tunnistamisen tekniikan. VPN-ohjelma (kuten Suomi-Seuran jäsenetuna myyty suomalaisen F-Secure -tietoturvayhtiön 'Freedom VPN'-ohjelma) on edelleen laillinen, mutta tyydyttääkseen ohjelmiston oikeudenomistajia eli kunnioittaakseen vain Suomen alueelle ostamiaan esitysoikeuksia, Ylen joutuu estämään sisällön jakamisen VPN:n käyttäjille.
(Kts. alla: tiedote Yle Areenan ohjelmatarjonnan ja Yle Tunnuksen muutoksista Ylen ratkaisuina uuteen EU:n 'siirrettävyysdirektiiviin'.)

******* ULKOSUOMALAISET HALLITUKSEN POLITIIKASSA *******

Puhemiehistö kutsu myös mukaansa eduskuntaan perjantaina 13.4. klo 10.30-12!(Kansalaisinfo, rakennus Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3)

Yleisölle avoimen keskustelu- ja tiedotustilaisuuden Ulkosuomalaiset hallituksen politiikassa järjestivät USP:n puhemiehistö, Suomi-Seura ja kansanedustaja, Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Eva Biaudet.

Isäntien Biaudetin ja USP:n puhemies, Suomi-Seuran puheenjohtaja Jarmo Virmavirran tervetuliaissanojen jälkeen varapuhemiehet alustivat alueittensa erityispiirteistä. Eduskuntaryhmät pitivät lyhyet kommenttipuheenvuorot tärkeistä ulkosuomalaisasioista. Aamupäiväkahveilla nostettiin esiin Hallituksen ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta vuosiksi 2017-2021 onnistumisia ja haasteita. Miten välittyvät 2 miljoonan ulkosuomalaisen näkemykset ja toimintamallit kansainväliselle, verkostoituvalle Suomelle? Eduskunnan historiallisella vaalilain muutoksella alkaa ulkosuomalaisten ääni kuulua paremmin kirjeäänestyksen myötä. Erityisesti kerrottiin, millainen vuorovaikutusfoorumi on ulkosuomalaisparlamentti ja haastettiin eduskunta turvaamaan sen toiminta- ja vakiinnuttamisen edellytykset hallituksen ohjelman mukaisesti.

Sivun alkuun