Teksti ja kuvat: Mari Suonto, Kanadan Sanomat

Uutisia ulkosuomalaisparlamentista

Ulkosuomalaisparlamentin Kanadan alue järjesti torstaina 18.4. tiedotustilaisuuden Torontossa, Suomi-kodin tiloissa. Kanadan alueellinen puhemies Veli Niinimaa kertoi viimeisimmät uutiset USPn puhemiehistön kokouksesta, joka pidettiin aiemmin viikolla Helsingissä.
Ulkosuomalaisparlamentti on ulkosuomalaisten edunvalvontaelin ja linkki suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarkoituksena on, että parlamentti ajaa ulkosuomalaisten asioita vaikuttamalla suomalaisiin viranomaisiin ja toisaalta tiedottaa Suomen asioiden kehityksestä muualle muuttaneille. Parlamentti oli avainroolissa muun muassa kaksoiskansalaisuuden mahdollistumisessa vuonna 2003 ja Suomi-koulujen rahoituksen turvaamisessa.
Tulevaisuuden tavoitteita ovat muun muassa kirjeäänestys ulkomailta, YLE:n ulkomaanpalveluiden parantaminen ja kymmenvuotisen passin myöntäminen, joka helpottaisi ulkomailla asuvien passiruljanssia.
Itse parlamentti kokoontui kerran kahdessa ja puolessa vuodessa. Sen lisäksi puhemiehistö, joka koostuu kahdeksan maailman alueen varapuhemiehistä, tapaa kaksi kertaa vuodessa Helsingissä.
”Tapasimme muun muassa Yleisradion ja opetusministeriön väkeä sekä luterilaisen kirkon piispan Tapio Luoman, sisäministeri Päivi Räsäsen ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin”, Niinimaa kertoo.
Kokous oli puhemies Ville Itälän viimeinen. Tiistaina Suomi-Seuran vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi professori Jarmo Virmavirran, joka toimii samalla myös ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä.

Uutisia kokouksesta

YLEn johdon kanssa puhemiehistö keskusteli ohjelmatarjonnasta ulkomaille. Yleisradion mukaan tavoitteena onkin lisätä erityisesti TV-ohjelmien näkyvyyttä ulkomailla. Myös suoria lähetyksiä netin kautta on tarkoitus lisätä.
Suomi-koulujen osalta opetusministeriön viesti oli valitettavaa kuunneltavaa, sillä valtion taloudellisen tilanteen vuoksi opetus- ja kulttuurialalta leikataan raskaalla kädellä. Suomi-koulujenkin saamat avustukset tulevat todennäköisesti siis laskemaan. Myöskään Suomi-Seuran budjettiin ei ole luvassa korotuksia, vaikka seuran budjetti on pysynyt samana 17 vuotta.
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen on myös ulkosuomalaisasioiden ministeri. Hänen kanssaan puhemiehistö keskusteli yleisesti ulkosuomalaisten asioista ja hallituksen uudesta ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta. 
”Ohjelma näyttää todella hienolta, ja siinä on paljon kauniita lupauksia ulkosuomalaisille, mutta teot merkitsevät enemmän kuin sanat”, Niinimaa toteaa. ”On kuitenkin hyvä, että meillä on sisäministeriön hyväksymä dokumentti, johon vedota, kun koetamme ajaa asioitamme läpi.”
Kirjeäänestysasiasta käytiin puheita oikeusministeri Henrikssonin kanssa, jolla oli ikäviä uutisia.
”Kaikki hallituspuolueet ovat nyt kirjeäänestyksen takana, mutta asian toteutus laahaa edelleen”, Niinimaa kertoi. ”Nyt ongelmana on rahoitus.”
Todennäköisesti kirjeäänestys on siis todellisuutta aikaisintaan viiden vuoden päästä.

Aloitteita kaivataan

Niinimaa korosti lopuksi, että olennaista USP:n toiminnassa on uusien aloitteiden saaminen ulkosuomalaisilta itseltään. Kuka tahansa, joka havaitsee ongelmakohdan tai keksii parannusidean ulkomailla asuvia suomalaisia koskevissa asioissa, voi oman järjestönsä kautta tuoda asiansa USP:n tietoon, ja sitä kautta vaikuttaa siihen, mitä parlamentti ajaa.
”Myös minä ja varahenkilöni Tuire Walsh olemme käytettävissä, ja meille voi esittää ideoita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aloitteet, joihin liittyy paljon rahoitusta tai neuvontaa, eivät usein mene läpi”, Niinimaa sanoo.
Hän kannustaa kuitenkin kaikkia tekemään huomioita ja antamaan aloiteideoita.
”Te kaikki olette parhaita asiantuntijoita ulkosuomalaisten asioissa. On tärkeää, että ajatuksia aletaan kehittää nyt, kun seuraavaan parlamentin täysistuntoon on vielä reilusti aikaa. Siten niitä voidaan hioa ennen varsinaista kokousta.”
Ulkosuomalaisparlamentin seuraavaa täysistuntoa kaavaillaan toukokuun loppuun vuodelle 2015.
Lisätietoa USP:sta ja sen toiminnasta löytyy osoitteesta www.usp.fi

10 faktaa Ulkosuomalaisparlamentista (USP)
1. ulkosuomalaisten edunvalvontaelin ja linkki suomalaiseen yhteiskuntaan
2. perustettu 1997 ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumiksi
3. vaikutuskanava, joka tiedottaa Suomen viranomaisille ulkosuomalaisten olosuhteista ja elämästä nykyisissä asuinmaissa
4. keskustelu- ja tiedotuskanavana Suomeen ja Suomesta ulkosuomalaisille
5. toimintaan voivat osallistua kaikki maailmalla toimivat ulkosuomalaisyhteisöt vahvistamalla USP:n säännöt
6. säännöt on vahvistanut 505 ulkosuomalaisyhteisöä 37 maasta
7. Kanadasta 54 jäsenyhteisöä, yhteensä 11% USP:sta
8. toimintaan osallistuminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta
9. kokoontuu kahdenkolmen vuoden välein täysistuntoon Helsinkiin.
10. istuntojen välillä USP:n puhemiehistö, johon kuuluu puhemies ja alueelliset varapuhemiehet kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Puhemiehistö edustaa maailman kahdeksaa eri aluetta siten, että koko maailma on edustettuna.

Sivun alkuun