JOHDANTO

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) perustettiin 5. elokuuta 1997. Vuosi 2017 on moninkertainen juhlavuosi: Suomi 100 vuotta ja USP:n sihteeristönä toimiva ulkosuomalaisten neuvonta- ja palvelujärjestö Suomi-Seura ry 90 vuotta. Ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistunto pidettiin 16.-17.6.2017 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Tähän 9. istuntoon osallistui 193 ulkosuomalaisyhteisöä 21 maasta, ja 260 maailmalla asuvaa ulkosuomalaista (186 edustajaa ja 74 tarkkailijaa), mikä teki istunnosta USP:n historian 3. suurimman.

Istunto käsitteli ulkosuomalaisyhteisöjen tekemiä aloitteita. Sihteeristön yhdistettyä 74 aloitteesta samankaltaiset, meni istunnon käsiteltäväksi 55 aloitetta. Täysistunnon lähetettyä yhden aloitteen valiokuntaan, hyväksyi vuoden 2017 istunto yhteensä 56 päätöslauselmaa. Päätöslauselmien taustat on laadittu yhteistyössä aloitteentekijöiden ja Suomi-Seura ry:n henkilökunnan kanssa.

Ulkosuomalaisparlamentti on vaikutuskanava, joka liittää Suomeen maailmalla asuvat suomalaiset joiden asioista se edistää. Parlamentti toimii ulkosuomalaisten yhteistyö- ja edunvalvonta-foorumina. Ulkosuomalaisyhteisöt voivat liittyä seuraamaan sen toimintaa ratifioimalla parlamentin säännöt. Jo 531 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta on näin mukana tukemassa näkökulmillaan julkishallinnon päätöksentekoa.

Saavutettujen tulosten lista on pitkä ja monipuolinen. Esimerkkejä ovat kaksoiskansalaisuuden toteutuminen (2003), työeläkeverotuksen kevennys (2011), veteraanien kuntoutus kotimaassaan, mahdollisuus turvalliseen vanhuuteen suomen kielellä ulkomailla, ja Suomi-koulujen toimintaedellytysten tuki. Syyskuussa 2017 hallitus antoi eduskunnalle esityksen vaalilain muuttamiseksi ulkosuomalaisten kirjeäänestyksen sallivaksi. Suomikin on siirtymässä ulkokansalaistensa tosiasiallisia äänestysmahdollisuuksia edistävien maiden joukkoon.

Suomalaiset ovat kansainvälisempiä kuin koskaan. Ulkosuomalaisuus on yhä useammalle suomalaiselle arkipäivää: maailmalla asuu ainakin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia ja runsas 242 000 äänioikeutettuja. Pysyvä trendi on liikkuvuuden, maastamuuton ja paluu-/maahanmuuton lisääntyminen.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kauden 2017-2020 erityiset päätavoitteet ovat:

- kirjeäänestyksen pikainen toteutus kansallisissa vaaleissa ja siihen liittyvä tiedotuskampanja;

- sisäministeriön koordinaatiossa päivitetyn Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017-2021 edistäminen kaikilla hallinnonaloilla;

- ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytysten turvaaminen vakiinnuttamalla se lainsäädännön piiriin;

- Suomen ulkokansalaisilleen tarjoamien palvelujen saavutettavuuden korostaminen;

- Suomi-koulujen ja suomalaisten koulujen toiminnan turvaaminen ja ulkosuomalaisten lasten ja nuorten äidinkielen ja kulttuurin tukeminen (lisäämällä Suomi-koulujen momentille määräraha pysyvästi, luomalla Suomi-kouluille oma momentti valtion budjettiin ja ulottamalla valtionavustus alle 3-vuotiaiden suomi-koululaisten opetukseen);

- ulkosuomalaisille tarjottujen suomalaisten viestintäpalveluiden ja heille suunnatun tiedottamisen tarjonta sekä Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa;

- ulkosuomalaisten järjestötoiminnan tukeminen ja verkottumisen edistäminen kiinteiden suhteiden vaalimiseksi Suomeen, opetus- ja kulttuuriministeriön jatkaessa Suomi-Seura ry:n toimintaedellytysten turvaamista.

Pöytäkirja, päätöslauselmat, osallistujaluettelot, eduskunnan puhemiehen avajaispuhe ja opetusministerin juhlapuhe sekä muuta tietoa istunnosta löytyvät ulkosuomalaisparlamentin internet-sivulta www.usp.fi – Istunto 2017.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö 2017 – 2020

Sivun alkuun