Kooste puhemiesten syyskokouksen pöytäkirjasta ja keskusteluista Helsingissä (1.-2.11.2010)

Läsnä kokouksessa olivat:
Puheenjohtaja, puhemies Ville Itälä
Alueiden varapuhemiehet:
Wladimir Kokko (Itä-Eurooppa), Tuula Fomin (Pohjois-Eurooppa), Reino Ruusunen (Keski-Eurooppa), Pirke Fustinoni (Välimeren maat, Lähi-itä ja Afrikka), Marita Cauthén (USA ja Latinalainen Amerikka), Risto Söder (Australia ja Aasia), Niilo Saari (Kanada), Johannes Helander (suomenruotsalaiset maailmalla)
Suomi-Seura ry:
toiminnanjohtaja Paula Selenius (saapui n. klo 11), päätoimittaja Leena Isbom ja parlamenttisihteeri Tina Nordqvist (siht.)

1.Alueraporttien läpikäynti ja keskustelu puhemiehen käytännön työstä

Puhemiehet esittivät alueraporttinsa.

Varapuhemiehet Fustinoni ja Ruusunen kertoivat, että tarkoituksena on lisätä Keski-Euroopan ja Välimeren alueen alueiden yhteistyötä varsinkin seniorityön alalla. Ruusunen lisäsi, että Keski-Euroopan seuraava aluekokous Wienissä on avoin myös muilta alueilta, maantieteellisistä syistä erityisesti Välimeren alueelta, tuleville.

Ruusunen otti esille keskustelun puhemiehien nimikkeistä. Käsitteet ”varapuhemies” ja ”vice speaker” eivät vastaa reaalisesti toisiaan. Todettiin kuitenkin, että linkki Suomeen on hyvä muistaa myös nimessä eikä kääntää nimikettä ainoastaan vastaamaan oman paikallisen kulttuurin mukaiseen muotoon. Söder ehdotti, että suomeksi puhuttaisiin parlamentin puhemiehestä ja parlamentin varapuhemiehistä kun keskustellaan nimenomaan puhemiehistöstä. Alueellaan varapuhemiehet nimitettäisiin alueen puheenjohtajaksi. Tämä on käytännössä sitä työtä mitä he alueellaan tekevätkin.

Ruusunen mainitsi vielä Keski-Euroopan omasta käsikirjasta, jota tarvitaan ohjaamaan alueen työtä ja aluekokouksia koska näistä on noussut keskustelua. Valmistava työ on saatu päätökseen ja käsikirjan noudattamisesta sovitaan seuraavassa aluekokouksessa Wienissä helmikuussa 2011.

2. Sihteeristön tilannekatsaus ja ajankohtaiset asiat

a. Kirjeäänestys
Kirjeäänestyslakia ei viedä eteenpäin oikeusministeriössä tällä vaalikaudella. Syynä virkamiestaho ilmoittaa päähallituspuolueiden niukat lausunnot esityksen lausuntokierroksella alkuvuodesta.

Puhemiehistö päätti, että tavoitteena on, että kirjeäänestyksen salliminen saataisiin hallitusneuvotteluihin ja sitä kautta hallitusohjelmaan.

b. Inkeriläiset ja ulkosuomalaispoliittinen ohjelma
Kokko alusti keskustelua kertomalla inkeriläisen paluumuuton taustoja. Hän painotti samalla, että järjestelmän muuttaminen on kaikkien osapuolten intressissä. Asiasta on myös olemassa päätöslauselma viime istunnosta (PL 30).

Kokko valotti vielä asiaa toteamalla, että järjestelmän muutos ei tulisi koskemaan siirtoväkeä eikä sotaveteraaneja. Olisikin tärkeää sisällyttää kansalaisuutensa takia karkotetut tähän erikoisryhmään, jotka saisivat pysyvän oleskeluluvan Suomeen kuten ennen lakimuutostakin. Näitä ihmisiä on vainottu juuri suomalaisuutensa takia ja he saavat pyynnöstä todistuksen viranomaisilta karkotuksensa syystä ja syyttömyydestään.

Lisäksi hän painotti, että erityisesti nuorten pääsyä koulutukseen ja työhön rajan yli olisi helpotettava. Heillä on sekä kieli- että kulttuuriosaamista. Kymmenestä inkeriläisnuorista jotka muuttavat Suomeen, kahdeksan jäävät. Muista ulkomaalaisista nuorista vastaava luku on 1. Hän korosti vielä, että inkeriläiset itse tukevat lakimuutosta. Hieman enemmän ilmoittautumisia jonoon on voitu havaita muutosesityksen jälkeen.

Todettiin, että se on ulkosuomalaisten yhteinen ongelma: miten ulkosuomalaiset huomioitaisiin erityisenä ryhmänä maahanmuutossa.

c. Maahanmuutto- ja eurooppaministerin vierailun jälkeen jatkettiin keskustelua ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta. (Huom. Nykyinen Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on luettavissa USP:n nettisivuilla, Toiminta-sivun lopussa http://www.usp.fi/toiminta/index.php?kieli=fi.) Söder esitti, että keskityttäisiin 3 – 5 painopisteeseen joihin halutaan kehitystä. Todettiin, että ulkosuomalaisparlamentti voi esittää oman arvionsa siitä, mitkä nämä painopisteet ulkosuomalaisesta näkökulmasta olisivat mutta että lopullinen teksti ja priorisointi ovat ministeriön ja/tai hallituksen.

d. Suomi-koulut, Kotiperuskoulu, Eurooppa-koulut
Tavoitteemme on vaikuttaa opetusministeriön budjettiraameihin niin, että Suomi-koulujen valtionapua nostettaisiin tuntuvasti.

Oltiin sitä mieltä, että laki, johon Kotiperuskoulun toiminta perustuu, olisi hyvä selkeyttää.

e. Istunto 2012
Keskusteltiin seuraavasta istuntopaikasta ja ajasta. Puhemiehistö esitti yksimielisenä, että seuraava istunto pidettäisiin taas Helsingin yliopistolla. Tämä tarkoittanee istunnon pitämistä keväällä 2012, eli siis tasan kahden vuoden päästä edellisestä istunnosta, koska auditorioiden vuokraaminen yliopiston varsinaisen lukukauden ulkopuolella takaisi tilojen saatavuuden. Sihteeristö selvittää vielä tarkemmin mahdollisuuksia pitää istunto muuna ajankohtana.

f. Seuraava kokous
Seuraava puhemiesten kokous pidetään 16.–17.5.2011

g. Puhemiehiltä tulleet asiat

Kokko kysyi ulkosuomalaisparlamentin osallistumisesta Turun 2011 ulkosuomalaisjuhliin, Suomi Sydämessä. Todettiin, että Suomi-Seura on mukana järjestelyissä ja osallistuu juhlaan. Otetaan ulkosuomalaisparlamentin osallistuminen myös harkintaan.

h. Sääntöjen tarkennus 2010 (päätöslauselma 52)
Keskustelujen jälkeen puhemiehistö totesi, että ulkosuomalaisparlamentin säännöt todella tarkennettiin, eikä muutettu. Todettiin myös, että vaikka säännöt olisi todettu muuttuneen, prosessi olisi kuitenkin tapahtunut oikealla tavalla. Asia käsiteltiin istunnossa sääntöjenmukaisesti ja tarkennetut säännöt hyväksyttiin istuntosalissa yksimielisesti. Lisäksi muistutettiin, että sekä vanhat säännöt että valiokunnan tarkennusehdotus olivat nähtävissä kaikilla osallistujilla täysistunnossa ennen asian käsittelyä. Vanhat säännöt olivat jokaisen osallistujan kansiossa ja valiokunnan ehdotus jaettiin muiden päätöslauselmaehdotusten kanssa ennen täysistunnon alkua ja päätöslauselmien käsittelyä.

i. Tulkkaus
Vilkkaan keskustelun jälkeen puhemiehistö totesi, että sääntöjen muotoilu 9. artiklassa ”Parlamentin käyttämät kielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja venäjä” ei käsittele kielten virallista asemaa vaan käytäntöä. Se kertoo mitkä ovat ne kielet, joita osallistujilla on oikeus käyttää. Venäjän kohdalla on asiasta ollut vallalla käytännön tulkinta niin, että jos venäjän kieltä halutaan käyttää, on puhujan myös järjestettävä tulkkausta muille kielille. Sama koskee sellaista henkilöä, joka haluaa muun puheen venäjäksi tulkattuna. Puhemiehistö totesi, että tulkkauskysymystä on näiden seikkojen ja taloudellisten tosiasioiden pohjalla lähestyttävä käytännöllisestä ja pragmaattisesta näkökulmasta. Todettiin myös, että on kohtuullista, että ilmoittautumisvaiheessa pitää esittää tulkkaustarve. Jos osallistuja toteaa, että hän tarvitsee tulkkausta kun/jos säännöissä mainittua kieltä käytetään, hänelle on järjestettävä tulkkausta. Venäjä on siis edelleen poikkeus siinä, että venäjän kielen tulkkaus järjestää tulkkausta tarvitseva tai hänen yhteisönsä. Muut tulkkaustarpeet hoidetaan sihteeristön kautta ja ulkosuomalaisparlamentin laskuun. Todettiin, että ilmoittautumisen yhteydessä olisi selvitettävä mahdollisimman hyvin, tarvitseeko ilmoittautunut tulkkausta jollakin käytetyllä kielellä ja toimia sen mukaan. Jotta todellinen tarve tulisi ilmoittautumisten yhteydessä esille, ilmoituslomaketta on uusittava ja selkiytettävä. Sihteeristö ottaa nämä vaatimukset huomioon seuraavan istunnon yhteydessä.

Puhemies totesi kokouksen päättyneen 2.11.2010 klo 14.30

Helsinki 24.11.2010

Tina Nordqvist
parlamenttisihteeri

Lyhyet yhteenvedot vierailujen keskusteluista

1. Tapaaminen oikeusministeri Tuija Braxin kanssa
Maanantai 1.11.2010, klo 13.30, oikeusministeriö
Läsnä: oikeusministeri Tuija Brax, Johtaja Johanna Suurpää, neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen, erityisavustaja Johanna Hautakorpi, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

Keskusteltiin oikeusministeriön kirjeäänestysehdotuksen lausuntokierroksesta tammikuussa 2010. Oikeusministeri Brax totesi, että lausuntojen perusteella ei lähdetä tällä vaalikaudella ajamaan kirjeäänestystä koska se ei poliittisesti ole varmaa meneekö ehdotus läpi hallituksessa. Hän ehdotti kuitenkin, että fokusoitaisiin asian saamiseksi mukaan hallitusneuvotteluihin. Hän mainitsi lausuntojen perusteella ongelmakohdat, eli vaalisalaisuuden ja siitä syntyvien turvallisuusaukkojen riskin. Ministeri lisäsi, että ongelmaksi voi tulla Korkeimman Hallinto-oikeuden hyvin tiukaksi muuttunut tulkinta vaalien virhekynnyksestä, eli miten mahdolliset virheet ja väärinkäytökset voivat vaikuttaa siihen, että vaaleja päätetään mitätöidä ja uusia. KHO on viimeisimmässä kunnallisvaaleissa tapahtuneiden väärin annettujen sähköisten äänien perusteella huomattavasti alentanut tätä väärinkäytöskynnystä. Sovittiin, että ulkosuomalaisparlamentin avulla lobattaisiin mahdollisia tulevia hallituspuolueita asian tiimoilta ja keskityttäisiin hallitusohjelman kirjaukseen kirjeäänestyksestä.

Suurpää huomautti, että ensi vuoden eduskuntavaalit eivät kirjeäänestyksen kohdalla ole enää ajankohtaiset. Presidentinvaalit järjestetään vuonna 2012 ja vaalien luonteen takia olisi houkuteltavaa järjestää myös ensimmäiset kirjeäänestysvaalit silloin. Jos presidenttivaaleihin halutaan laki joka mahdollistaisi kirjeäänestyksen, lain pitäisi olla valmis hallituksen käsittelyyn heti kun uusi hallitus kokoontuu loppukeväästä 2011. Lakiteknisesti laki ei ole vaativa mutta poliittinen kannatuspohja pitäisi olla kunnossa ja varma. Sovittiin, että presidentinvaalit olisivat edelleen tavoitteena kirjeäänestykselle. Kirjeäänestyslain pitäisi olla voimassa 1.8.2011, eli vähintään puoli vuotta ennen vaaleja.

2. Tapaaminen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin kanssa
Maanantai 1.11.2010, klo 14.30, sisäasiainministeriö
Läsnä: Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, ylitarkastaja Sonja Hämäläinen, ylitarkastaja Elina Setälä, erityisavustaja Thomas Bergman, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

Tapaamisen tämänkertaiset esiteltävät asiat olivat inkeriläisten paluumuuttojärjestelmän muuttaminen ja ulkosuomalaispoliittisen ohjelman tulevaisuus. Kokko esitteli inkeriläisten näkemyksiä paluumuuttolakiuudistuksesta ja totesi, että se on tervetullut. Hän myös korosti, että kun laki tulee voimaan Suomen kielen merkitys kasvaa koska kielitaitoinen pääsee nopeammin muuttamaan Suomeen. Hän kertoi kuitenkin kahdesta huolesta. Kun oikeus paluumuuttoon säilyy siirtoväellä, ne jotka karkotettiin suomalaisuutensa vuoksi puuttuvat tästä ryhmästä vaikka heidän ”rikoksena” oli sama: suomalaisuus. Tämä koetaan epäoikeudenmukaisena. Toinen on työikäisten nuorten mahdollisuus tulla Suomeen työperäisen maahanmuuton kautta. Alustavasti on keskusteltu erityisistä projekteista, jotka toisivat nimenomaan Venäjältä paluumuuttajanuoria Suomeen opiskelemaan ja/tai töihin. Toivomuksena on, että näitä suomalaissyntyperäisiä nuoria voitaisiin jollakin tavalla pitää erikoisryhmänä parempien kotouttamisvalmiuksiensa takia.

Ministeri Thors kertoi että on ollut inkeriläisille suunnattuja työvalmennusprojekteja rajan yli mutta tulevaisuudessa on katsottava mahdollisuuksia myös EU-säännösten ja vapaan liikkuvuuden näkökulmasta. Lisäksi hän kertoi, että lakiesitys ulkomaalaislain inkeriläispykälän muuttamisesta on Tasavallan Presidentin esittelyssä ensi viikolla ja totesi samalla, että siirtoväki on tosiaan jätetty paluumuuton erikoisryhmäksi. Uutta ryhmää, maineensa takaisin saanet vaikka suomalaisuudestaan karkotetut, ei tässä yhteydessä otettu mukaan koska kyse on aivan uudesta ryhmästä ja se ei ollut mahdollista tähän lainsäädäntöön saada. Setälä valotti suomalaisuudestaan karkotettujen ryhmää vielä toteamalla, että asiasta keskusteltiin mutta koska uudistuksen tarkoitus on siirtää paluumuutto normaaliin työperäiseen maahanmuuttoon ja tätä ryhmää ei ennestään sisälletty paluumuuttajaryhmiin, päädyttiin siihen, että lakkauttamisprojektissa ei luoda uutta järjestelmää ja uusia ryhmiä.
Lain voimaantulosta Setälä tähdensi, että uusi laki on tarkoitus astua voimaan heinäkuussa, jotta se olisi rytmissä kurssien lukukausien kanssa.

Itälä nosti esiin hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman ja kysyi sen tulevaisuudesta ja jatkosta ensi hallituskaudella. Thors kertoi, että keskustelua ei ole ollut asiasta virkamiesten kanssa mutta että valmistelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Ministeri peräänkuulutti tiivistä ja realistista ohjelmaa. Olisi keskityttävä kaikkein tärkeimpiin tavoitteisiin ja asioihin. Viljanen vielä toisti ulkosuomalaisparlamentin merkityksen projektissa ja sovittiin Viljasen ja Visasen kanssa, että palataan asiaan vuodenvaihteen jälkeen, jolloin ruvetaan muotoilemaan jatko nykyiselle ohjelmalle.

3. Tapaaminen Maahanmuuttoviraston edustajien kanssa
Tiistai 2.11.2010, Suomi-Seura
Läsnä: tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti, ylitarkastaja Marianne Laine, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

Koskipirtti esitteli ulkomaalaislain esitysmuutoksen kulkua eduskuntaan. Laine kertoi inkeriläisten paluumuuttojärjestelmän kehityksestä kuluneiden vuosien aikana. Koskipirtti kertoi, että paluumuuttojonojärjestelmän alasajo johtuu hallituksen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta jossa halutaan saada myös inkeriläisten paluumuutto tavallisen työperäisen maahanmuuton piiriin.

Vielä 5-6 vuotta jatketaan paluumuuttojärjestelmää sellaisenaan. Senkin jälkeen työ kuitenkin jatkuu. Keskusteltiin myös ulkomaalaislain ns. ”mummopykälästä” eli ydinperheen ulkopuolisten henkilöiden oikeudesta tulla maahan muun perheen mukana. Laine ja Koskipirtti korostivat suomalaisen maahanmuuttajan kaksi erityistä maahanmuuttomallia. Jos on entinen Suomen kansalainen maahanmuutto on helpompaa kuin ei-suomalaissyntyisille. Silloin saa oleskeluluvan heti. Toinen suomalaisryhmä ovat inkeriläiset, joilla siis on ollut erikoismenettely, joka loppuu muille kuin sotaveteraaneille ja siirtoväelle ensi kesänä.

4. Tapaaminen opetusministeri Henna Virkkusen kanssa
Tiistai 2.11.2010, opetusministeriö
Läsnä: opetusministeri Henna Virkkunen, erityisavustaja Laura Rissanen, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

Fustinoni esitteli pääpiirteet ulkosuomalaislasten kielen ja kulttuurin tukemisessa. Päällimmäisinä ongelmina ovat ensimmäiseksi Suomi-koulujen valtionavun pienuus ja noston akuutti tarve. Hän myös painotti miten tärkeää olisi saada alle 3-vuotiaat mukaan tuettuun toimintaan sillä jos ei syntymästä saakka tueta äidinkieltä niin kolmevuotiaana voi jo olla huomattavasti vaikeampaa ellei peräti mahdotonta. Alle kolmevuotiaiden tukeminen onnistuu kuitenkin vain jos valtionapua nostetaan. Toiseksi hän otti esille Kotiperuskoulun ongelmat ja heidän resurssiongelmansa. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä tue Kotiperuskoulun pysyvänä toimintana eikä sen tarjoama opetus kuulu perusopetuslain piiriin. Ulkosuomalaisparlamentti onkin ehdottanut, että Kotiperuskoulu saataisiin perusopetuksen piiriin, jolloin sen tarvitsema tuki vakinaistettaisiin ja pohja turvattaisiin. Kolmanneksi asiaksi nostettiin Eurooppa-koulujen, ja erityisesti Brysselin Eurooppa-koulun, tarve on erityisopetuksen turvaaminen suomalaisille oppilaille samoilla ehdoilla kuin Suomessa opiskelevien lasten.

Ministeri Virkkunen totesi, että Suomi-koulujen rahoitustarve on hyvin tiedossa. Momentti on ahtaalla eikä siellä ole paljon rahaa mitä jakaa mutta hän tunnusti tarpeen korottaa valtionapua ja lupasi katsoa rahoitusmomentteja siltä näkökulmalta. Hän myös yhtyi näkemykseen alle kolmevuotiaiden tarpeesta saada tuen piiriin. Ministeri kertoi, että parhaillaan tutkitaan ja uudistetaan perusopetuslakia. Ensimmäiset lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Myöhemmin on tarkoitus tarkastaa ja uudistaa aikuisten perusopetus ja hän pohti voisiko samalla puuttua myös Kotiperuskoulun uudistustarpeisiin tarkastamalla säädöspohja tämän osalta. Tämä lakihanke on vasta valmisteilla eikä se ehdi tämän eduskuntakauden aikana käsittelyyn mutta tarkoitus on valmistella laki ja esittää se seuraavan hallituksen aikana eduskunnalle.

Ministeri kysyikin kuinka paljon Suomi-koulujen valtionapua tulisi nostaa jotta se olisi riittävä. Selenius vastasi, että laskelmien mukaan 200 000 € korotuksella voitaisiin hoitaa akuutimmat ongelmat, mm. opettajien palkkiot, mutta rahamäärä pitäisi voida tarkistaa vuosittain jotta pystyttäisiin korjaamaan muutkin syntyneet ongelmat.

5. Tapaaminen Opetushallituksessa
Tiistai 2.11.2010, Opetushallitus
Läsnä: Ylijohtaja Petri Pohjonen, opetusneuvos Paula Mattila, opetusneuvos Kristiina Ikonen, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

Opetushallituksen edustajat esittivät Opetushallituksen organisaatiota erityisesti ulkosuomalaisten koulutus- ja opetusnäkökulmasta. Aiheena olivat ulkomailla toimivat peruskoulut, Suomi-koulut, Kotiperuskoulu, Kulkuri-verkkokoulu, Nomadskolan sekä Eurooppa-koulut. Myös suomalaisen peruskoulun oppilaan opiskelusta ulkomailla sekä kotimaahan palaavan oppilaan opiskelusta keskusteltiin.

Ruusunen esitti hänelle tulleen kysymyksen ulkomailla suoritettavista suomen kielen kokeista ja Tarja Leblay Opetushallituksesta kertoi, että ulkomailla järjestettäville kielikokeille on tullut juridisia ongelmia. Yleisiä kielitutkintoja järjestetään pääasiallisesti Suomessa mutta aloitettiin myös kokeilu, jossa niitä järjestettiin myös ulkomailla. Juridisista syistä kokeilu ulkomailla oli kuitenkin lopetettava. Epäselvää oli miten ulkomailla järjestettävästä kielikokeesta voidaan valittaa ja mihin, joka on osallistujan oikeus jos hän on tyytymätön kokeeseen. Toistaiseksi ei Opetushallituksessa ole päästy sopimukseen siitä, miten ulkomailla voitaisiin jatkaa kielikokeiden järjestämistä. Osittain ongelma on kiinni kustannuksista, joista pitäisi paikallinen järjestäjä vastata, ja osittain OPH:n omien juristien tulkinta siitä, että ulkomailla ei ole valitusjärjestelmää ja näin ollen laki ei salli ulkomailla järjestettyjä kielikokeita. Jotta kielikokeet voitaisiin järjestä, lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.

Keskusteltiin Suomi-koulujen tilanteesta ja Kotiperuskoulun ongelmista. Opetushallitus on hyvin tietoinen Suomi-koulujen heikosta taloudellisesta tilanteesta ja valtionavun riittämättömyydestä. Kotiperuskoulun suhteen on selvästi puutteita lainsäädännössä ja eriarvoisuus Kotiperuskoulussa opiskelevan yhdeksäsluokkalaisen, jonka on maksettava opinnoistaan, ja lukiolaisen, joka opetuslain mukaisesti saa materiaalit ilmaiseksi, on vakava puute. Tähän päätettiin kiinnittää huomiota.

Sivun alkuun