Sihteeristön raportti vuoden 2012 päätöslauselmista on lähetetty kaikille vuoden 2015 istunnon osallistujille.

Tämän raportin löysit näin: www.usp.fi > Toiminta. Raportti on myös ladattavissa tulostusversiona tästä: www.usp.fi > Istunto 2015 > väliotsikko: 'Toimintaraportti 2012-2015'. Sen pohjana olevat, vuoden 2012 päätöslauselmien täydet tekstit, kuten muidenkin istuntojen hyväksymät päätöslauselmat löytyvät tästä: www.usp.fi > Toiminta > Päätöslauselmat.

RAPORTTI SIHTEERISTÖN JA PUHEMIEHISTÖN TOIMINNASTA JA PÄÄTÖSLAUSELMIEN ETENEMISESTÄ VUOSINA 2012–2015

Edellinen istunto pidettiin Helsingin yliopistolla 26.–27.10.2012. Puhemies Ville Itälä luovutti ulkosuomalaisparlamentin seitsemännen istunnon päätöslauselmat pääministeri Jyrki Kataiselle 8.4.2013. Edellisten vuosien tapaan USP:n päätöslauselmat lähetettiin pääministerin kanslian käsitteleminä lausuntokierrokselle valtionhallinnolle.

Vuosien 2012–2015 aikana puhemiehistö ja sihteeristö ovat pyrkineet edistämään sekä vuoden 2012 että edellistenkin istuntojen päätöslauselmia. Tässä raportissa kerrotaan lyhyesti vuoden 2012 päätöslauselmien etenemisestä.

PL 1. Suomalaisten kunniakonsuleiden rooli ja tehtävät

Ulkoasiainministeriön lainsäädäntöhanke konsulipalvelulain muuttamisesta eteni laiksi 1.1.2015. Tavoitteena on saada ulkoasiainministeriön hallinnoimat konsulipalvelut hoidettua joustavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti ottaen huomioon kulloinkin käytössä olevat määrärahat ja henkilöresurssit sekä toisaalta lisääntynyt konsulipalvelujen kysyntä. Vuosina 2014-15 annetuissa kirjallisissa lakimuutosta koskevissa lausunnoissamme ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa (UaV) sihteeristö korosti asianmukaista ja toimintakykyistä verkostoa josta löytyy riittävä tieto-taito. UaV velvoittikin lakiesityksen puollossaan UM:n antamaan vaikutusarvioinnin vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. On korostettu että säästötoimenpiteet eivät saa vaarantaa kansalaisten suojelua ulkomailla. Verkoston karsiminen lisää paineita kunniakonsuleille jotka eivät välttämättä ole Suomen kansalaisia tai virka- tai työsuhteisia. Ehdotimme että vaikka kunniakonsulien tehtäväkenttää ei laajennettaisikaan, kunniakonsuleiden tehtäviä tulisi samalla selkeyttää.

PL 2. Ulkosuomalaisille valtiosihteerin virka
Ei toimenpiteitä.

PL 3. Konsulipalvelujen tarjoaminen Thaimaan Pattayalla
Puhemiehistö edisti asiaa UM:n uuden valtiosihteerin Peter Stenlundin kanssa keväällä 2014. Ulkoasiainministeriötä koskevan konsulipalvelulain (katso PL 1) myötä ja sitä seuraavan kevään 2015 tasavallan presidentin asetuksen myötä joka koskee ulkomaanedustustojen sijaintipaikkoja sekä konsulipalveluja, ei Thaimaassa tule supistuksia. UM asettaman työryhmän loppuraportti (31.3.2014) koskien suomalaisten avustamista ulkomailla sosiaalialan ongelmissa toteaa että Thaimaan Suomen edustuston mukaan suomalaisen sosiaalityöntekijän palkkaaminen asiantuntijaksi Thaimaassa olisi todella tarpeellinen. Raportin mukaan konsulitapaukset ovat pitkäkestoisia ja asiakkaat moniongelmaisia ja että suomalaisia asuu osan aikaa tai pysyvästi Thaimaassa 1 000-2 000, ja että matkalla siellä heitä kävi v. 2012 yhteensä noin 110 000-150 000. Tiedotettu paikallisesti. Thaimaassa on aktiivisia alueellisia Suomi-Seuroja, toinen Suomi-koulu Pattayassa, suomalainen pappi Bangkokissa.

PL 4. Suomalaisessa ajokortissa tulisi lukea "ajokortti" myös englanniksi
Ei aiheuta toimenpiteitä. Suomalaista ja kansainvälistä ajokorttia voi käyttää esim. Iso-Britanniassa kun maassa oleskelu kestää alle kolme vuotta.

PL 5. Perintölainsäädännön muuttaminen
Valtiovarainministeriön mukaan ehdotettujen fiskaaliselta kannalta mittavien ja yleisesti myös Suomessa asuvia verovelvollisia koskevien muutosehdotusten toteuttaminen marginaalisen verovelvollisryhmän aloitteiden perusteella ei ole perusteltua. Verovirasto julkaisi 31.12.2014 ohjeen (A223/200/2014) jonka on tarkoitus yhdenmukaistaa kansainvälisiä tilanteita koskevien oikeussääntöjen soveltamiskäytäntöä perintö- ja lahjaverotuksessa erilaisissa tapauksissa (perinnön jättäjä tai lahjanantaja tahi saaja asui joko Suomessa, tai vieraassa valtiossa tai omaisuus oli Suomessa).

PL 6. Kirjeäänestys ulkosuomalaisille
Asiaa edistetty aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Oikeusministeri tavattu kaksi kertaa. Tavoitteena on edelleen kirjeäänestysoikeus kansallisissa vaaleissa ulkosuomalaisille Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman 2012-2016 pohjalta, kuin myös huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelman kautta. Haettu tukea (10/2014) kahdeksan suurimman puolueen puheenjohtajilta. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle toimitettu sen pyynnöstä 15 edunajovuotta kattava lausunto (30.10.2014) sisältäen ehdotukset asian kiireelliseksi toteuttamiseksi. Omaa ja lehdistö- sekä radiotiedotusta käytetty hyväksi. Eduskunnan lisärakennuksessa järjestetty (15.4.2015) keskustelu ”Ulkosuomalaiset – unohdettu vaalipiiri?”. Internet-työryhmän lausuntoa muistakin äänestystavoista kuten kirjeäänestys, odotetaan (kts. PL 8).

PL 7. Oma vaalipiiri aktivoisi ulkosuomalaisia
Oikeusministeriön kanta on kieltävä. Lähestytty (4/2014) puoluesihteereitä kirjeitse muistuttamalla ulkosuomalaisista (kirjeäänestys, internet-äänestys). Oikeusrekisterikeskuksen mukaan ulkomailla asuu 242 096 äänioikeutettua kansalaista. Heistä 35 521 äänesti ennakkoon eduskuntavaaleissa 2015. Valtiollisten vaalien äänestysprosentin tilastoissa sisältää kokonaisäänestysprosentti myös ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentin.

PL 8. Ulkosuomalaisten osallistuminen suomalaisiin vaaleihin; Internet- äänestys tulevaisuuden äänestystapana tulisi ottaa vakavasti ja tutkia tarkoin
Oikeusministeriön v. 2013 asettaman Nettiäänestystyöryhmän mandaattiin kuului myös muiden äänestystapojen pohtiminen, ml. kirjeäänestys. OM avasi aiheesta 4/2014 julkisen keskustelun otakantaa.fi –sivustolla. Nettiäänestys-työryhmän loppuraportti viivästyi eikä sitä ole vielä julkistettu. Työryhmän alkuperäiseen mandaattiin kuului myös valmistella ehdotus nettiäänestyksen mahdollistamisesta kansallisissa vaaleissa. Työryhmän puheenjohtajan mukaan tulevalle hallitukselle menee lähinnä suositus netti-äänestyksen käytöstä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä esimerkiksi kuntatasolla, ei yleisissä vaaleissa. Tavoite internet-äänestyksen käytöstä seuraavan hallituskauden lopulla v. 2018 presidentinvaaleissa jäänee saavuttamatta.

PL 9. Suomen passin voimassaolon pidennys 10 vuodeksi ja ulkosuomalaisen passianomuksen kulujen korvaaminen
Lakimuutos 29.4.2013 salli passin postittamisen Suomessa. Ulkomailla asuvien osalta uudistukseen siirryttiin vaiheittain. Puhemiehistö tapasi sisäministeriön poliisiosaston ja ulkoasiainministeriön edustajia ja sihteeristö hoiti seurantaa. Ulkosuomalaisten erityistarpeiden huomioimista hidastavat tekniset ratkaisut: ulkoasiainministeriöllä (vastaa passien hakumenettelystä ulkomailla) ja poliisilla (vastaanottaa passit) ei ole yhteensopivia tietojärjestelmiä. Sihteeristön lausunnossa (3/2014) passilain muuttamisesta ja henkilötietojen käsittelystä annettiin tukea suunnitelmille automatisoida tiedonsiirto poliisilaitokselta tai edustustosta Suomen väestötietojärjestelmään. Sähköinen passin uusimisen vireillepano helpottui v. 2015 alusta Suomessa, mutta ei ole mahdollista ulkomailla. Kotimaan uudistukset jotka laskivat passin ja henkilökortin hintaa Suomessa, eivät näy passinhakuprosessin helpotuksina ulkomailla Suomen edustustojen sähköisten valmiuksien puutteessa. Tämä lisäsi eroa ulkomailla hankittavan passin hintaan jotka maksut kuuluvat UM:n toimialaan. UM:n mukaan kustannusrakenne saavutti saturaatiopisteen v. 2014 hintanoston jälkeen: perittävät kulut kattavat kustannukset. Kymmenen vuoden passin sihteeristö nosti viimeksi esiin UM:n kansalaispalvelujen kanssa (4/2015).

PL 10. Suomen kansalaisuuden säilyminen 22-vuotiaana
Suomen laki salli monikansalaisuuden v. 2003. Vieraan valtion kansalainen voi säilyttää Suomen kansalaisuuden 22 ikävuoden jälkeen. Muutoin on 18 vuotta täytettyään ja ennen kuin täyttää 22 vuotta, tehtävä jokin vaadituista aktiivisista toimenpiteistä. Maahanmuuttovirasto voi ilmoittaa vuosittain 18 vuotta täyttäneille menettämisuhasta vain mikäli henkilötiedot ovat ajan tasalla Suomen väestötietojärjestelmässä. Sisäministeriö pitää erittäin kannatettavana päätöslauselman ehdotusta että USP kehottaa ulkosuomalaisyhteisöjä ja Suomen viranomaisia tiedottamaan henkilötietojen ajan tasalla pitämisen tärkeydestä. Tuotu esiin omassa tiedoutuksessa kuten sihteeristön blogi, ja vuorovaikutuksessa UM:n kanassa.

PL 11. Englanninkielinen eläkeläiskortti ulkosuomalaisille
Sihteeristö tiedottanut eri tavoin, mukaan lukien sihteeristön blogi (www.suomi-seura.fi > Kotisi maailmalla -blogi).

PL 12. Palvelutaloja ulkosuomalaisille paluumuuttajille
Sihteeristön selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö katsoo paluumuuttajien kuuluvan kantaväestöön eikä heistä haluta tehdä erillisryhmää. Paluumuuttajat ovat Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä ja he ovat oikeutettuja samoihin vanhuspalveluihin kuin kaikki muutkin suomalaiset. Suomen Paluumuuttajat ry on selvittänyt mahdollisuudet ja rahoitusmahdollisuudet oman erillisen paluumuuttajakodin perustamiseen. Hanke on haasteellinen Suomen maantieteellisen laajuuden takia, koska paluumuuttajat haluavat yleensä muuttaa kotiseuduilleen.

PL 13. Lisäys vanhuspalvelulakiin
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ulkosuomalaisten palvelujen saannin helpottamisesta ei ole perusteltua säätää niin kutsutussa vanhuspalvelulaissa, sillä siinä ei muutenkaan säädetä siitä, mikä kunta on velvollinen järjestämään palvelut yksittäistapauksessa. (Lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista alettiin soveltaa vaiheittain 1.7.2013-1.1.2015.) Nämä säännökset sisältyvät sosiaalihuollon palvelujen osalta sosiaalihuoltolakiin. Laki sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksesta hyväksyttiin 30.12.2014. Lakeja ei voi soveltaa muissa maissa.

PL 14. Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden palvelusetelin hyväksyminen Thaimaassa käytettäväksi
Ei toimenpiteitä koska USP ei ota kantaa aloitteeseen joka koskee Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä jotka kuuluvat Suomen asumisperustaisen sosiaaliturvan piiriin ja joilla on kotikunta Suomessa. Kunnat tai kuntayhtymät päättävät seteleiden käytöstä omilla alueillaan.

PL 15. Takuueläkkeen maksaminen ulkosuomalaiselle asuinmaahansa erikoistapauksissa
Ei toimenpiteitä koska USP ei ota kantaa aloitteeseen koska aihe takuueläke on Suomen asumisperustaiseen sosiaaliturvaan kuuluva etuus, jota ei makseta Suomen ulkopuolelle.

PL 16. Ikääntyvien ulkosuomalaisten kuntoutustarpeen kartoittaminen
Euroopan Unionin sosiaaliturva-asetuksen mukaan EU-kansalainen on sen maan sosiaaliturvan piirissä, jossa hän asuu. Ikääntyvien ulkosuomalaisten/maan oman vanhusväestön kuntoutustarpeen kartoitus kuuluu kullekin maalle sen oman lainsäädännön mukaan. Ruotsin socialstyrelsen on kartoittanut suomalaisväestön määrän kunnittain. Asiassa on myös edetty. V. 2010 alusta voimaan tulleen vähemmistölain nojalla koko Ruotsissa tulee tarjota suomenkielistä vanhustenhoitoa, mikäli kielitaitoista henkilökuntaa on saatavilla. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa vanhuksilla on oikeus suomenkieliseen hoitoon.
Suomi-Seura oli mukana Diakin ja Merimieskirkon hankkeessa, jossa RAY:ltä haettiin rahoitusta Hampurin-alueella asuvien ikääntyvien suomalaisten tilanteen kartoittamiseen Diakin sosionomiopiskelijoiden toimesta. Rahoitusta ei myönnetty.

PL 17. Liian vähän suomalaisia pappeja USA:ssa
Käyty vuoropuhelua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön johdon kanssa koskien yhteistyötä USA:n luoteisten osavaltioiden suomalaisseurakuntien kanssa.

PL 18. Sosiaaliturvalainsäädännön ulkomailla oleskelu käsitteen muutos ja tarkennus
Sosiaali- ja terveysministeriö viittaa lausunnossaan Kelan asiaa koskevaan aiempaan lausuntoon ja toteaa että voimassaolevasta lainsäädännöstä ei voi johtaa perusteita pidentää ulkomailla oleskelua koskevaa aikarajaa yhdeksään kuukauteen.

PL 19. Turkissa oleskelevien suomalaisten terveydenhoidon järjestäminen
Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole tässä vaiheessa valmis ryhtymään toimenpiteisiin. Ministeriön yleislinja on suhtautua pidättyvästi uusiin sairaanhoitoa koskeviin kahden maan välisiin sosiaaliturvasopimuksiin muilta osin kuin kertyneiden eläkeoikeuksien turvaamisen ja kaksinkertaisten sosiaalivakuutusmaksujen välttämisen osalta. Suomessa sairausvakuutettu henkilö on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen muualla kuin Suomessa annetusta sairaanhoidosta, jos hän on ulkomailla ollessaan sairastunut eikä hän ole vakuutettu hoitoa antaneessa valtiossa paikallisten ehtojen mukaan. Näin Turkissa tilapäisesti oleskeleva suomalainen voi hakea korvausta terveydenhoitomenoistaan sairausvakuutuksesta.

PL 20. Hoitoa yli rajojen 2013
EU:n potilasdirektiivi tuli voimaan 1.1.2014. Terveyspalveluita saa nyt hakea myös toisesta EU-jäsenmaasta ja saada korvauksen kunkin maan korvaustason mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö avasi Suomessa terveydenhuollon yhteyspisteen erillisyksiköksi Kelan yhteyteen. Sen tehtävänä on tarjota potilaille tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Joka EU-maassa on oma piste. (www.kela.fi/yhteyspiste)

PL 21. Kunnallisen bussiliikenteen saavutettavuustason parantaminen, erityisesti näkövammaisten kannalta
Terveydenhuoltolain perusteella annetun lääkinnällisten kuntoutusvälineiden luovutusta koskevan asetuksen mukaisesti näkövammaiselle myönnettäviin tiedonsaannin ja kommunikoinnin välineisiin kuuluu mm. matkapuhelimen ruudukko-ohjelma, kalliit optiset lukuvälineet, lukutelevisio, tietokoneen apuvälineohjelmat ja tietokoneeseen liitettävät lisälaitteet sekä tarvittavat ohjelmat. Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää tukea sellaisten apuvälineiden hankintaan jotka eivät kuulu lääkinnälliseen kuntoutukseen ja maksaa puolet laitteiden hankintahinnoista. Katso myös PL 22.

PL 22. Vammaisten apuvälineet ja myös tietotekniikkaan perehtyminen
Hallitus esitti 4.12.2014 että Suomi ratifioi YK:n vammaisia henkilöitä koskevan sopimuksen. Tämä ei anna uusia oikeuksia vaan takaa että vammaistenkin henkilöiden oikeudet voivat toteutua täysimääräisesti yhteiskunnassa. Kansallinen valvontaelin perustettaneen eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteyteen. Suomi ratifioi myös valinnaisen pöytäkirjan joka mahdollistaa yksilövalitukset YK:n vammaisten oikeuksien valvontakomitealle joka voi vaatia maita tekemään esim. suunnitelman esteettömyyden parantamiseksi. Huomioitu sihteeristön tiedotuksessa. Kynnys ry arvioi että tällä on tulevina vuosina vaikutus lukuisiin yksittäisiin asioihin. Katso myös PL 21.

PL 23. Ulkosuomalaisten nuorten yliopisto-opiskelu ja työskentely Suomessa
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa päätöslauselman ensi osasta, että sen asettama korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmä on selvittänyt yhdessä korkeakoulujen kanssa mahdollisuutta yhdenmukaistaa korkeakoulujen valintakäytäntöjä, ml. IB (International Baccalaureate)-tutkinnon perusteella tapahtuva opiskelijavalinta. Päätöslauselman toisesta osasta OPM toteaa että huoli on todellinen ja koskee sekä ulkomailla tutkintonsa suorittaneita Suomen kansalaisia että muiden maiden kansalaisia ja että asiassa tulisi vaikuttaa työantajiin työantajajärjestöjen kautta. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistettiin vaiheittain lakimuutoksen sallimassa aikataulussa hallitusohjelman mukaisesti kuluneella hallituskaudella. Vuonna 2015 alkaviin opintoihin saavat korkeakoulut varata opiskelupaikkoja ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville ja käyttöön otetaan valtakunnallinen yhteishaku. Toisessa vaiheessa on ehdotettu muutosta että muutkin kuin ensikertalaiset saavat hakea yhteishaussa mutta korkeakoulut velvoitettiin varaamaan ensikertalaisille riittävä määrä paikkoja.

PL 24. Yleisen kielikokeen (YKI) suomen kielen kokeen suorittaminen Suomen ulkopuolella
OPM toteaa että, että yleisiin kielitutkintoihin sisältyy myös ruotsin kielen koe ja se vaaditaan suomen kielen tapaan kansalaisuutta hakevilta ruotsinkielisissä kunnissa paluumuuttajilta. Yleisiin kielitutkintoihin voi osallistua kuka tahansa riippumatta siitä, miten ja missä on kielitaitonsa hankkinut. Yleisiä kielitutkintoja on järjestetty kokeiluluontoisesti ulkomailla, mutta voimassaoleva lainsäädäntö ei mahdollista niiden systemaattista järjestämistä ulkomailla. Kun kielitutkintoja koskevaa lainsäädäntöä seuraavan kerran tarkistetaan, tullaan tarkastelemaan myös kysymystä tutkintojen suorittamismahdollisuuksista ulkomailla. Lainsäädännön muuttamisesta ei ole viittauksia päättyneessä hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016.

PL 25. Thaimaan Pattayan suomalaisen koulun toiminnan turvaaminen saattamalla se valtionavun piiriin.
Ei toimenpiteitä: aloite hylättiin. Valtioneuvosto ei nähnyt yleisistunnossaan 16.5.2013 riittävää tarvetta luvan myöntämiselle ja hylkäsi Suomalainen koulu Thaimaassa tukiyhdistys ry:n hakemuksen.

PL 26. Suomi-koulujen rahoituksen turvaaminen
Puhemiehistö ja sihteeristö ovat ajaneet asiaa väsymättä (tapaamisia: opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Kaivosoja 4/2013, ministeri Kiuru 10/2013). Eri yhteyksissä on nostettu esiin että valtion talousarviossa momentin järjestöjen valtionavustukselle jakavat useat järjestöt. Vuosittain taistellaan eduskunnan korotusten kautta tätä kehyspäätösten ja valtion vuosittaisten talousarvioiden kokonaisuutta vastaan, jossa talousarvionkin yhteydessä tehty korotus on ollut kertaerä. Tavoitteena on auttaa Suomi-kouluja täyttämään niille asetetut kriteerit ja vaatimukset pysyvästi siirtymällä eduskunnan vuosittaisista lisämäärärahoista vaalien jälkeiseen ministeriön kehyspäätökseen.

PL 27. Oikeus valtionapuun yksityisissä ulkomaisissa peruskouluissa
Ei toimenpiteitä: aloite hylättiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön peruste (6/2013) sille ettei valtionavun myöntämiselle ole riittävää tarvetta Skandinaviska Skolan Costa Blanca’n suomenkielisille opetusryhmille, perustuu Suomen ja Ruotsin välillä v. 1996 allekirjoitetulle sopimukselle yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla peruskoulun vuosiluokilla 1-9 sellaisissa sopimusvaltioiden ulkopuolelle perustetuissa ulkomaankouluissa, jotka on hyväksytty oikeutetuksi saamaan valtionapua. Opetushallitus on myöntänyt valtionapua suomalaisille oppilaille tämän sopimuksen kautta. Seurannan mukaan ulkomaankoulujen valtionavun saantitilanne huononi vaatimuksella koululaisen asuinpaikan rekisteröinnistä Suomessa joka saa katketa korkeintaan vuodeksi.

PL 28. Inkerin arkisto ja tietopankki
Kuluneella hallituskaudella liikenne- ja viestintäministeriö seurasi hallitusohjelman erästä kärkiaihetta joka on julkisten tietoaineistojen avaaminen uudelleenkäyttöön. LVM:n älystrategia KIDE (www.lvm.fi/web/hanke/kide-ohjelma) tukee pyrkimyksiä edistää erilaisia olemassa olevia aineistoja tulevaisuuden historian tutkimuksessa ja edistää digitaalisten palvelujen käyttöä ja tuotantoa. KIDE-ohjelman yksi osa-alue on avoin data, joka mahdollistaa digitaalista palvelukehitystä. KIDE ’edistää aktiivisin toimin julkisen sektorin tietoaineistojen saatavuutta… Näinollen Inkerin arkiston ja tietopankin kehittäminen toimivaksi tietopalveluksi on erittäin kannatettavaa ja on linjassa KIDE-strategian tavoitteiden kanssa.’

PL 29. Ulkosuomalaisuuden päivä liputuspäiväksi Suomen kalenteriin
Sisäministeriölle tulee vuosittain monta hakemusta liputuspäiviksi. SM on viime vuosina tehnyt vain kaksi esitystä Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle uusien liputuspäivien merkitsemisestä kalenteriin (merkkihenkilöt Minna Canth ja Sibelius). Suomessa on voimassa 19 virallista ja vakiintunutta vuosittaista liputuspäivää. Useammat menestyksekkäät esitykset on tehty useiden vuosikymmenten aikana. Liputuspäiväesityksillä on ollut laajaa kannatusta suomalaisten keskuudessa. SM vetoaa liputusväsymykseen, kustannusten kohoamisen välttämiseen ja että liputusasioiden luonteeseen kuuluu olla pitkään vireillä.

PL 30. Paluumuuttajasenioreiden kielen ja kulttuurin taito kartoitettava
Vuonna 2014 voimaan tullut vanhuspalvelulaki pyrkii varmistamaan yksilöllisen ja tarpeen ja toimintakyvyn mukaisen hoidon koko maassa. Opetushallituksen ’Vanhuspalveluiden osaamistarveraportti’ (2013:14) ottaa huomioon vain palveluammattilaisten kielitaitovaatimukset eri aloilla, sisältäen suomi, ruotsi, englanti. Internetiin Infopankki (www.infopankki.fi) sisältää linkin Maahanmuuttoviraston paluumuuttajien kielitaitovaatimuksiin ja niistä poikkeamisiin, sekä tiedoja kielitaidottoman paluumuuttajan tulkin käytöstä viranomaisyhteyksissä viranomaisen maksamana.

PL 31. Suomeksi -projekti: ulkosuomalaisten suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin elvyttäminen
Suomen kieltä ja kaksikielistä kulttuuritoimintaa elvyttävään Suomeksi-projektiin liittyvät Tenavat-lastenkerhot Suomi-seuroissa, ja kaksikielinen Mukulatfest-lastenfestivaali joka on levinnyt eri kaupunkeihin ympäri Ruotsia. Toiminnassa panostetaan toisen ja kolmannen sukupolven lapsiin ja lapsiperheisiin. Sihteeristö seuraa sen menestystä yhteydenpidolla Ruotsinsuomalaisten Keskusliittoon (RSKL, Sverigefinska Riksförbundet) (http://word.rskl.se/suomeksi/).

PL 32. Suomi-Seuran järjestöapurahoja myös ilman määriteltyä käyttötarkoitusta
Ei toimenpiteitä: aloitteen aihe ei kuulu USP:n toimipiiriin.

PL 33. Ulkosuomalaisille toimittajille journalistieläkkeitä ja -palkintoja
Journalistieläkkeisiin ja –palkintoihin aiemmin varattu määräraha oli poistettu vuoden 2013 budjettiesityksestä. Ylimääräisen lehtimieseläkkeen palauttamista vaativat v. 2013 Freelance-ammattiosasto FAO ja Suomen freelance-journalistit SFJ vetoamalla kulttuuri- ja urheiluministeriin, minkä toi esiin myös Radio- ja televisiotoimittajien liitto (http://www.rttl.fi/?x103997=160600). Kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen (2/2015) lehtimieseläkkeiden palauttamisesta kulttuuri- ja asuntoministeri Viitanen vastasi että toimenpide ei ole riittävä nostamaan niiden journalistien eläketurvaa, joiden eläketur¬va on kaikkein pienin. Hallitus katsoo, että oikeudenmukainen rat¬kaisu journalistien ja muiden alojen työntekijöi¬den sosiaaliturvaa koskevien epäkohtien poista¬miseksi on tärkeää ratkaista pikaisesti yleisten so¬siaali- ja eläketurvaan liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Eläkkeiden ja palkintojen palauttamisesta budjettiin voisi ulkosuomalaistoimittajien puolesta edelleen vedota.

PL 34. Suomalaisten puhelinnumeroiden haku Internetistä mahdolliseksi ulkosuomalaisille
Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntona (25.6.2013) on että ’…mikään laki ei velvoita numerotiedotuspalveluja ottamaan maksua palvelujensa käytöstä. Viestintämarkkinalain 57 §:ssä todetaan, että yhteystiedot on kerättävä ja julkaistava yleisesti saatavilla olevassa kattavassa ja kohtuuhintaisessa puhelinluettelossa.’ Lisämaksullisiin palvelunumeroihin on pääsy ulkomailta estetty, koska ulkomaisen operaattorin asiakasta ei nykyisillä laskutusjärjestelmillä voida laskuttaa. Ratkaisuna voisi olla suomalaisen PrePaid-liittymän (’ennalta maksettu’ liittymä) hankinta ja rekisteröityminen numeropalveluun sen avulla.

PL 35. Telealan jatkuvat liittymät Suomessa ulkosuomalaisille ilman panttia
Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että väliaikaisesti ulkomailla oleskellessa on tavallista hankkia paikallinen PrePaid-littymä oleskelun ajaksi. Joidenkin suomalaistenkin operaattoreiden PrePaid-liittymät toimivat ulkomailla (verkkovierailu eli roaming). Sen ansiosta verkon asiakkaan matkapuhelin toimii ollessa toisen operaattorin alueella. Näin voidaan tehdä vastavuoroisesti Suomessa oleskelun ajaksi, jos vakuusmaksu (pantti) tuntuu kohtuuttomalta. Teleoperaattoreilla on muitakin etukäteen ladattavia korttipalveluita, joita voi hyödyntää toistuvilla matkoilla Suomeen.

PL 36. Ulkosuomalaisparlamentin tilit ja budjetti
Suomi-Seura ry tuo selvityksen USP:n menoista tämän istunnon Talousvaliokuntaan. Sihteeristö on kehottanut jatkuvasti eduskunnan jäseniä, eduskuntaryhmiä ja virkamiehiä kiinnittämään huomiota Hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelmaan 2012-2016, jonka politiikkalinjauksena on turvata USP:n toimintaedellytykset. Helmikuussa 2015 sovittu Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurrin kanssa että linjauksia ajankohtaistetaan ja ohjelmaa päivitetään alkusyksystä 2015. Apuraha-lähteitä USP:n perustoimintojen tukemiseen seurataan. Sihteeristön viimeisin rahoitusanomus 31.10.2014 Suomen Kulttuurirahaston keskusrahastolle v. 2015 osittaisten istuntokulujen kattamiseksi ei menestynyt.

(*)

Sivun alkuun