Hyvää uutta vuotta kaikille!

ALUEKOKOUS KROATIASSA 9.4.2015
Alueemme edustajien vuosi 2016 on lähtenyt käyntiin aluekokouksen suunnittelulla. Tarkoituksena on järjestää joka vuosi aluekokous alueella, jotta pääsemme tutustumaan muidenkin kuin omien maidemme ulkosuomalaisyhteisöihin. Tänä vuonna olemme päättäneet hyväksyä Kroatia–Suomi-yhdistyksen ystävällisen kutsun pitää vuoden 2016 aluekokous Zagrebissa, ja täten kutsumme kaikki jäsenjärjestöjen edustajat Zagrebiin lauantaina 9. huhtikuuta 2016. Kokouskutsu on liitteenä. Kokouksessa on tarkoitus vahvistaa Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueen ohjesääntö, joka sisältää muun muassa varapuhemiehen ja varahenkilön valintaa ja vaaleja koskevat säännöt. Puhemies ja varahenkilö laativat kokoukseen tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi ohjesääntöehdotuksen. Lisäksi tarkoituksena on muun muassa verkostoitua ja tutustua alueemme eri jäsenyhdistysten toimintaan. Kokouksen yhteydessä on luvassa myös muuta mielenkiintoista oheisohjelmaa, josta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Pyydämme ilmoittautumaan aluekokoukseen sähköpostitse alueen puhemiehelle osoitteeseen katia.brunetto@gmail.com maanantaihin 29.2.2016 mennessä.

Lämpimästi tervetuloa!

Ennen uuteen vuoteen keskittymistä pieni katsaus siihen, mitä ulkosuomalaisparlamentissa on tapahtunut vuoden 2015 loppupuolella.

USP:N PUHEMIEHISTÖN SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ 19.–20.10.2015
Puhemiehistön syyskokous pidettiin Helsingissä 19.–20. lokakuuta 2015. Kokouksessa olivat paikalla kaikkien alueiden puhemiehet sekä muutama varahenkilö. Meidän aluettamme edusti alueen puhemies. Kokouksen neljä tärkeintä teemaa, joita tapaamisissa pyrittiin aktiivisesti edistämään, olivat kirjeäänestys, ulkosuomalaisparlamentin lainsäädännöllinen asema, hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2012–2016 sekä Suomi-koulut.

Edunvalvontatapaamiset
Sisäministeriössä tapasimme sisäministeri Petteri Orpoa sijaistaneen kansliapäällikkö Päivi Nergin. Sisäministeri on ollut ulkosuomalaisasioiden vastuuministeri vuodesta 2007. Tapaamisen tarkoituksena oli luovuttaa uudet vuoden 2015 täysistunnon päätöslauselmat. Erityisesti haluttiin nostaa esille hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2012–2016. Ulkosuomalaisparlamentti pitää tärkeänä ohjelman päivitystä vuoden 2017 alusta seuraavaksi toteutuskaudeksi ja toivoo sisäministeriön koordinoivan sen yhteistyössä USP:n kanssa. Kansliapäällikkö Nerg totesi, että USP:n aseman tarkistuksen voisi aloittaa perustamalla ministeriöön asiaa selvittävän A-työryhmän, jonka työn aikataulutus on sidottu ulkosuomalaispoliittisen ohjelman uusintaprosessiin vuoden 2017 alusta. Keskustelimme myös kirjeäänestyksestä ja USP:n aseman vakiinnuttamisesta lainsäädännöllä.

Puhemiehistö tapasi myös oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, jolle myös ojensimme vuoden 2015 täysistunnon päätöslauselmat. Tärkeimmät asiamme ministerille olivat ulkosuomalaisparlamentin aseman vakiinnuttaminen lainsäädännöllä ja kirjeäänestys. Ulkosuomalaisparlamentin 18 vuoden aikana saavutettu tunnustettu ja arvostettu asema ulkosuomalaisten yhdyssiteenä tulisi virallistaa lainsäädännöllä ja saattaa suoraan ohjauksen, valvonnan ja valtionavun piiriin. Keskustelimme pitkään kirjeäänestyksestä, joka edellyttäisi vaalilain (714/1998) muutosta ja varojen myöntämistä tähän tarkoitukseen. Puhemiehet esittelivät erilaisia perusteluja kirjeäänestyksen eduista. Lupasimme ministerin pyynnöstä lähettää hänelle lisätietoa kirjeäänestyksestä.

Puhemiehistö vieraili myös eduskunnassa eri valiokunnissa. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen ja varapuheenjohtajan Eva Biaudet’n kanssa keskustelimme erityisesti USP:n aseman tarkistamisesta sekä kirjeäänestyksestä ja ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta. Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajan Krista Kiurun kanssa keskustelimme pitkään Suomi-koulujen rahoituksesta. Ongelmana on ollut jo vuosia se, että riittämätöntä vuosibudjettia korotetaan vuosittain eduskunnan lisämäärärahalla. Tällä hetkellä samasta momentista myönnettävästä rahoituksesta kilpailevat Suomi-koulujen kanssa muut ulkosuomalaislasten suomen kielen opetuksesta huolehtivat järjestöt (Suomi-koulujen tuki ry, Etäkoulu Kulkuri ja Kansanvalistuskunta), jotka kaikki tekevät tärkeää työtä. Opetusministeriön budjetoima avustusten määräraha on ollut pitkään 450 000 euroa. Määrärahoja nostettiin kerran kunnolla vuonna 2010, kun eduskunnan budjettikäsittelyssä normaalia avustussummaa nostettiin 200 000 eurolla. Lisäyksen piti olla pysyvä, mutta myöhemmin se kuitenkin poistettiin opetusministeriön budjetista kertaluonteisena. USP:n mukaan ministeriön tulisi seurata eduskunnan vuosittain esitettyä tahtoa ja nostaa ja vakinaistaa määräraha 650 000 euroon. Lisäksi Suomi-koulujen pitäisi saada oma momentti valtion budjettiin. Keskustelimme myös alle 3-vuotiaiden alkeisopetuksen mahdollistamisesta, sillä tällä hetkellä valtionavustuksen piiriin kuuluvat vain 3–18-vuotiaat oppilaat. Lisäksi valtioavustukseen vaadittua ryhmäkokoa pitäisi pienentää kuudesta neljään oppilaaseen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien kanssa keskustelimme erityisesti kirjeäänestyksestä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi vuonna 2017 olisi hyvä hetki julkistaa tämä muutos. Kirjeäänestys auttaisi parantamaan ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuutta, kun äänestysmahdollisuudet paranisivat. Muun muassa Ruotsissa äänestysaktiivisuus on noussut merkittävästi kirjeäänestyksen käyttöönoton myötä. Ulkosuomalaisia on yhteensä 1,6 miljoonaa, joista 300 000 on Suomen kansalaisia ja 250 000 äänioikeutettua. Myös USP:n asema otettiin esille perustuslakivaliokunnassa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Tuomo Puumalan kanssa keskustelimme myöskin ulkosuomalaisten lasten ja nuorten kouluolosuhteiden turvaamisesta Suomi-kouluissa ja muissa ulkosuomalaisten lasten ja nuorten opetuksesta vastaavissa kouluissa ja järjestöissä.

Kaikissa tapaamisissa vierailuumme ja asiaamme suhtauduttiin pääosin ymmärtäväisesti ja myönteisesti. Toivotaan, että asiat liikahtivat taas askeleen eteenpäin.

Tiedotustilaisuus Suomen 100-vuotisjuhlavalmisteluista
Valtiollisen itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-komitean ulkoasianministeriön ohjauskauden vetäjä ulkoasiainneuvos Pekka Huhtaniemi piti puhemiehistölle tiedotustilaisuuden juhlavalmistelujen etenemisestä. Juhlavuoden mottona on ˮYhdessäˮ, ja tavoitteena on rakentaa yhdessä eri toimijoiden kanssa eläväinen ohjelma juhlavuodelle. Toivottavaa olisi, että eri tahot organisoituisivat ja tekisivät yhteistyötä esimerkiksi maakohtaisesti eri tapahtumien valmisteluissa. Kuka tahansa voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan, ja mukaan voi tulla juhlavuoden 2017 syksyyn asti. Suurin osa järjestelykomitean käytössä olevasta budjetista käytetään valtion Suomessa järjestämiä juhlia varten. Siksi onkin suotavaa, että saadakseen lisätukea, tulee juhlien olla hyvin suunniteltuja ja suureksi osaksi paikallisesti rahoitettuja. Juhlavuoden valmisteluja voi seurata liittymällä Ystävät-listalle, jolloin saa ajankohtaistietoa sisältävät uutiskirjeen (www.suomifinland100.fi > info > Näin alat satavuotiaan ystäväksi). Lisätietoja ohjelmaan hakeutumisesta löytyy täältä. Ohjelmaan jo nyt mukaan ilmoittautuneet hankkeet löytyvät täältä. Lisätietoja Suomi 100 -juhlavuodesta löytyy sivustolta www.suomifinland100.fi, Facebook-sivuilta ja Twitteristä. Juhlavuoden some-linkki on #suomi100. Katso myös juhlavuoden teemavideot.

Tiedotus- ja vaikutustilaisuus eduskunnalle
Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti järjestivät syyskokouksen yhteydessä kansanedustajille ja heidän avustajilleen tiedotus- ja vaikutustilaisuuden Ulkosuomalaisten asialla, Suomen hyväksi. Tapahtuman isäntänä toimi yhdessä järjestäjien kanssa kansanedustaja Sari Sarkomaa, joka puheenvuorossaan puhui erityisesti Suomi-kouluista ja koulutuksesta ylipäätään. Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta esitteli USP:n kärkihankkeet ja kertoi parilla sanalla USP:n toiminnasta, minkä jälkeen kaikkien alueiden puhemiehet esittäytyivät. Paikalla oli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä, ja jokaisen ryhmän edustaja sai myös pitää lyhyen puheenvuoron. Puheenvuoroissa tuli esille muun muassa ulkosuomalaisten Suomi-yhteyden säilyttämisen tärkeys, mikä onnistuu esimerkiksi Suomi-koulujen ja muiden ulkosuomalaistoimijoiden kautta. Myös ulkosuomalaisten ääni olisi hyvä saada kuuluviin Suomessa, mitä edistäisi kirjeäänestyksen mahdollistaminen. Moni kertoi myös omista kokemuksistaan ulkosuomalaisina. Ymmärrystä työllemme eduskunnasta siis löytyy, toivotaan tämän näkyvän myös konkreettisina päätöksinä.

SYYSKOKOUKSEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA
Puhemies Jarmo Virmavirta ja sihteeristä luovuttivat vuoden 2015 täysistunnon päätöslauselmakoosteet lokakuun lopussa pääministeri Juha Sipilää sijaistavalle valtiosihteeri Paula Lehtomäelle. Aiempien istuntovuosien päätöslauselmat on lähetetty edelleen pääministerin kansliasta lausuntokierrokselle valtionhallinnon kommentoitavaksi.

Valtiosihteeri Lehtomäki totesi puhemiehistön kärkihankkeita tutkiessaan, että kun kyseessä on näinkin monta kuin 41 päätöslauselmaa, on erinomaista ja hyvä nostaa esiin erityispainotuksia. Lehtomäkeä kiinnosti kansalaisyhteiskuntavaikuttamisen ollessa murroksessa kotimaassa ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja rakenteen vakiintuneisuus. Hän kyseli ratifioineiden järjestöjen lukumäärästä. Jatkuvasti kasvavasta luvusta 519 toiminnanjohtaja Paula Selenius totesi, että se edustaa merkittävää osuutta Suomi-Seurankin jäsenjärjestöjen määrästä. Lehtomäkeä kiinnosti jäsenjärjestöpohja, äänioikeuden käyttöehdot sekä istunnon äänioikeutettujen lukumäärä. Hän oli vaikuttunut runsaasta 180 osanottajasta ja äänioikeutettujen ulkosuomalaisyhteisöjen takana olevasta kansalaispohjasta.

Lehtomäki nosti esiin kaikki viisi puhemiehistön kärkiaihetta. Esimerkiksi hallituksen ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta 2012–2016 hän totesi, että hallitus painottaa kaikkialla toiminnallisuutta ja toteutusta julkilausumien sijaan. Keskustelu kirjeäänestyksestä oli isännällemme valaiseva. Kerroimme kirjeäänestyksen levinneisyydestä Euroopan unionissa, jossa Suomi on vähemmistön jälkijunassa. Kerroimme kirjeäänestyksen kotimaassa nauttimasta poliittisesta yksimielisyydestä ja siitä, että vain siihen osoitettavat varat puuttuvat.

Lopuksi keskusteltiin kielen opetuksesta ja ulkomailla olevista suomalaisista peruskouluista. Kysymykseen Suomi-koulujen ensi vuoden tilanteesta pystyimme kertomaan vain tavanomaisen: emme tiedä vielä. Lehtomäki oli oikeassa, että kaikki rahat ovat tiukassa. Mainitsimme Suomi-Seuran lehden Suomen Sillan rahoituksen poiston ja seuran muun tuen tippumisen puoleen. Iloitsimme kuitenkin Suomi-koulujen statuksen noususta Opetushallituksen uuden opetusohjelmasuosituksen myötä ja totesimme, että koulujen toiminta on suomalaisen osaamisen vientiä parhaimmillaan pienille Suomi-koululaisillemme, jotka ovat juhlavuoden 2017 lähestyessä todellisia pro-Finland-lähettiläitämme.

Oikeusministeri Jari Lindströmiä on tiedotettu puhemiehistön kokouksessa sovitusti kirjeäänestyksestä kirjeitse 16.11.2015. Vastausta odotetaan.

Sisäministeri Petter Orpo on sopinut USP:n puhemiehen ja sihteeristön kanssa piakkoin pidettäväksi tapaamisen, jonka aiheena oli USP:n aseman uudelleenarviointi.

EU-/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELTA TULEVILLE ULKOMAALAISILLE KORKEAKOULUOPISKELIJOILLE LUKUVUOSIMAKSUT 2017
Hallituksen syksyllä tekemän päätöksen mukaisesti korkeakoulut voivat alkaa periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle asiaa koskevan hallituksen esityksen. Lukuvuosimaksut koskevat vain vieraskielisessä koulutuksessa opiskelevia. Lukukausimaksuja ei peritä suomeksi tai ruotsiksi opiskeltavista tutkinnoista eikä tohtoriopiskelijoilta kansalaisuudesta riippumatta. Koulutus säilyy jatkossakin maksuttomana Suomen kansalaisille ja muille EU-/ETA-alueen opiskelijoille. Lukukausimaksu on vähintään 1 500 euroa vuodessa. Muuten korkeakoulut päättävät itse lukuvuosimaksujen suuruudesta. Lukuvuosimaksut voivat vaihdella korkeakoulujen välillä ja korkeakoulujen eri koulutuksissa. Korkeakoulut päättäisivät itse myös maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä. Korkeakouluilla tulisi olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Lukuvuosimaksuja ryhdytään perimään uusilta opiskelijoilta, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen.

SUOMEN JA ESPANJAN VÄLINEN VEROSOPIMUS
Valtiovarainministeri Alexander Stubb allekirjoitti 15.12.2015 Suomen ja Espanjan välisen uuden verosopimuksen Espanjan Suomen-suurlähettilään María Jesús Figa López-Palopin kanssa. Sopimus on vielä hyväksyttävä molempien maiden parlamenteissa.

Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin OECD:n laatimalle mallisopimukselle. Sen mukanaan Suomi saa verottaa vain julkisesta palveluksesta saatua eläkettä, jos se maksetaan Espanjassa asuvalle henkilölle. Uuden sopimuksen myötä Suomen verottamisoikeus laajenee, ja Suomi saa verottaa myös muita Suomesta Espanjaan maksettavia eläkkeitä. Näissä tilanteissa eläkkeen kaksinkertaisen verotuksen poistaa poikkeuksellisesti lähdevaltio eli Espanjassa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavasta eläkkeestä Suomessa menevästä verosta vähennetään tästä eläkkeestä Espanjassa maksettu vero.

Lisäksi on sovittu kolmen vuoden siirtymäajasta, jonka aikana sovelletaan nykyisen sopimuksen eläkeartiklaa. Nykyisen eläkeartiklan soveltamisen ehtona kuitenkin on se, että asuinvaltio verottaa eläkettä. Jos asuinvaltio ei verota eläkettä, uutta sopimusta aletaan soveltaa ilman siirtymäaikaa.

Sopimus muuttaa mm. Suomessa sijaitsevan osakehuoneiston vuokrauksesta ja myynnistä saatavan tulon verotusta. Jatkossa Suomi verottaa sekä vuokratuloa että luovutusvoittoa, joita Espanjassa asuvat henkilöt saavat Suomessa sijaitsevista osakehuoneistoista. Myös kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen käytettävä menetelmä muuttuu vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään Suomen nykyisin noudattaman verosopimuspolitiikan mukaisesti.

Yleisesti katsottuna sopimus sisältää määräyksiä, joilla sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä omaan verolainsäädäntöön perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennusta verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään.

TIEDOTUSTOIMINTA JA ALUEEN FACEBOOK-SIVU
Alueemme tiedotustoiminta jatkuu entiseen tapaan sähköpostitse lähetettävien tiedotuskirjeiden muodossa ja USP:n kotisivujen kautta. Lisäksi Suomi-seuran järjestötiedote Sutinat toimii myös tiedotuskanavana.

Näiden perinteisten tiedotuskanavien lisäksi puhemies ja varahenkilö ovat perustaneet alueellemme oman Facebook-ryhmän, johon kutsumme kaikki alueemme suomalaisyhteisöt ja ulkosuomalaiset liittymään. Ryhmä löytyy nimellä "USP:n Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueen suomalaiset”. Facebook-ryhmän ei ole tarkoitus korvata perinteisiä yhteydenpitokanavia, vaan pikemminkin täydentää niitä ja erityisesti toimia alueemme ulkosuomalaisten keskustelufoorumina, jotta tiedotus ei tapahtuisi vain yhteen suuntaan meiltä teille suomalaisyhteisöille, vaan voisimme käydä keskustelua erilaisista ulkosuomalaisia koskettavista aiheista. Ryhmän kautta pääsemme myös paremmin tutustumaan niin toisiimme kuin ulkosuomalaisten elämään eri puolilla suurta aluettamme.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Sivun alkuun