VII Kulttuuri-, tiedotus- ja talousasioita koskevat päätöslauselmat

PL 34. Ulkosuomalaisuudelle Suomen kalenteriin oma merkkipäivä, joka on myös merkitty lippusymbolilla liputuspäiväksi

Esitetään Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle elokuun 5. päivää ulkosuomalaisten merkkipäiväksi ja että päivä merkitään kalenteriin lippusymbolilla yleisen, vapaaehtoisen liputuspäivän merkiksi.

Maailmalla asuvia ulkosuomalaisia on yli 1,6 miljoonaa pelkästään valikoitujen maakohtaisten, kansallisten vuoden 2010 ja uudempien väestönlaskenta-tilastojen pohjalta. Ulkosuomalaisten määrä on vielä tätäkin suurempi, mutta monien maiden kansalliset väestönlaskentatilastot eivät kirjaa Suomessa syntyneiden lisäksi useamman, eli 2. - 3. polven etniseksi taustakseen suomalaisuuden kokevia. Ulkosuomalaisista on Suomen kansalaisia 300 000, joista noin 250 000:lla on äänioikeus.

Yhteiskunnan muuttuessa kasvaa myös uusien ulkosuomalaisten joukko ja itse ulkosuomalaisuuden merkitys. Suomalaisuuden merkitys ja suomalaisen kulttuurin arvostus pysyy ulkosuomalaisten keskuudessa korkeana. Suomi näkyy ulkomailla myös ulkosuomalaisten ansiosta. Paluumuuttajina ulkosuomalaiset ovat resurssi kotimaalle, jolle yhteydet ulkosuomalaisiin ovat voimavara.

Vuonna 1927 perustettu Suomi-Seura ry on tunnettu ja tunnustettu ulkosuomalaisten verkoston ja heidän Suomen-yhteyksiensä sekä ulkosuomalaisuuden pilareiden kuten kielen ja kulttuurin vaalija. Suomi-Seura toimii pysyvänä sihteeristönä 5.8.1997 ulkosuomalaisten perustamalle ulkosuomalaisparlamentille. Se on ulkosuomalaisten yhteinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton edunvalvontafoorumi ja linkki suomalaiseen yhteiskuntaan ja päättäjiin. Se on koonnut ulkosuomalaiset yhteiseen neuvon- ja päätöksentekoon Suomeen nyt jo kahdeksan kertaa.

Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselma (PL 29/2012) liputuspäivän saamiseksi ulkosuomalaisille totesi, että ’Ulkosuomalaisten asioista vastaa sisäministeri Päivi Räsänen’ ja ehdotti siksi, että sisäministeriö ’suosittelee’ ja Helsingin yliopisto ’ryhtyy toimenpiteisiin’ liputuspäivän saamiseksi almanakkaan ja Valtiokalenteriin.

Sisäministeriö totesi lausunnossaan (24.6.2013) tästä päätöslauselmasta muun muassa, että ministeriön viime vuosien kaksi esitystä Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle uusien liputuspäivien saamiseksi kalenteriin ovat koskeneet kahta merkkihenkilöä (Minna Canth ja Jean Sibelius), joita koskevilla liputuspäiväpyynnöillä on pitkä historia ja laaja kannatus suomalaisten keskuudessa. Ministeriö ehdotti, että suomalaisuuden päivää 12.5. voidaan myös pitää ulkosuomalaisuuden päivänä. Tuen epäämisperusteina ministeriö nosti esiin halunsa rajoittaa liputuspäivien määrää ’liputusväsymyksen’ ja ’kustannusten kohoamisen’ välttämiseksi.

Elokuussa ei ole yhtään toista liputuspäivää, vaikka kuukausi on otollinen liputukseen. Virallisia liputuspäiviä on Suomessa kuusi, ja ne ovat kalenterijuhlapäiviä kuten myös vaalipäivät ja tasavallan presidentin virkaanastumispäivä. Vakiintuneita liputuspäiviä on 13, ja nekin ovat kalenterijuhlapäiviä. Niistä ei ole säädetty laissa eikä asetuksessa, mutta niitä suositellaan, ja ne merkitään yleensä almanakkaan. Myös ulkosuomalaiset ansaitsevat oman merkkipäivänsä. Heidän vakuuttava enemmistönsä ei kärsi liputusväsymyksestä. Suomalaisuuden eli Snellmanin päivä 12.5. kuuluu liputusruuhkakuukausiin (toukokuussa viisi liputuspäivää). Ero sen juhlintaan on, että asuinpaikasta, nimestä ja jopa käytetystä kielestä riippumatta ulkosuomalainen haluaa juhlia suomalaisuuttaan. Oma merkkipäivä sitoisi yhteen mielekkäällä tavalla maan rajoista riippumatta esimerkiksi Amerikan mantereen vanhan siirtolaisuuden, ruotsinsuomalaiset, inkerinsuomalaiset ja Euroopan unionin sekä globaalin tiede- ja taide-elämän ees-taas muuttavat asiantuntijat.

Suomen historiassa maastamuutto ja paluumuutto naapuri- ja kaukomaihin muodostavat merkittävän taloudellisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen juonteen. Tämä maamme omaleimaisuus ymmärretään. Tämän vuoksi ulkosuomalaisia korostava erillinen merkkipäivä on tarpeellinen. Siksi olisi toivottavaa, että ulkosuomalaisten oman merkkipäivän huomioimisen kautta esimerkiksi koulut ja oppilaitokset tulisivat edistäneeksi kansainvälisyyden ja kansainvälisen suomalaisuuden merkitystä ja lisäarvoa maallemme.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle, että se ryhtyy toimenpiteisiin merkkipäivän saamiseksi kalenteriin ulkosuomalaisuudelle ja että se lisäämällä päivän kohdalle lippusymbolin viimeistään vuoden 2017 alusta suosittaisi sitä yleiseksi vapaaehtoiseksi liputuspäiväksi, kuten tehtiin myöhemmin almanakassa jo olleille Eurooppa-päivälle ja YK:n päivälle. Lippumerkintää ehdotetaan valtiollisen itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 2017, joka myös on ulkosuomalaisparlamentin perustamisen 20-vuotisjuhlavuosi.
Hankkeelle pyydetään sisäministeriön tukea siten, että se suosittelee elokuun 5. päivää yleiseksi liputuspäiväksi. Ulkosuomalaisia kannustetaan liputuspäivän käyttöön, ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeristöä kehotetaan liputuspäivätavan käyttöön oton kannustamiseen ulkomailla ja kotimaassa, mikä lisääntyessään parantaa tavoitteen toteutumismahdollisuuksia.

PL 35. Saksankielinen informaatio turisteille Suomesta

Saksankielisissä maissa asuvat ovat hyvin kiinnostuneita Suomessa matkailemisesta. Visit Finland -sivuston mukaan saksalaiset, britit ja ranskalaiset nousivat suurimmiksi ulkomaisten Suomessa yöpyneiden matkailijoiden ryhmiksi helmikuussa 2015. Siksi saksankielistä matkailuinformaatiota niin Internetissä kuin esitteinä tarvitaan.

Visit Finland on Finpro ry:n yksikkö, joka vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä. Finpro on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Visit Finland tukee alan yrityksiä ja yritysryhmiä kansainvälisille markkinoille tarkoitettujen matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa.

Visit Finlandilla on kaksi internet-sivua, www.visitfinland.com ja www.visitfinland.fi.

Saksankieliset matkailijoille ja kuluttajille tarkoitetut sivut ovat osoitteessa http://www.visitfinland.com/de/. Sivustolle pääsee myös osoitteesta www.visitfinland.com, missä kielen voi vaihtaa oikealla reunalla olevasta kielivalikosta. Valittavana on yhdeksän kieltä eli englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, italia, espanja, kiina ja japani.

Visit Finlandin nettisivusto www.visitfinland.fi on suunnattu palvelemaan erityisesti suomalaisia matkailuyrityksiä ja muita sidosryhmiä. Nämä sivut ovat myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lisäksi Visit Finlandilla on tarjolla saksankielinen Suomi-esite ja monikielinen (mukaan lukien saksankielinen) Suomen kartta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Visit Finlandia siirtämään nykyisen VisitFinland.fi-sivuston sisällön uuden (domain-) nimen alle sekaannusten välttämiseksi. Syy tähän on se, että VisitFinland.com- ja VisitFinland.fi-sivustot on selkeästi tarkoitettu eri kohderyhmille, ja lähes saman (domain-) nimen käyttö niille aiheuttaa maailmalla sekaannuksia. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Visit Finlandia ylläpitämään nettisivujaan mahdollisimman monilla kielillä.

PL 36. TV-ohjelmat Suomesta

Ruotsinsuomalaiset ovat tyytymättömiä Suomesta Ruotsiin lähetettäviin ohjelmiin, sillä ohjelmistossa on uusintoja ja ruotsinkielisten, tekstitettyjen ohjelmien osuus on kasvanut. Ikääntyneet katsojat toivovat tarjontaan lisää suomenkielisiä ohjelmia. TV Finlandin ohjelmistosta suorat lähetykset on poistettu, ja jäljellä on enää yhdet suomen- ja yhdet ruotsinkieliset uutiset suorina lähetyksinä. Ruotsin TV 2 lähettää toisinaan suomenkielistä ohjelmaa, mikä on monesti samaa kuin TV Finlandin koosteessa.

Yleisradion vastaus aloitteeseen:

”TV Finlandin ohjelmisto saadaan koostaa Ylen neljältä tv-kanavalta, jotka ovat Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema ja Yle Fem. TV Finlandissa esitettävä ohjelma on täsmälleen samaa kuin pääkanavilla, eikä TV Finlandilla ole oikeutta esittää sellaista ohjelmaa, joka ei kuulu näiden pääkanavien ohjelmistoon. TV Finland käyttää pääkanavien tarjoamat uusinnat mahdollisimman tehokkaasti, etusijalla ovat kuitenkin aina uudet ja ennennäkemättömät ohjelmat. Tämän kevään uusia avauksia on ollut mm. Syke-draamasarja, Ruoka-Suomi ja Kandit.

Yksi Ylen kanavista on ruotsinkieliselle väestölle suunnattu Yle Fem, jonka tarjonnasta TV Finlandilla on oikeus poimia ohjelmia. Ruotsinkielistä ohjelmaa ei lisätä eikä vähennetä tietoisesti TV Finlandilla, vaan tarjonta vaihtelee Yle Femin ohjelmiston mukaan. Mikäli Yle Femillä on samanaikaisesti runsaasti sellaista ohjelmaa, johon TV Finlandilla on esitysoikeus, tämä näkyy suoraan kanavan ohjelmistossa. Osa ruotsinsuomalaisista haluaa seurata Suomen tapahtumia ruotsiksi, ja heitäkin halutaan palvella. Ruotsinkielisten ohjelmien osuus on kuitenkin melko vähäinen.

TV Finland näkyy vapaasti antenniverkossa Suur-Tukholman alueella sekä Uppsalan ja Västeråsin alueella. Tämän lisäksi TV Finland on tarjolla monessa kaapeliverkossa ympäri Ruotsin.

TV Finlandin ohjelmistorakenne muuttui tammikuussa 2014. Tällöin kanavan ohjelmistosta poistuivat suorat lähetykset. Jäljelle jäivät päivittäiset kaksi suoraa uutislähetystä. Ratkaisun syynä oli lähetysresurssien vapauttaminen Ylen tarjoamiin muihin palveluihin. Kanavalla on kuitenkin varauduttu tarjoamaan suoria tapahtumia erikseen sovittuina päivinä. Esimerkiksi Eduskuntavaalien tulosilta näkyi suorana samanaikaisesti televisiopalvelun kautta myös Ruotsissa asuville katsojille.

Ylen linjauksen mukaisesti verkkopalvelu Yle Areena on ulkomailla katsottavan kotimaisen ohjelmiston pääpalvelu. Yle Areenan kautta Ylen sisällöt ja palvelut ovat tarjolla kaikille ympäri maailman. Tv-ohjelmien lisäksi Areenasta voi kuunnella suorana myös kaikkia Ylen radiokanavia.”

Monet Yle Areenassa olevat ohjelmat eivät ole kuitenkaan Suomen ulkopuolella katsottavissa tekijänoikeuksien ja niistä Ylelle aiheutuvien kustannusten takia. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö ja Suomi-Seura ry ovat käyneet keskustelemassa asiasta Yleisradion johdon kanssa useaan otteeseen.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Yleisradiota jatkamaan Ruotsiin suunnattua ohjelmatarjontaa ja huolehtimaan sen monipuolisuudesta sekä suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston tasapuolisuudesta. Ruotsinsuomalaiset ovat tyytymättömiä TV Finlandin ohjelmistorakenteen muutokseen, mikä tapahtui tammikuussa 2014.
Yleisradiota kehotetaan kehittämään TV Finlandin ja Yle Areenan tarjontaa niin, että entistä useammat ohjelmat olisivat Suomen ulkopuolella katsottavissa.

PL 37. Ulkosuomalaisten mahdollisuus seurata suomalaista mediaa

Yle on lopettanut Radio Finlandin ja TV Finlandin satelliittilähetykset ja siirtänyt tarjontansa Yle Areenaan. Tekijänoikeussyistä kaikkia lähetyksiä ei voi kuunnella tai katsoa ulkomailla. Yleisradion kanssa on neuvoteltu asiasta jo usean vuoden ajan, mutta vieläkin ulkomailla asuvat suomalaiset ovat eri asemassa Suomessa asuviin verrattuina. Moni kuitenkin maksaa Yle-maksunsa Suomeen. Kaupallisten toimijoiden TV-lähetykset eivät myöskään ole ulkomailla katsottavissa. Nettilähetykset eivät ole läheskään kaikkialla vaihtoehto TV:lle yhteyksien ja kustannusten takia.

Suomen hallituksen Ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa 2012 - 2016 todetaan politiikkalinjauksena, että ulkosuomalaisille suunnattua tiedottamista tehostetaan. Hallitus kannustaa Yleisradiota jatkamaan ulkosuomalaisille suunnattua monipuolista ohjelmaa ja esittää, että Suomen tulee pyrkiä siihen, että kansainvälisiä tekijänoikeudellisia sopimuksia muutetaan tai täydennetään siten, että edellytykset televisio-ohjelmien kansainvälisten levitysoikeuksien hankkimiseksi helpottuvat.

Ulkomailla asuvilla suomalaisilla on myös sellaisen tiedon tarvetta, joka on Suomessa asuvalle helposti saatavilla ja itsestäänselvyys. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi Kelan asiat, opiskelu Suomessa, paluumuutto, kansalaisuus-kysymykset, ulkomaille muuttoon liittyvät asiat ja verotus. Suomen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen asioiden seuraaminen on hankalaa, sillä nettilehdetkin ovat maksullisia. Koska tämän tyyppistä tietoa jakava kanava puuttuu, olisi Ylen tai muun toimijan sellainen perustettava ja sen tulisi saada valtion tukea.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa viestintäministeriötä selvittämään, miten ulkosuomalaisille tarjotaan suomalaisia viestintäpalveluita. Lisäksi ministeriötä kehotetaan selvittämään Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa sekä miten ulkosuomalaisille suunnattua viestintää kehitetään. Lisäksi viestintäministeriötä kehotetaan esittämään Ylelle tai jollekin muulle toimijalle ulkosuomalaisille suunnatun kanavan perustamista.

PL 38. USP:n tilit ja budjetti

Ulkosuomalaisparlamentin rahoitus tulee kokonaisuudessaan Suomi-Seuran varoista. Suomi-Seura erittelee tileissään eri toiminnoista aiheutuneet kustannukset, joista ulkosuomalaisparlamentti on kustannuspaikalla 501. Seuran toimisto laatii vuosittain talousarvioesityksen Suomi-Seuran johtokunnalle, joka on vastuussa seuran tileistä. Seuran johtokunta on valtuuttanut toiminnanjohtajan selvittämään ulkosuomalaisparlamentin talousvaliokunnalle Suomi-Seuran tilejä ulkosuomalaisparlamentin osalta.

Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmien 59/2005, 49/2007, 58/2010 ja 36/2012 mukaan Suomi-Seura ry jatkaa ulkosuomalaisparlamentin tukemista ja esittää vastaisuudessakin selvityksen parlamentin menoista talousvaliokunnalle ja puhemiehistölle.

Ulkosuomalaisparlamentin menot ovat istuntovuosina noin 100 000 euroa, joka Suomi-Seuran taloudessa edustaa hyvin huomattavaa osaa. Lisäksi päätöslauselmassa 36/2012 ulkosuomalaisparlamentti kehotti opetus- ja kulttuuriministeriötä ottamaan tämän huomioon Suomi-Seuralle annettavia määrärahoja harkittaessa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomi-Seura ry jatkaa ulkosuomalaisparlamentin tukemista ja tuo selvityksen parlamentin menoista myös seuraavan istunnon talousvaliokunnalle ja puhemiehistölle. Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen eduskuntaa ja opetus- ja kulttuuriministeriötä kiinnittämään huomiota Hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelmaan, jossa Suomen hallituksen politiikkalinjauksena on turvata ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytykset.

Sivun alkuun