Ulkosuomalaisparlamentti

SENIORIVALIOKUNTA

PL 18. Henkilön viimeinen tahto

Henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä ja käsittelyssä noudatettavista periaatteista säädetään henkilötietolaissa. Henkilötietolaki sallii henkilötietojen käsittelyn, jos käsittely johtuu laissa säädetystä velvoitteesta. Lakia sovelletaan automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn sekä myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

Henkilötietolainsäädännön täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo tietosuojavaltuutettu.

Henkilötietolainsäädännön säätämisen tarkoituksena on ollut erityisesti ehkäistä tietotekniikan ja uuden teknologian käyttöön liittyviä tietosuojariskejä sekä varmistaa ja ohjata hyvän tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatavan aikaansaamiseen. Sen vuoksi lain säännösten huomioonottaminen ja erityisesti suunnitelmallisuuden vaatimus on välttämätöntä huomioida, kun henkilötietojen käsittelyä aiotaan toteuttaa automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. (Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto. www.tietosuoja.fi)

Suomen edustusto saa ilmoituksen Suomen kansalaisen kuolemasta ulkomailla kyseisen maan viranomaiselta, matkatoimiston oppaalta tai kunniakonsulilta. Edustusto ilmoittaa kuolemantapauksesta ulkoministeriölle, joka välittää tiedot edelleen poliisille Suomessa.

Suomen kansalaisen kuollessa ulkomailla, Suomen ulkomaanedustusto avustaa tarvittaessa vainajan hautaamiseen, tuhkaamiseen tai kotiuttamisen järjestämiseen liittyvissä toimenpiteissä vainajan lähiomaisten toiveiden mukaisesti. Jos vainajalla ei ollut vakuutusta, omaiset vastaavat kaikista kuluista. Kuolemantapauksessa suomalainen matkustajavakuutus kattaa yleensä joko kotiutuskulut ulkomailta vainajan asuinpaikkakunnalle Suomeen tai paikalliset hautauskulut. Vainajan kotiinkuljetus- ja hautajaisjärjestelyistä huolehtii hautaustoimisto.

Hautaustestamentti on Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kehittämä järjestelmä, jonka avulla testamentin tekijä voi määrätä omien hautajaistensa järjestämisestä. Hautaustestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten tavallinenkin testamentti. Sitä tehdään kaksi samansisältöistä kappaletta, toinen hautaustestamentin tekijälle, toinen hautaustoimistolle. Hautaustestamenttiin liittyy aina hautaussuunnitelma, jossa testamentin tekijä voi yksilöidä haluamansa palvelut ja tuotteet. Hautaustestamentissa voi määrätä, että varat hautajaisiin otetaan testamentin tekijälle jäävästä omaisuudesta tai siten, että varat talletetaan testamentin tekijän tätä tarkoitusta varten avaamalle pankkitilille. Testamentin tekijä voi tehdä hautaustoimiston kanssa myös hautauksen ennakkotilaussopimuksen. Hänen kuoltuaan sillä hautaustoimistolla, jonka kanssa sopimus hautajaisten järjestämisestä on tehty, on oikeus nostaa varoja hautaussuunnitelman mukaisten hautajaisten toteuttamista varten. (Lähde: Hautaustoimistojen Liitto)

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöä jatkamaan tiedottamista erityisesti seniori-ikäisille ulkosuomalaisille heidän mahdollisuuksistaan varmistaa oman viimeisen tahdon toteutuminen. Samalla ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöä selvittämään ja kehittämään mahdollisuuksia, joiden kautta voidaan edistää täysi-ikäisten ulkosuomalaisten viimeisen tahdon toteuttamista.

SOSIAALIVALIOKUNTA

PL 22. Sosiaalityöntekijä Espanjan Aurinkorannikolle pysyvästi

Uusimme 22 – 23.5.2015 tehdyn aloitteen seuraavin tarkennuksin ja lisäperustein.

Aurinkorannikolle muuttaa yhä enemmän ihmisiä, jotka työskentelevät suomalaisten yritysten palveluksessa ja kuuluvat siten perheineen Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tämä koskee sekä työikäistä ja työtätekevää väestöä kuin myös heidän kouluikäisiä lapsiaan. Tässä on erityisesti huomattava Aurinkorannikon Suomalaisen koulun oppilaat ja heidän vanhempansa, joiden on pakko pitää kotipaikkansa ja sosiaaliturva Suomessa, jotta lapset voisivat koulussa opiskella.

Perheiden mukana muuttavat heidän sosiaaliongelmansa, joita asuminen vieraassa maassa ja kulttuurissa usein pahentaa. Kieliongelmat estävät espanjalaisten viranomaisten puoleen kääntymisen. Usein nopea ja ennalta ehkäisevä asioiden hoitaminen ja auttaminen estäisivät ongelmien pahenemisen ja tuottaisi sekä paremman että halvemman lopputuloksen. Tästä hyötyisi myös asianomaisten kotikunta Suomessa.

Myös tavanomainen turismi lisääntyy. Tällä hetkellä arvioidaan, että Aurinkorannikolla asuu 20 000 – 30 000 suomalaista talvikausina. Näistä suurin osa ovat suhteellisen lyhytaikaisia matkailijoita, jotka kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin. Pienempi osa on siirtänyt asumisensa pysyväksi ja siten myös sosiaaliturvansa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomen valtio perustaa pysyvän sosiaalityöntekijän viran Aurinkorannikolle


OPINTO- JA KOULUTUSVALIOKUNTA I

PL 28. Kesälukioseuran valtionavustus turvattava jatkossa ulkosuomalaislasten ja -nuorten kesäleirien järjestämiseen

Kesälukioseuran hallitus on päättänyt, että kesällä 2017 ei järjestetä ulkosuomalaislasten ja -nuorten suomen kielen kursseja johtuen valtionavustuksen supistumisesta. Mielestämme olisi erittäin tärkeää, turvata Kesälukioseuralle riittävä valtionavustus, jotta ulkosuomalaislasten ja -nuorten kesäleirejä voidaan järjestää jatkossakin. Leirit ovat ulkosuomalaislapsille ja -nuorille erittäin tärkeä yhteys toiseen kotimaahan sekä mahdollisuus harjoittaa suomen kieltä ja tutustua Suomen kulttuuriin oman kotiympäristön ja Suomi-koulujen ulkopuolella kokonaan suomenkielisessä ympäristössä.

Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön pyytämä kommentti Kesälukioseurasta:

Vuonna 2015 Kesälukioseuran hallitus päätti, ettei ulkosuomalaislasten ja -nuorten suomen kielen ja kulttuurin kursseja järjestetä valtionavustuksen supistumisen vuoksi. Päätös oli vaikea, mutta koska valtionavustusosuudessa oli toistuvaan heilahtelua, oli seuran kurssitoimintaa supistettava. Seuran toiminnassa päätettiin fokusoida kesälukiotoimintaan. Nykyisessä toiminnassa ulkosuomalaisnuoret on pystytty huomioimaan kohderyhmänä vain yli 15-vuotiaiden osalta. Heille järjestetään toistamiseen Suomen kielen ja kulttuurin kesälukio kesällä 2017.

Kesälukioseuralle ulkosuomalais- ja kesälukiotoimintaan myönnetyt valtionavustukset (Valtionavustukset järjestöille 29.10.51) vuosina 2011–2015:

2011 212 000 €
2012 158 000 € avustus supistui 54 000 € (34 %) edellisvuoteen nähden
2013 258 000 €
2014 160 000 € avustus supistui 98 000 € (38 %) edellisvuoteen nähden
2015 162 000 €

Ulkosuomalaiskursseille osallistui vuosittain 7–18-vuotiaita lapsia ja nuoria noin 40 eri maasta joka puolelta maailmaa yhteensä lähes 200. Opettajia ja opetusharjoittelijoita kursseilla työskenteli noin kaksikymmentä. Kursseille oli vuosittain hakijoita enemmän kuin niissä oli tarjota paikkoja.

Valtionavustuksen toistuva heilahtelu oli vuoden kulkuun nähden taloudellisesti haastavaa myös siitä syystä, ettemme voineet toimintojemme jo käynnistyessä perua opettajiemme ja ohjaajiemme työsopimuksia kurssikautemme alkaessa.

Kesälukioseura on järjestänyt ulkosuomalaislasten ja -nuorten kursseja 1970-luvulta lähtien. Kesälukioseuran asiantuntemus ja osaaminen ulkosuomalaiskurssien järjestämisessä on korvaamatonta. Kesälukioseuralla on myös toiminnan kannalta olennaiset kontaktit ja ulkosuomalaisperheiden luottamus kurssien sisällöstä ja laadusta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä nostamaan Kesälukioseuran valtionavustuksen vähintään vuoden 2013 tasolle, jotta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille suunnattu tärkeä kesäleiritoiminta voidaan käynnistää uudelleen. Ulkosuomalaisparlamentti korostaa, että kyseessä tulee olla erikseen Kesälukioseuralle osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.


OPINTO- JA KOULUTUSVALIOKUNTA II

PL 33. Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 1765/2009. Lisäys: Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten

Suomalaisia muuttaa yhä enemmän ulkomaille. Monet myös asuvat ulkomailla vain osan vuodesta, esimerkiksi talvikauden Espanjan Aurinkorannikolla, Floridassa tai Thaimaassa. Pysyvästi tai osan vuodesta ulkomailla asuvilla suomalaisilla senioreilla on tarve suomenkieliseen vapaa-ajan harrastustoimintaan myös kotimaan rajojen ulkopuolella.

Kansalais- ja työväenopistojen liittoon tuli vuosien mittaan monia toivomuksia aikuisille sopivien suomenkielisten kurssien järjestämisestä Aurinkorannikolla. Tämän johdosta liitto kääntyi opetusministeriön puoleen sivistystarpeen kartoittamiseksi Aurinkorannikolla. Ministeriö perusti vuonna 2004 hankkeen kartoituksen toteuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi Aurinkorannikon suomalaisten keskuudessa.

Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat opetusministeriön aikuiskoulutusosaston osastopäällikön lisäksi Kansalais- ja työväenopistojen liiton puheenjohtaja, Jyväskylän kesäyliopiston toiminnanjohtaja ja Opintotoiminnan keskusliiton toiminnanjohtaja. Hanke oli Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön organisoima.

Hankerahoituksen turvin toimintaa jatkettiin aina vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen ministeriön kehotuksesta perustettiin Sofian kannatusyhdistys jatkamaan toimintaa vuoden 2009 alusta. Toiminta on jatkunut menestyksekkäästi jo yli 11 vuotta. Sofia-opisto onkin hyvä esimerkki suomalaisesta
vapaasta sivistystyöstä ja toimii myös hyvänä koulutusviennin esikuvana.

Sofia-opisto on esimerkki Suomen ulkopuolella sijaitsevasta opistosta, jolle ei kuitenkaan ole myönnetty kansalaisopiston ylläpitolupaa. Laissa vapaasta sivistystyöstä ei ole mainintaa, että kansalaisopiston ylläpitolupa voitaisiin myöntää ulkomailla toimivalle opetuksen järjestäjälle, kuten peruskouluja ja lukioita koskevassa laissa on.

Lakia (Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 1765/2009) tulisikin muuttaa siten, että mahdollisuus luvan myöntämiseen mainittaisiin, Lain 4 § kohdalle tulisi tehdä seuraava lisäys: Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. (vrt. perusopetuslaki 628/1998 7§ ja lukiolaki 629/1998 3§)

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että vapaasta sivistystyöstä annettua lakia (1765/2009) muutettaisiin siten, että 4 § kohdalle lisättäisiin ”Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten”.

PL 36. Olemassa olevien ulkosuomalaisten koulujen opetuksen järjestämislupien tarkentaminen ja muuttaminen

Ulkosuomalaisia suomalaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta antavia kouluja toimii Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa, Tartossa, Brysselissä sekä Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa annetaan lisäksi ainoana ulkosuomalaisena kouluna suomalaisen opetussuunnitelman mukaista lukiokoulutusta.

Opetuksen järjestämisluvissa oppilaaksi oton edellytyksenä oleva ”tilapäisyyden” tulkinta Kotikuntalain 5§:n mukaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimus väestörekisteriotteesta on aiheuttanut ongelman tilapäisyyden keston määrittelyssä. Lainsäätäjä (379/1981) on perusteluissaan todennut ulkomaan kouluista, että asumisen tilapäisyys saattaa toisinaan olla vaikeasti ratkaistavissa. Laki on lähtenyt ajatuksesta, että niin kauan kuin lapsi, nuori tai aikuinen ei ole muuttanut siirtolaiseksi, oleskelu on tilapäistä.

Aurinkorannikon suomalainen koulu on esimerkki koulusta, josta palataan Suomeen jatkamaan perusopetusta tai lukiokoulutusta tai tekemään jatko-opintoja peruskoulun tai lukiokoulutuksen päätyttyä.

Yhteiskunnan muuttumisen myötä on siirtolaisuuden oheen tullut edestakainen muuttoliike. Näissä tilanteissa joustava ja Suomessa tapahtuvien jatko-opintojen ja työelämän kannalta hyvät lähtökohdat mahdollistava kotimaahan eli Suomeen paluu on turvattava.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee uudelleen ulkosuomalaisten koulujen järjestämislupien sisällön siten, että se turvaa Suomen kansalaisten joustavan koulunkäynnin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä.

KULTTUURIVALIOKUNTA

PL 39. Hyvänpuhumisen viikko 20.–26.11.

Espanjan Aurinkorannikon vaeltava runoilija, Erkki J. Vepsäläinen, on vuodesta 2004 lähtien vuosittain järjestänyt Fuengirolassa Hyvänpuhumisen viikon. Sen aikana Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaat kirjoittivat ”Minä puhun hyvää” -aineen. Hyvänpuhumisen viikolla opetellaan puhumaan hyvää ja järjestämään pieniä hyväntuulen hetkiä itselle ja muille herättääkseen elämäniloa ja elämänjanoa. Projektista on Facebook-sivu nimeltä ”Puhun hyvää”.

Tapahtuma on suosittu Aurinkorannikon alueella, esimerkiksi Fuengirolan televisio on tullut kuvaamaan palkintojen jakotilaisuutta ja ohjelma on näytetty televisiossa useampana päivänä. Tämän lisäksi Hyvänpuhumisen viikkoon osallistuivat myös koulut Espanjan ulkopuolella. Suomen Etelä-Afrikan suurlähettilään valitsema Good Hope –koulu Kapkaupungissa osallistui vuosina 2011 ja 2012 kirjoittamalla englanniksi hyvänpuhumisen ajatuksia. Vepsäläisen pojan, Jari Vepsäläisen ansiosta St. Margaret’s English Secondary and Primary School Hongkongissa onkin osallistunut kahtena vuonna Hyvänpuhumisen viikon kirjoitukseen.

Tähän mennessä omaehtoista toimintaa, kuten opettajien lisätyötä ja kunniakirjojen painatuskuluja, on tukenut yksityishenkilö (Erkki J. Vepsäläinen itse).

Erkki J. Vepsäläisen mallin mukaisesti muut ulkosuomalaisjärjestöt ja Suomi-koulut voisivat ottaa käyttöön tämän ajatuksen ja järjestää Hyvänpuhumisen viikon.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti hylkää aloitteen ja ehdottaa aloitteen tekijöille muiden kanavien käyttämistä.

PL 40. Kulttuuriturismi Italian ja Suomen välillä

Monet Italiassa asuvat ulkosuomalaiset toimivat aktiivisesti eri kulttuurin saroilla sekä kehittämässä että ideoimassa erilaisia tapahtumia, matkoja ja seminaareja. He tuovat esille Suomen erityislaatuisen annin, jota Suomen ulkopuolella arvostetaan: puhdas luonto, korkeatasoinen koulutus, omaperäinen taide ja käsityöläisperinne. Usein tätä viestiä välitetään designin, elokuvan, musiikin, visuaalinen- ja performanssitaiteen keinoin. Kestävän kehityksen matkailu on tehokas tapa rakentaa silta Italian ja Suomen välillä, jonka kautta tunnistaa sekä oma erityislaatuinen identiteettimme ja voimavaramme, joka luo pohjan yhteistyölle maittemme kansalaisten välillä. Suomen ja Italian yhteistyö eri aloilla, kuten matkailu, gastronomia, taide ja koulutus, on kasvussa. Visit Finland ja Food from Finland ja monet italialaiset tahot, kuten Slow Food näkevät suuria mahdollisuuksia maidemme väliselle yhteistyölle.

Vaikka suurlähetystöt ja konsulaatit ovatkin mainiona tukena myös yksityisten tahojen aloitteissa, ja Italian suomalaisille on tarjolla kovin monia tahoja mukaan kuten Suomi-seurat, suurlähetystö, sekä Team Finlandin, Finpron, Food from Finlandin, Visit Finlandin ja Tekesin kaltaisia tahoja. Toisaalta Italiasta kuitenkin puuttuu rakenne, joka edesauttaisi vielä erikseen toimivien suomalaisten tahojen yhteistyötä. Täten ehdotetaan Italiassa toimivista ulkosuomalaisista kootun, regionaalisesti kootun ja maan kattavan Komitean perustamista. Sen tehtävänä olisi tuoda toimijat yhteen ja luoda suhteita kulttuuritoimijoiden ja eri matkailukohteiden yritysten välillä. Komitea olisi tukena ideointivaiheessa, auttaisi verkostoitumisessa ja tiedotuksessa verkottumisen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Komitea tekisi yhteistyötä paikallisesti. Jos tämä toimii Italiassa, saattaisi siitä syntyä mallihyödyntäväksi myös muualla.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti ei voi ottaa kantaa aloitteeseen sen varhaisen vaiheen vuoksi. Samalla se ehdottaa aloitteen tekijöille yhteistyöverkosto-mallin kehittämistä, varsinkin kun aloite perustuu ulkosuomalaisten paikallisen kulttuurin ja elinkeinoelämän tuntemiseen.


TALOUS- JA TIEDOTUSVALIOKUNTA

PL 43. Suomalaisten tv- ja radio-ohjelmien seuraaminen maailmalla

Ulkosuomalaisten toiveena on voida seurata suomalaisia televisio-ohjelmia ja Suomen tapahtumia television välityksellä. Suuri joukko ulkosuomalaisia maksaa myös Yle-veroa, mutta ei koe saavansa sille riittävästi vastinetta.

Euroopan parlamentti hyväksyi aiemmin keväällä 2017 ns. Portability-direktiivin, mikä mahdollistaa ensi vuonna eli 2018 Yle Areena -tyyppisten videopalveluiden katselun Euroopan unionin alueella. Näin ollen Yle Areenakin avautuu kokonaisuudessaan EU:n alueella katseltavaksi ensi vuoden alkupuolella. Tämä edellyttää kuitenkin katsojalta kirjautumista Yle Areenan palveluun, millä voidaan todentaa käyttäjä suomalaiseksi. Koska palvelun avautuminen edellyttää eräitä teknisiä toiminnallisuusmuutoksia Yle Areenaan, Yle ei vielä voi antaa tarkkaa päivämäärää Euroopan-laajuisen palvelunsa avautumiselle.

Yle Areenaa ei kokonaisuudessaan kuitenkaan voida avata koko maailmaan tekijänoikeudellisista syistä. Yle ei osta tai sille ei myydä joidenkin ohjelmasisältöjen globaaleja esitysoikeuksia. Tällaisia ovat tyypillisesti useat kansainväliset ohjelmat, tai kansainväliset insertit väliin laitetut ohjelmien sisällä, tai musiikkisisällöt, tai kansainväliset urheiluoikeudet. Yle pyrkii kuitenkin aina hankkimaan mahdollisimman laajat esitysoikeudet. Kotimaisista sisällöistä noin 80 % on katseltavissa maailmanlaajuisesti.

Näistä syistä Ylellä ei ole mahdollisuuksia eikä oikeuksia avata koko Yle Areenaa ensikään vuonna globaalisti.

Kaikki Ylen radiokanavat ovat kuunneltavissa suorina lähetyksinä maailmanlaajuisesti.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Yleä jatkamaan tekijänoikeusneuvotteluja tekijänoikeuksista ja muista globaaliin tarjontaan liittyvistä seikoista asianomaisten tahojen kanssa, jotta Yle Areenan mahdollisimman laaja tarjonta on tulevaisuudessa saatavilla myös kaikkialla maailmassa.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa puhemiehistöä neuvottelemaan valtiovallan kanssa Yle-veroon liittyvistä epäoikeudenmukaisuuksista.

PL 44. Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seuran kommunikaatiomenetelmien päivittäminen

Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seura ry:n sähköisiä informaatiokanavia ovat kummankin kotisivut, seuran ja USP:n yhteinen sähköinen Sutinat-tiedote sekä molempien Facebook-sivut sähköpostin lisäksi. Twitteriä ei ole kuitenkaan otettu käyttöön resurssien puutteen takia, koska Twitter vaatii jatkuvaa päivitystä ja seuraamista.

Suomi-Seuran kokousasiakirjojen ja -kutsujen lähetys tapahtuu jo nyt suureksi osaksi sähköisesti. Ulkosuomalaisparlamentin postitukset on toistaiseksi hoidettu kirjepostitse, mutta USP:n säännöt eivät estä siirtymistä sähköiseen postitukseen.

USP:n säännöissä (12 §) todetaan jo nyt, että parlamentin istuntopöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle USP:n jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle ja pöytäkirja julkaistaan USP:n kotisivulle. Muissa postitusta koskevissa pykälissä (2 § ja 4 §) todetaan vain, että Suomi-Seura ”lähettää kutsun ja istunnon esityslistan ilmoittautuneille yhteisöille ja edustajille” määrittelemättä lähetystapaa. Lisäksi todetaan, että aloiteyhteenveto ja toimintaraportti julkaistaan USP:n kotisivulla.

Ulkosuomalaisparlamentti on erityisesti istuntovuosina erittäin suuri menoerä Suomi-Seuran budjetissa, koska USP:llä ei ole omaa rahoitusta. Vuoden 2017 istuntoon osallistuu 180 yhteisöä, joten niin rahallisesti työmäärällisesti kirjepostitus on kallis ja raskas toiminto. Siirtyminen kokonaan sähköiseen postitukseen tuo merkittäviä säästöjä niin rahallisesti kuin työajan käytön suhteen.

Suomi-Seuran keväällä 2017 uudistetut kotisivut ja uudistettavat ulkosuomalaisparlamentin kotisivut parantavat entisestään sähköisen tiedotuksen tehokkuutta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti siirtyvät niitä koskevissa postituksissa sähköiseen postitukseen. Perinteistä kirjepostia voidaan edelleen käyttää tarvittaessa.

PL 45. Ulkosuomalaisen sähköisen median avustaminen

Suomi-Seura ry jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä määrärahasta tukea niin ulkosuomalaisjärjestöille kuin ulkosuomalaisille tiedotusvälineille sekä ulkosuomalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen tiedotukseen. Järjestöavustuksia jaetaan kahdesti vuodessa ja tiedotusavustuksia kerran vuodessa. Järjestöavustuksia myönnetään esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ja kerhotalojen ja -tilojen remontointiin.

Tiedotusavustukset on jaettu perusavustuksiin ja erityisavustuksiin. Perusavustuksia on myönnetty ulkosuomalaislehtien sekä yhdistysten ja järjestöjen tiedotuslehtien painatukseen ja postitukseen. Erityisavustuksia myönnetään ulkosuomalaislehdille, yhdistysten ja järjestöjen tiedotuslehdille ja ulkosuomalaisradioille hankintoihin, erityisprojekteihin ja radioiden lähetyskustannuksiin. Lisäksi erityisavustuksia voidaan myöntää esimerkiksi Suomi-kouluille erityisprojekteihin kuten koulun lehden tekoon. Hankinnoiksi katsotaan esimerkiksi kamerat, tietokoneet, taitto-ohjelmat ym. työvälineet sekä radioiden osalta musiikkihankinnat ja erilaisten työvälineiden hankinnat.

Ruotsissa suomenkielinen Sisuradio aluetoimituksineen toimii Ruotsin radion yhteydessä, samoin kuin Ruotsin televisiossa on suomenkielinen toimitus.

Suomenkielinen tiedotus ja suomenkieliset tiedotusvälineet ovat edelleen erittäin tärkeä osa ulkosuomalaisten elämää internetistä huolimatta, ja esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla suomenkielisellä radiotoiminnalla on merkittävä tehtävä viranomais-, kriisi- ja katastrofitiedotuksessa. Lisäksi suomenkielisillä lehdillä ja radioilla on kaikkialla suuri merkitys suomen kielen ylläpidossa ja suomalaisen identiteetin säilyttämisessä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että puhemiehistö neuvottelee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tavoitteena taata riittävän suuruiset määrärahat ulkosuomalaisten sekä perinteiselle että sähköiselle medialle.

SÄÄNTÖVALIOKUNTA

PL 55. Sähköpostin käyttö istuntopostituksessa

Suomi-Seura ry:n strategia päivitettiin keväällä 2017 ja yhtenä sen painopistealueena on monikanavainen ja oikea-aikainen viestintä. Toimenpiteinä ovat mm. viestintäsuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon viestinnän monikanavaisuuden, eri kohde- ja käyttäjäryhmät ja jossa on määritelty tarkemmin viestinnän tavoitteet ja vastuut. Viestintäsuunnitelma laaditaan syksyllä 2017. Suomi-Seuran uudet entistä monipuolisemmat ja palvelevammat kotisivut julkaistiin 15.6. USP:n kotisivujen uusiminen on myös suunnitelmissa. USP:llä ja Suomi-Seuralla on omat Facebook –sivut.

Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestyksen 2 §:ssä todetaan, että Suomi-Seura lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa. Edelleen työjärjestyksen 4 §:ssä sanotaan, että Suomi-Seura lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen. Työjärjestyksessä ei oteta kantaa siihen, miten asiakirjat lähetetään yhteisöille ja ilmoittautuneille. Siten työjärjestystä voidaan tulkita siten, että materiaali voidaan lähettää myös sähköisesti. Tähän saakka työjärjestyksen 2 §:n ja 4 §:n istuntomateriaali on toimitettu postitse.

USP:n toiminnassa on mukana yli 530 yhteisöä. Postitettavan paperin määrä on huomattava (ympäristönäkökulma) ja postitus tulee Suomi-Seuralle kalliiksi (taloudellinen näkökulma). Lisäksi istuntoa koskevat asiakirjat elävät ja muuttuvat istuntopäiviin saakka (tehokkuusnäkökulma). Nämä kaikki näkökulmat huomioiden on suotavaa, että asiakirjat toimitetaan jatkossa sähköisesti ja viimeisimmät versiot ovat USP:n kotisivuilla.

Työjärjestyksen 12 §:ssä todetaan, että istunnon pöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle USP:n jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle. Lisäksi todetaan, että pöytäkirja julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla. Tämän kanssa yhdenmukaista on, että USP:n työjärjestyksen pykäliä 2 ja 4 tarkennetaan siten, että jatkossa asiakirjat lähetetään sähköisesti yhteisöille.

USP:n sääntöjen 12 artiklan mukaisesti muutoksista parlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestystä muutetaan seuraavasti:
2 § Suomi-Seura ry lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun ensisijaisesti sähköpostitse viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa.
4 § Suomi-Seura ry lähettää ensisijaisesti sähköpostitse viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille ja tarkkailijoille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen.



* Sivun alkuun


Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö / Utlandsfinländarparlamentets permanenta sekretariat
/ Permanent Secretariat of the Finnish Expatriate Parliament
SUOMI-SEURA RY - FINLAND-SAMFUNDET - FINLAND SOCIETY
Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland
Tel: +358-(0)9-684 1210, Fax: +358-(0)9-684 121 40
E-mail: info@usp.fi

Päivitetty: 20.9.17 Webmaster