Kirjeäänestys ulkosuomalaisille

Maailma ei ole koskaan ollut niin avoin eikä Suomen asioista ole ollut niin helppoa pysyä perillä kuin tänä päivänä. Ulkomaille muutto, siellä pysyvästi tai tilapäisesti asuminen ja sujuvasti kahdessa maassa asuminen on monille arkipäivää. Eikä tämä kehitys näytä laantuvan. Silloin on tärkeää, että suomalaisen äänestäjän ääni kuuluu myös ulkomailta Suomeen. Ulkosuomalaisparlamentti onkin hyvin huolissaan ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden alhaisista lukemista. Äänestysvilkkauden kannalta yksi ongelma on vieraantuneisuus ja peräti piittaamattomuus. Pysyvien yhteyksien ylläpito ulkomailta käsin Suomeen on ainoa tapa ehkäistä ulkosuomalaisten vieraantumista kotimaastaan ja jokainen henkilö voi tänä päivänä itse valita miten paljon hän haluaa pysyä Suomen yhteiskunnassa kiinni.

Mutta ongelmia on myös äänestysoikeuden käytössä käytännön tasolla. Pitkät ja kalliit matkat ja arkielämän esteet pitävät ulkosuomalaisen äänestäjän kotona vastoin tahtoaan kun äänestystilaisuus ulkomailla koittaa. Siksi ulkosuomalaisparlamentti ajaa ulkosuomalaisille oikeutta äänestää kirjeitse kansallisissa vaaleissa.

Suomen ulkopuolella asuu noin 250 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten äänestysprosentti nousi ensimmäisen kerran yli 10 % (noin 35 000 annettua ääntä). Presidentinvaaleissa 2012 ulkomailla asuvien äänestysprosentti oli 13,9.

Kirjeäänestys on jossain muodossa käytössä jopa 47:ssa maassa ympäri maailmaa. Suuri osa Euroopan Unionin maista (Tanska ja Ranska ainoat poikkeukset) sekä USA, Kanada, Australia ja Uusi Seelanti ovat jo mahdollistaneet kirjeäänestyksen ulkokansalaisilleen. Yleisimmin on sallittu yhtä aikaa sekä konsulaatissa henkilökohtaisesti äänestäminen että kirjeäänestäminen. Lähin naapurimme Ruotsi antoi kansalaisilleen oikeuden äänestää kirjeitse ulkomailla vuonna 2006. Ulkoruotsalaiset ovat menestyksellisesti voineet valita kirjeäänestyksen kolmissa valtiopäivävaaleissa, viimeksi syyskuussa 2014.

Ulkosuomalaisparlamentti uskoo, että ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousisi huomattavasti, jos kirjeäänestys saataisiin meilläkin vaihtoehtoiseksi ulkomailla ennakkoäänestysaikaan oleskeleville tai asuville suurlähetystöissä äänestämisen lisäksi. Kirjeäänestys on teknisesti helppo toteuttaa, eikä se vaadi suuria investointeja laitteistoihin eikä ohjelmistoihin ja toimivia malleja on kokeiltu jo vuosikausia monissa maissa.

Konkreettisena ehdotuksenamme on ollut Ruotsin kirjeäänestysmalli: ulkomailla asuva suomalainen äänestäjä saisi äänestyskortin postitse kuten nytkin. Äänestyskortissa kerrotaan, että hän voi halutessaan äänestää joko suurlähetystössä tai kirjeitse. Äänestäjä voi tilata kirjeäänestysmateriaalin joko Suomesta keskusvaalilautakunnalta, tai suurlähetystöistä sekä konsulaateista. Henkilö saa kirjeäänestyspaketissa äänestyslipukkeen, vaalikuoren, päällyskuoren ja palautuskuoren sekä äänestysalueensa ehdokaslistat. Äänestettyään hän laittaa vaalilipukkeen vaalikuoreen. Vaalikuoren hän laittaa todistajien läsnä ollessa päällyskuoreen, jonka päälle sekä hän että kaksi (18 vuotta täyttänyttä) todistajaa allekirjoittavat todistuksen äänestäjän henkilöllisyydestä. Sen jälkeen allekirjoitettu päällyskuori sekä äänestyskortti laitatetaan palautuskuoreen, ja postitetaan Suomeen keskusvaalilautakunnalle. Monissa maissa äänestäminen kirjeitse on tehty vieläkin helpommaksi: todistajia ei tarvita lainkaan.

Oikeusministeriö on aiemmin todennut kirjeäänestämisen toteuttamisen ongelmana olevan se, että äänestäminen on tapahduttava vaaliviranomaisen valvonnassa vaalisalaisuuden ja vaalivapauden turvaamiseksi. Ongelmallisena pidetään myös sitä, että vain noin puolet ulkomailla asuvista suomalaisista on ilmoittanut Väestötietojärjestelmään osoitteensa eikä näin ollen edes ilmoitus äänioikeudesta tavoita tällä hetkellä läheskään kaikkia. Lisäksi postin kulusta aiheutuu omat ongelmansa.

Ulkomailla asuvien osoitetietojen ongelma on mahdollista kiertää Ruotsin mallin mukaisesti niin, että esim. kirjeäänestyspaketteja olisi saatavana suurlähetystöistä, konsulaateista ja kunniakonsulaateista. Sitä paitsi uskomme, että mikäli kirjeäänestäminen tulisi mahdolliseksi ja siitä tiedotettaisiin laajalti ulkosuomalaisille, osoitetietoja päivitettäisiin nykyistä paremmin.

Vaalisalaisuuden- ja vapauden turvaamista on pidetty kirjeäänestämisen suurimpana ongelmana. Ruotsissa kirjeäänestysongelma on ratkaistu niin, että kaksi todistajaa, jotka eivät ole lähiomaisia, todistavat vaalisalaisuuden ja –vapauden toteutuneen. Lähiomaisiksi katsotaan avio- ja avopuoliso sekä muu asuinkumppani sekä äänestäjän tai avio- tai avopuolison tai asuinkumppanin lapset. Mikäli halutaan täysin sulkea pois mahdollisuus, että äänestäjä on toisen Suomen kansalaisen vaikutuksen alaisena äänestyshetkellä, voidaan esimerkiksi määrätä, että todistajien on oltava muun maan kuin Suomen kansalaisia.

Oikeusministeriössä maaliskuussa 2008 valmisteltiin sisäistä selvitystä siitä, millainen voisi olla käytännössä ulkosuomalaisille tarkoitettu kirjeäänestys. Se perustui pitkälti Ruotsin malliin. Ehdotus kävi lausuntokierroksellakin mutta asiaa ei kuitenkaan lähdetty edistämään. Syyksi ilmoitettiin puuttuva poliittinen tahto. Viimeksi 2012 oikeusministeriöstä kysyttiin uudelleen hallituspuolueiden näkemyksiä kirjeäänestyksen sallimisesta. Tällä kertaa poliittinen yhteisymmärrys löydettiin mutta uusia määrärahoja hankkeen eteenpäin viemiseksi ei ole löytynyt.

Ulkosuomalaisparlamentti jatkaa edelleen aktiivisesti asian esillä pitämistä ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että kirjeäänestys saataisiin ulkosuomalaisille mahdollisimman pian. Jokaisen Suomen kansalaisen ääni on Suomelle hyväksi. Tämän takia tulee tukea äänestäjien oikeutta ja mahdollisuutta harjoittaa demokratiamme perustavanlaatuista oikeutta: äänestysoikeutta. Kirjeäänestys on hyvä tuki tälle periaatteelle. Ulkosuomalaisparlamentti toivoo, että kirjeäänestys nähtäisiin mahdollisuutena vahvistaa suomalaista demokratia kansainvälisessä maailmassa ja että ulkomailla asuvien suomalaisten realistinen mahdollisuus osallistua kotimaansa vaaleihin vihdoinkin oikeasti parantuisi.

* USP:n ja Suomi-Seuran uuden, seikkaperäisen kokonaisesityksen kirjeäänestyksen toteuttamispyrkimyksistä ja Ruotsin kirjeäänestysmallista voit lukea Ajankohtaista-osiosta TÄSTÄ. Ehdotus annettiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 30. lokakuuta 2014 valiokunnan omasta pyynnöstä.

* Katso myös aiheesta internet-äänestys, päävalikon Ajankohtaista alta.

Oikeusministeriön vaalisivut
Ulkosuomalaisten äänestyksen kehittämishanke vaali.fi sivulla
Ulkoasiainministeriö ja ulkomailla äänestäminen
Vaalilaki
Vaalilakiuudistustyö
Kirjallinen kysymys kirjeäänestyksestä maaliskuu 2008
Kansanvalta 2007 -toimikunnan raportti
Ulkoasiainministeriön tiedote koskien kirjeäänestyksen järjestämistä ulkomaalla asuville suomalaisille
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma
Ruotsin kirjeäänestysmenetelmä (ruotsiksi)

Päivitetty 30.10.2014

Sivun alkuun