Raportti Ulkosuomalaisparlamentin puheenjohtajistolle 28-29.11.2011

Suomenkielen ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin aseman vahvistaminen on yhä tärkein kysymys ulkosuomalaisille Ruotsissa. Kahdeksan uutta kuntaa hakee liittymistä suomenkielen hallntoalueeseen, jolloin määrä nousee 40. Vähemmistöpolitiikan myötä suomenkielen asema Ruotsissa on saanut uudenlaista potkua, toteaa Uppsalan yliopiston professori Leena Huss.

Suomenkielisten omat vähättelevät asenteet saattavat kuitenkin joissakin kunnissa olla vaatimusten ja aktiivisen toiminnan esteenä. Olemme tottuneet siihen, ettei suomenkielellä ole mitään arvoa, kukaan ei sitä ymmärrä, sitä ei voi käyttää, vaan hävettää, jos joku puhuu suomea. Ja jos on toiminut tulkkina niin sekin vain siksi, että olisi avuksi, kun joku ei osaa ruotsia.
Suomenkielen taito ei ole ollut meriitti, lähinnä taakka tai vaiva.
Näitä vanhoja asenteita, joita on niin ruotsalaisilla kuin suomalaisillakin, ollaan nyt muuttamassa lainsäädännön sekä sen suoman toiminnan avulla. Kunnat saavat suurta taloudellista tukea liittyessään hallintoalueeseen.

Esimerkkeinä näkyvästä edistymisestä mainittakoon kuntien suomenkieliset lehti-ilmoitukset, joissa kerrotaan suomenkielisestä toiminnasta. Ilmoituksessa on joskus Suomen lippu tai uudenlainen sini-valko-kelta-lippu.
Kunnat ovat palkanneet suomenkielentaitoisia tiedottajia hoitamaan lain mukaisia tehtäviä.
TV:ssä näkyy parhaana lähetysaikana suomenkielisiä ohjelmia, jotka on tekstitetty ruotsiksi.
Myös Suomeksi-projekti jatkuu koko maassa kaikenikäisille kielen elvyttämiseksi, RSKL:n vetämänä.

Kielineuvosto on toiminut vuosien aikana hyvin kiitettävästi huoltaen kielenkäyttöä mm. järjestäen kielikursseja sekä julkaisemalla sanastoja. Tänä syksynä on julkaistu uusi sosiaalialan sanasto, koska sosiaalialalle on ilmestynyt paljon uusia ilmaisuja. Teokseen on koottu 3700 hakusanaa.

Kulttuuritoiminta on edelleen vilkasta, Ruotsista osallistuttiin innolla mm. Turun ”Suomi Sydämessä” kesätapahtumaan.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on nimennyt arvostetun poliitikon Sinikka Bohlinin valtiopäiväneuvokseksi. Suomalaista ja ruotsalaista yhteistyötä parhaimmillaan!

Tuula Fomin
Ulkosuomalaisparlamentin Pohjois-Euroopan varapuhemies

Sivun alkuun