USP Keski-Euroopan Senioriseminaari,
Itävalta, Wien 25.2.2011

USP:n Keski-Euroopan ensimmäisen Senioriseminaarin kokous paikkana oli Itävallan pääkaupunki Wien. Kokouspaikkana oli vanha yleinen sairaala, sitä ennen köyhäintalo, mainittu historian kirjoissa ensimmäisen kerran jo 1600-luvulla joten tunnelma oli juuri sopiva saapuneille Senioreille.

Tervetuliaispuhe

Kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri - Suomi-Seuran hallituksen jäsen Ilkka Mäkelä loi puheenvuorossaan katsauksen Suomen väestörakenteen muutoksiin korostaen sitä, miten radikaalisti huoltosuhde muuttuu lähitulevaisuudessa. Yhä pienemmän kansanosan tehtävänä on elättää yhä suurempaa joukkoa eläkeläisiä. Samaan aikaan maahanmuutto jatkuu ja monikulttuurisuus vahvistuu.

Jos sata ihmistä tienaa, kuinka monta ihmistä sillä rahalla ruokitaan? Huoltosuhde on voimakkaasti kasvamassa. Kun perheessä neljä ihmistä tienaa ja yksi ei (lapsi); huoltosuhde 25.

Ennusteita huoltosuhteesta Suomessa:
2010 - 50,5
2020 - 65,4
2040 - 73,4 (sataa ihmistä ruokkii 73,4)

Ikääntyneiden hoitajat ovat usein maahanmuuttajia. Ikääntyvällä ulkosuomalaisella on paljon haasteita. Kansallisten ja globaalien muutosten myllerryksessä hän joutuu pohtimaan arvojaan ja identiteettiään. Monikulttuurisuus kasvaa ja kompensoi syntyvyyden laskua ja tilanteen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana.
Haasteita kirkon näkökulmasta:
- pienet yhteisöt hajallaan maailmalla
- muutokset nopeita
- yksinäisyyden ja tilapäisyyden tunne
- ikääntyvät suomalaiset maailmalla

Kirkko haluaa ylläpitää suomalaisia yhteisöjä, jotta ikääntyvät ulkosuomalaiset voisivat auttaa ja tukea toisaan
(Ilkan viestin suomalaisyhteisöille voisi tiivistää varmasti tärkeään kehotukseen: pidetään huolta toisistamme!)

"Ulkosuomalaisten ikääntyminen kulttuurien välimaastossa – mistä hyvät puitteet elämälle?“

Gerontologi Johanna Myllymäki-Neuhoff Nürnbergistä Saksasta on tutkinut viimeiset 25 vuotta ”kuka on ikääntyvä ulkosuomalainen” piti tutkimustietoon ja omaan pitkään ulkosuomalaiskokemukseen perustuvan, paljon ajatuksia herättävän alustuksen, jossa hän pohti ulkosuomalaisten vanhenemisen erityispiirteitä sekä sitä, mistä löytyisi hyvät puitteet ”ikääntyvän ulkosuomalaisen” elämään.
Klassinen tapaus on Suomesta nuorena ja hyvin koulutettuna lähtenyt nainen, joka on jäänyt ulkomaille töihin, avioitunut ja saanut lapsia. Paluumuuttoa on aika vähän, vaikka kotimaahan palaaminen ainakin puoliksi saattaa siintää toiveissa. Käydään kesämökillä hoitamassa koti-ikävää, mutta ratkaisun tekoa lykätään, mikä voi aiheuttaa ahdistavan väliaikaisuuden tunteen.
Ulkosuomalaisille työsuhteet ovat tyypillisesti erikoisen tärkeitä, ja niiden katketessa uhkaa sosiaalinen ja kommunikatiivinen köyhtyminen. Sairauksien pelkoon liittyy aavistus siitä, että ei ehkä selviä hoitotilanteista vieraalla kielellä ja joutuu siten vielä huonompaan asemaan. Moni voi tulla huomaamattaan tilanteeseen, jossa ratkaisua on myöhäistä tehdä. Oman tulevaisuuden suunnittelun merkitystä ei voi kyllin korostaa. Myös ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ovat tärkeitä, mutta niitä käytetään liian vähän.
Paluumuuttajien määrä Suomeen kasvaa, mutta ei räjähdysmäisesti. Muuttoa suoraan tukisysteemeihin tapahtuu harvoin. Syy on usein halu elää vanhuus omassa maassa ja tulla haudatuksi kotimaahan. Yksilön tasolla migraatio on sisimmässään psyykkisesti vaikuttava sopeutumisprosessi.

Ikääntyminen maahanmuuttajana ei yleensä ole kuulunut elämän suunnitelmiin... ”Tarkoituksena oli olla ulkomailla pari vuotta............

Vanhukset usein elävät "väliaikaisessa tilanteessa", jossa odottavat ratkaisua, mutta eivät pysty sitä enää tekemään. Etenkin siirtotyöläisille työperäisten suhteiden katoaminen on shokki; niiden merkitys on migranteille tärkeämpi kuin natiiveille. Maahanmuuttokokemus vaikuttaa vuosikymmenten jälkeenkin verkostoihin - aivan eri tilanne kuin natiiveilla. Ikääntyvillä yht'äkkiä ei ole kontakteja, kielitaito heikkenee jne. Kokemus siitä, että en kuulu enää tänne, enkä tiedä miten vanheta täällä. Olen itse pioneeri siinä. Ei vertailukohtaa.

Monesti siirtolaiset ovat sairaampia kuin natiiviväestö mikä voi johtua myös työtilanteesta, kaksi työtä ym, kielenoppiminen - vähemmän aikaa rentoutumiseen. Psyykkinen sopeutuminen saattaa jatkua vuosikymmeniä.

Migraatioprosessi.
Ensimmäiset psyykkiset ongelmat alkavat ilmaantua noin 9-10 vuoden jälkeen. Jos on taipumista mielen sairauksiin, niiden puhkeaminen tapahtuu tässä vaiheessa. Kaari ei ehkä nouse enää takaisin. (Kts Brucks, 2004)

Kriisit;
-maahanmuuttotilanne
-maahanmuutto kasvuiässä
-keski-iän kriisi
-vanhuus
-sukupolvien välisten suhteiden vakauttaminen yli kulttuurirajojen:perheensisäinen etäisyys kasvaa (lapset eivät välttämättä halua olla osa äidin kulttuuria tai noudattaa sen käytöstapoja)

Vanhuksilla terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Vaikeudet ymmärtää maan käytännöt vanhuudenhuollossa, kielelliset vaikeudet tässä sanastossa ”Natiivit” eivät ymmärrä maahanmuuttajan ongelmia. Pysyvästi avoimet elämäntilanteet, heiluri kahden maan välillä. Jos ei tee tietoisesti päätöstä mihin kuulun, ajaudun jompaan kumpaan. Riski siitä, että jos esim. sairauskohtaus tapahtuu, päätös on jonkun toisen.

- On tärkeää tehdä tietoinen päätös. Jos koti-ikävä vaivaa puolin tai toisin, mikä sen aiheuttaa? Tärkeä miettiä. Iäkkään maahanmuuttajan terveydentilanne on huonompi kuin valtaväestön.
- Ulkosuomalaisuuteen kohdistuu runsaasti haasteita. Täydellistä integraatiota ei maanmiesten keskuudessa hyväksytä. Johtuu paineista.

Odotuksia ja sosiaalista painetta luovat:
-muut suomalaiset
-oma suomalainen yhteisö
-valtaväestöön kuuluvat ystävät ja naapurit
-yhteiskunta
-ulkomaalaislait, sosiaaliturva
-työmarkkinat
-terveyspalvelut
-koulutussysteemit
-lehdistö/julkinen sana

Ikääntyvillä maahanmuuttajilla ei ole tarpeeksi kanavia ehkäisevään terveydenhuoltoon.
Sekundäärinen kielimuuri; kokemus siitä että ei tule ymmärretyksi. Auttajilla ei kulttuurisensitiivisyyttä. Vanhuksena kieli ja etnisyys korostuu (Krisiina Heikkilän tutkimus 2004)

Ulkosuomalaisilla on kova dementian pelko - kommunikaatiovaikeudet. Ei ole totta että maahanmuuttajilla olisi enemmän taipumusta dementiaan. Ongelma on että dementiatestit tehdään usein kielellisin testein, jolloin kielellisiä eroja ja kulttuuritaustaa ei oteta huomioon.

Johanna Myllymäki-Neuhoff toi myös esiin myös ajatuksen suomalaisyhteisöjen ”sisäänlämpiävyydestä”! Mitä teemme toisille ihmisille (naisille) ryhmässä? Tiivis kuuluminen suomalaisten yhteisöön ja siihen liittyvät sosiaaliset paineet saattavat myös estää hyvää integraatiota. Meillä on ehkä taipumus monenlaiseen idealisointiin. Haavekuvissa voi olla esimerkiksi suomalainen vanhainkoti maailmalla – tähän ei Keski-Euroopan alueella ole mahdollisuuksia, eikä se käytännössä välttämättä edes vastaisi ihmisten tarpeita.

Jossakin on solmukohta, jolloin päätös eri vaihtoehtojen välillä täytyy tehdä.
Päätös siitä, mikä elämässä on positiivista ja mistä pitää - päätös myös siitä mistä luopuu. Aina pitää luopua jostakin, jotta jotakin saa. Hyväksyy itsensä vaikka siihen ei olisi ns. mallia. Olen sellainen sekoitus suomalaisuutta ja jotakin muuta, kun olen. ainutlaatuinen ja sellainen kuin haluan.

Hyvinvoinnin tarkastelukehikko
Ulkomaalaisuuden ja vanhuuden yhtälö.

Vanhuksille tärkeää saada kertoa omasta elämästään ja tarinastaan. Tämä voi olla konkreettista vanhustyötä suomalaisyhteisöissä. Antaa heidän kertoa ja kuunnella. Heille tulee merkityksellisyyden kokemus.

Meidän tulee pyrkiä voimaannuttamaan alueemme vanhukset toimimaan, ottamaan vastuu omasta vanhuudesta ajoissa
Ei korostaa erilaisuutta - ihmisten perustarpeet ovat samanlaiset.

Ikääntymissuunnitelma
Helena Balash (Seniorineuvoja, Suomi-Seura)

Päivän kolmantena puhujana Helena Balash esitteli ikääntymissuunnitelmaa, jonka on kehittänyt Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton (valli.fi) Anne Virkkunen. Suunnitelman runkona olevat kysymykset auttavat hahmottamaan omaa elämää ja identiteettiä. Ulkomailla ikääntyvän ihmisen olo voi alkaa tuntua uudella tavalla väliaikaiselta ja paluu kotimaahan alkaa houkutella. Myös ikääntyneet, hoitoa tarvitsevat vanhemmat ovat monilla tärkeä paluumuuton motiivi.
Suomessa on monia juridisia toimenpiteitä, joihin nuorempienkin kannattaa tutustua:
- testamentti (oltava Suomen ja asuinmaan oikeusjärjestyksen mukainen)
- edunvalvontavaltuutus: valtakirja, joka merkitsee järkevää ennakointia
- hoitotestamentti, tulostettavissa osoitteessa http://www.stakes.fi/FI/Palvelut/lomakkeet/htestamentti.htm
- elämänlaatutestamentti (hoivatahto): http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/modules/doku/files/3/DEMelaatutestamentti.pdf
- Hoitotahto, ks. http://www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_muistisairaudet/edunvalvonta/
- etukäteen sovitut hautausjärjestelyt, ennakkosopimus hautaustoimiston ja sukulaisten kanssa

Nämä dokumentit eivät hyödytä, elleivät omaiset tiedä niistä ja niiden olinpaikasta! Asuinmaassa ongelmia voi aiheuttaa se, ettei siellä tunneta Suomen käytäntöjä tai pystytä lukemaan asiakirjaa, koska se on tehty suomen kielellä. Keskustelussa tulikin esiin ajatus eurooppalaisesta monikielisestä hoitotestamentista.
Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma

1 Elämän kulku ja historia
2 Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito
3 Aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan
4 Tiedollisten toimintojen ylläpito
5 Minun ikääntymissuunnitelma

Listassa pyritään etsimään omia vahvuuksia ja positiivisia asioita menneestä, sekä miten on selvitty vaikeuksista. Mikä oli vaikeinta, miten selvisin?

- Olen tuntenut itseni onnelliseksi silloin kun...
- Minulle tärkeitä asioita ovat... Minulle iloa tuovat...Ikääntyessäni haluan olla...
- Ikääntymiseen liittyen pelkään eniten...Siksi olen ajatellut tehdä seuraavaa...
- Minulle hyvä itsetunto merkitsee..kun olen tuntenut itseni merkityksettömöksi, olen saanut apua...
- Jos minulle vielä käy niin, aion...
- Koen turvallisuutta kun...
- Mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat vaikuttaneet elämääni?

Helena Balash muistutti vielä 183 päivän säännöstä! Jos oleskelee yli 183 päivää kalenterivuoden sisällä esim. Espanjassa, olette siellä siellä sitten verovelvollisia. Tämä vaikuttaa myös sosiaaliturvaan.

Puheenjohtaja Reino Ruusunen ehdotti seuravaa
- Muodostetaan ”Senioriverkosto” Euroopan alueelle. Edustajia kaikista maista ja kirkosta.
- SUSEMA-suomalaiset seniorit ulkomailla-yhdistykseen muodostetaan ”alajärjestö” Euroopan alueelle

Yleinen keskustelu
- Hoitotestamentti erittäin tärkeä, jos ei ole omaisia!
- Ikääntymissuunnitelma jo viisikymppisenä.
- Eri maiden hoitotestamentit tulisi hyväksyä eri maissa- EU-lait! Toimii jo joissakin maissa.
- Voitaisiin laatia yksi lomake monella kielellä -suomi, ruotsi, englanti, saksa- ja huolehtia että se on omaisten ja lääkärin tiedossa.

PÄÄTÖKSET

- Joka maassa on senioriyhteyshenkilö, joka levittää tietoa ja jolle Reino välittää tietoa

- SUSEMA alajärjestö Euroopan alueelle

- Aloitus USP:n seuraavaan yleiskokoukseen Ulkosuomalaisten senioreitten asemasta Euroopassa. (Aloituksen sisältö ja sanamuoto päätetään myöhemmin)

Reino Ruusunen
Aluepuheenjohtaja
USP Keski-Eurooppa
Scotland (U.K.)

Sivun alkuun