Ulkosuomalaisparlamentti
Itä-Eurooppa, huhtikuu 2013 – lokakuu 2013

ALUERAPORTTI

Voi sanoa, että Itä-Euroopan ”suomalaismaailmalla” taas tapahtuu, löytyy niin positiivista kuin negatiivistäkin.

Tilanne Virossa huolestuttaa, se on varsin sekava. Edellisessä raportissa kerroin, että maahan perustettiin Suomalaiskulttuurin edistämissäätiö (Skesa), jonka kautta kulttuuriministeriön on tarkoitus jakaa rahatukea kaikille maassa toimiville suomalaisjärjestöille. Säätiön aloittelijana oli Toivo Kabanen, josta on tullut sen puheenjohtaja. Kabasen ajatus oli se, että inkeriläisjärjestöt maassa heikkenevät taas Suomi-seurojen toiminta vahvistuu. Hänen mielestään on hyvä yhdistää voimia, tehdä säätiössä läpinäkyvät päätökset seurojen raha-anomuksista ja osoittaa valtion tukea myös suomensuomalaisten järjestöille. Skesaan johtokuntaan pääsi myös muutama muu Viron inkerinsuomalaisten liiton (VIL:n) jäsen.

Uusi rahoitus järjestelmä ja Sksesan perustaminen aiheuttivat kuitenkin ison skandaalin. Inkeriläisseurat valittivat, että niiden kanssa asiasta ei neuvoteltu. Jotkut suoraan syyttivät Kabasta, heidän mielestä hän haluaa vain pitää käsissään jollei valtaa, niin rahaa. Viron inkerinsuomalaisten liittoon kuuluu 10 paikallisseuraa, 4 niistä nykyään vastustaa kovemmin tai lievemmin uutta järjestelmää. Jyrkin arvostelija oli Tallinnan Inkeri-seura ja sen pj Vladimir Vari. VIL:n ylimääräisessä kokouksessa 29.6.2013 Tallinnan seura erotettiin liitosta ja Vladimir Vari liiton jäsenistä. Tämä kuvaa parhaiten kuinka kovasti liiton sisällä on otettu yhteen.
Suomi-seurat (niitä on maassa 4) myös ottivat 15.6. kannan selkkauksesta. Siinä mm. lukee ”emme ole osallisena kyseisessä säätiössä.., meitä on käytetty hyväksi…, meidät on sotkettu inkerinsuomalaisten sisäisiin riitoihin…” jne. Tämä kannanotto meni Viron kulttuuri-ministeriöön.
Riidasta saa lukea lisää Inkeri-lehdestä, se on päässyt Yle:n A-studion puheaiheeksi. Skesa on muuttunut skismaksi. Tilanne on todella vaikeaa. Ollessani kaksi kertaa Virossa sain sen ymmärtää hyvin. Usp:n edustajana lausuin usp:n aluekokouksessamme 29.6. Haapsalussa muiden Itä-Euroopan suomalais- ja inkeriläisjärjestöjen solidaarisuutta ja toivoa siitä, että yhdessä pulmista selviydytään. Toivoa on olemassa, esim. inkeriläiskesäjuhlat 30.6. Haapsalussa onnistuivat hyvin. Ei kuitenkaan usp voi ilman pyyntöä puuttua kiistaan.

Syyskuussa liiton puheenjohtaja taas vaihtui, uusi pj on Anatoli Schulz Tartosta. Selviytymistä tästä tilanteesta nykyään etsitään yhdessä. Esim. Skesan sijalle ilmeisesti perustetaan uusi rahoitussäätiö, jonka tulee sitten hakea kulttuuriministeriöltä suomalaiselle vähemmistökulttuurille tarkoitettuja varoja marraskuun loppuun mennessä. Seuraan tilannetta ja analysoiden eri tahoilta tulevia tietoja.

”Huolettomalla ja iloisella” Inkerinmaalla taas juhlittiin. 3.-6. lokakuuta pidettiin Kolppanan seminaarin 150-vuotispäivän ja Inkerin Liiton 25. vuosijuhlan juhlinnat. Kaikki tapahtui Hatsinassa ja niin mittavaa tapahtumaa inkeriläisjärjestöt meillä eivät ole koskaan pitäneet. Juhlapäivien ohjelmassa oli 3 näyttelyä, dokumenttifilmien esittely, tieteellinen konferenssi, jossa puhui 6 asiantuntijaa 3 maasta, kansanpukutyöpaja, uusien Inkeri-aiheisten kirjojen myyjäiset, lyhyt opastettu Inkeri-kierros, Kadonneen Inkerin muistomerkin ja seminaarin muistolaatan paljastamiset, jumalanpalvelus, pääjuhla juhla-konsertteineen ja vastaanotto. Piti valita mihin mennä, siksi oli täysin mahdotonta päästä kaikkiin. Jollei huomata joitakin aikataulun rikkomisia kaikki meni oikein hyvin, joka tilaisuudessa oli odotettua enemmän osallistujia. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui noin 400 ihmistä neljästä maasta. Virallisen ohjelman ulkopuolella Virosta ja Suomesta tulleet inkerinsuomalaiset kävivät sukujensa kotikylissä, mikä oli todella koskettavaa. Pääjuhlassa meillä olivat mukana usp:n puhemies Jarmo Virmavirta ja konsuli Päivi Peltokoski.

Muuten meillä on alkanut uusi kieliopetusvuosi. Aikuisten ryhmiä perustettiin 14, niistä on 7 kuuluvat paluumuuttovalmennukseen. Viime lauantaina opiskelu on alkanut yhdessä lapsiryhmässä.
Realististen kuvan suomalaisten muutosta Inkeristä Suomeen loi uusi YLE:n dokumentti, joka suomalaisessa televisiossa esitettiin 12. syyskuuta.

Paluumuuttovalmennus järjestetään myös Petroskoissa, vaikka suomalaisia siellä on saman verran kuin Inkerissä, paluumuuttovalmennusryhmiä on 12. Venäjän Karjalasta tuli lopulta hyviä uutisia. Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton (KSIL:n) uusi puheenjohtaja Vladimir Kolomainen on hoitanut uudestaan yhdistyksen rekisteröinnin ja toiminta alkaa elpyä hiljattain. Olen auttanut häntä neuvomalla koko ajan, Kolomainen on mukava ja hyvin koulutettu toimija, mutta kansalaisjärjestötyön kokemusta hänellä ei ole. KSIL oli vihdoin edustettu usp:n aluekokouksessa Haapsalussa!

Käyttäen suomalaisten lukumäärän vähenemisen perusteeksi valtiovalta haluaa leikata suomalaiskulttuurin tukea Karjalan tasavallassa. Esim. suosittu suomenkielinen Carelia –lehti ilmeisesti lähiaikoina siirtyy pääosin nettiin ja paperiversiona vuodessa tulee ilmestymään kaksi tai korkeintaan 4 numeroa.

Wladimir Kokko
usp:n varapuhemies
Allegro-juna, 6.10.2013

Sivun alkuun