I POLIITTISIA JA VIRALLISIA ASIOITA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 1. Brexitin vaikutukset suomalaisiin

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista irtautumisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta. Britannia jätti virallisen eroanomuksensa 29. maaliskuuta 2017. Tämä käynnisti Artikla 50 mukaisen eroprosessin toimeenpanon, jota ei ole koskaan ennen tehty. Brysselissä ylimääräinen Eurooppa-neuvosto hyväksyi tämän jälkeen suuntaviivat 27 muun jäsenmaan kesken.

Eurooppa-neuvoston eli EU:n valtionpäämiesten tapaamisen suuntaviivat sisältävät neuvottelujen periaatteet ja yleiset kannat. Niitä päivitetään koko ajan, eli tilanne muuttuu keskustelujen edetessä. (Vapaasti lainaten ulkoasiainminiteriön eurooppatiedotus.fi: Kysymyksiä ja vastauksia Ison-Britannian EU-erosta). Neuvottelut kestävät kaksi vuotta, mutta niitä voidaan tarvittaessa pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella. Sopimus edellyttää Euroopan parlamentin mutta myös brittiparlamentin hyväksyntää.

Suomen kannat linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta, ja eduskunta osallistuu niiden muodostamiseen.

Britannian lähtö tulee vaikuttamaan EU:n tulevaisuuteen, mutta skenaarioita on useita. Britannia on Suomen 7. tärkein kaupankäyntimaa. Britannia itse pyrkii siihen, että se voi tulevaisuudessa päättää ketkä pääsevät sinne asumaan, töihin tai esim. opiskelemaan. Neuvotteluprosessi on hidas. Toistaiseksi kaikki jatkuu ennallaan. Brexit-asiantuntija-arvioiden mukaan, kahteen vuoteen ei Suomenkaan kansalaisten elämässä tule tapahtumaan muutoksia. Epätietoisuutta kansalaisten perusoikeuksien jättämisestä neuvotteluvalttien joukosta lisää se, että selkeästi EU-kansalaistenkin asemasta Britanniassa keskustellaan vastavuoroisesti.

Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, miten Brexit vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan Iso-Britanniassa asuvien suomalaisten asemaan? Maassa asuvien suomalaisten perheiden keskuudessa vallitsee pelko perheen hajoamisesta perheenjäsenten erilaisen kohtelun seurauksena. Ulkosuomalaisparlamentin Keski-Euroopan alue on kiinnostunut siitä, miten Suomen hallitus on sitoutunut ajamaan asiaa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kannustaa Suomen viranomaisia ja hallitusta ajamaan Iso-Britanniassa asuvien suomalaisten ja heidän perheidensä etuja ja tiedottamaan tilanteesta säännöllisesti Brexitin edetessä. Sihteeristön ja puhemiehistön tulee tuoda esiin Iso-Britanniassa asuvien suomalaisten näkökannat viranomaiskeskusteluissa Suomessa.

PL 2. Kirjeäänestys

Ulkosuomalaiset ovat pyrkineet liki 20 vuotta saaman oikeuden äänestää kirjeitse kansallisissa vaaleissa. Kirjeäänestyslakiesitys menee eduskuntaan syksyllä 2017 ja lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2018. Näin ensimmäiset kirjeäänestysvaalit voidaan hallituksen koko hallituskautta koskevan kehysriihipäätöksen mukaan pitää jo keväällä 2019, jolloin on eduskuntavaalit.

Ulkosuomalaisten matalan äänestysaktiivisuuden syinä ei tutkimusten mukaan ole kiinnostuksen puute, vaan ensisijainen syy on ollut tosiasiallisen äänen käytön mahdottomuus esimerkiksi pitkien äänestysmatkojen takia. Toinen merkittävä syy on ollut itse koettu tiedon puute koskien vaaliehdokkaita.

Kirjeäänestyslakiesityksen lausuntokierroksella keväällä 2017 oikeusministeriö sai arvokasta palautetta mahdollisista kirjeäänestysvaalien onnistuneeseen järjestelyyn vaikuttavista tekijöistä. Kesäkuussa 2017 eduskunta kokoontui muuttamaan lakia Suomen Postista, muutosten salliessa mm. kirjepostin kannon harventumisen. Tämän kaltaiset kirjeäänestysvaalien käytännön logistiikan haasteet ovat hoidettavissa hyvällä suunnittelulla.

Hyvän tiedotuksen suunnittelu on osa onnistunutta ensi kokeilua, kun Suomessa vihdoin astuu voimaan laki, joka sallii 242 092 (v. 2015) äänioikeutetun ulkosuomalaisen tosiasiallisen vaaleihin osallistumisen. Ennen kirjeäänestyksen voimaantuloa tarvitaan tehokas ulkosuomalaisiin kohdistuva informaatiokampanja. Tämä on tärkeää etenkin ajatellen vanhemman ikäpolven tai heikomman kielitaidon ihmisiä, heitä joilla ei ole nettiyhteyttä tai – vaikka lapset ovat heille koneen hankkineet – ovat epävarmoja ja kokemattomia sen käyttämisessä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että ennen kirjeäänestyksen voimaantuloa Suomen valtio järjestää siitä tehokkaan ja selkokielisen tiedotuskampanjan hyödyntäen kotimaista ja ulkosuomalaista mediaa monikanavaisesti. Tietoa tulee myös jakaa Suomi-seuroille, suomalaisille seurakunnille, Suomi-kouluille ja kaikille muille mahdollisille järjestöille, jotka siten voivat välittää tietoa jäsenilleen.

PL 3. Yhteispohjoismaiset suurlähetystöt

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Neuvostossa on 87 valittua jäsentä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista, sekä Färsaarilta, Grönlannista ja Ahvenanmaalta. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia kansalaisiin kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiset suurlähetystöt ovat entuudestaan toimineet yhdessä Berliinissä. Siellä sijaitsee viiden Pohjoismaan yhteinen Saksan suurlähetystö. Suurlähetystökortteli otettiin käyttöön 20.10.1999. Ruotsin valtion kiinteistölaitos ilmoitti 7.2.2017, että laitos oli saanut tehtäväkseen laatia esityksen Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisestä pohjoismaisesta suurlähetystöstä Hanoin kaupunkiin, joka sijaitsee Vietnamissa. Tämän lisäksi Ruotsi ja Suomi jakavat yhteisen suurlähetystörakennuksen Pristinan kaupungissa, Kosovossa.

Suomella on suurlähetystöjä 76 maassa, Ruotsilla 98 maassa, Norjalla 81 maassa, Tanskalla 60 maassa ja Islannilla 22 maassa. Jos pohjoismaisia suurlähetystöjä saataisiin enemmän, niiden myönteisenä vaikutuksena olisi maailmanlaajuisesti suurempi yhteispohjoismainen edustus. Joissakin maissa ulkosuomalaiset joutuvat matkustamaan muihin maihin hoitamaan ulkomaalaisasioitaan. Tämän esityksen myötä ulkosuomalaisten yhteydet suomalaisiin edustustoihin helpottuisivat.

Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton mielestä pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen on nyt erittäin ajankohtaista, ja samalla pitäisi perustaa lisää yhteispohjoismaisia suurlähetystöjä sekä kehittää yhteistyötä entistä tiiviimpään suuntaan olemassa olevissa pohjoismaisissa suurlähetystöissä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että asia ei kuulu ulkosuomalaisparlamentin toimivaltaan. Ulkosuomalaisparlamentti kuitenkin korostaa yhteispohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä.

PL 4. Suomen ja Ruotsin yhteinen kahdenvälinen katselmus kielikysymyksessä

Ruotsin suomenkielinen väestö, eli ruotsinsuomalaiset, lukeutuvat maan kansallisiin vähemmistöihin vuodesta 2000, ja suomen kieli on maan kansallinen vähemmistökieli. Ruotsin väestöstä 420 000 henkilöä puhuu suomea (4,2 %) ja lähemmäs miljoonalla asukkaalla Ruotsissa on suomalainen tausta (10 %). Suomen kieltä ei lasketa Ruotsissa maahanmuuttajakieleksi, vaan suomea on maassa aina puhuttu. Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto haluaisi, että Ruotsi ja Suomi yhä suuremmassa määrin toisivat esille, että suomen ja ruotsin kieli ovat näille kahdelle valtiolle yhteisiä kieliä. Ulkosuomalaisparlamentin on tuettava kaikkia ulkosuomalaisia, mutta parlamentin tehtäviin täytyy myös kuulua yksittäisten ulkosuomalaisyhteisöjen tukeminen, ottaen huomioon heidän tarpeensa ja toiveensa.

Neljän vuoden välein Yhdistyneet kansakunnat (YK) suorittaa niin kutsutun yleisen määräaikaiskatselmuksen (Universal Periodic Review), jossa arvioidaan, millä tavoin jäsenmaat kunnioittavat ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeusneuvosto vastaa raportoinnista ja vierailee kussakin maassa tapaamassa kansalaisyhteiskunnan edustajia. Lisäksi neuvosto tapaa hallitusten edustajia, jotka puolestaan saavat kuvailla ihmisoikeuksien eteen tehtävää työtä omassa maassaan. Tämän jälkeen neuvoston jäsenmaat antavat tarkastetuille valtioille suosituksia uudistuksista. Euroopan neuvosto suorittaa vastaavanlaisen tarkastuskierroksen, jonka puitteissa selvitetään, miten jäsenmaat käytännössä suojelevat kansallisia vähemmistökieliään sekä kansallisia vähemmistöjään.

Ruotsi ja Suomi ovat naapurimaita ja samalla hyviä ja läheisiä yhteistyökumppaneita. Maidemme välillä on erityisen vahvat siteet ja lisäksi Ruotsin ja Suomen välinen pohjoismainen yhteistyö on hyvin ainutlaatuista. Suomen ja ruotsin kieli ovat siis valtioillemme yhteisiä, ja tämän takia haluaisimme, että kehitetään käytännöt yhteiselle kahdenväliselle katselmukselle ja raportoinnille, jotta voitaisiin tarkastella, millä tavoin kummankin maan hallitus edistää ruotsin kielen aseman kehittämistä Suomessa, kuten myös suomen kielen aseman kehittämistä Ruotsissa. Juuri siitä syystä, että naapurisuhteet maidemme välillä ovat niin hyviä, tämä olisi loistava tapa lisätä maidemme sitoutumista, jotta voisimme vahvistaa kummankin maan enemmistökielen asemaa naapurimaassa. Haluaisimme kyseisen katselmuksen sisältävän kuvauksen siitä, mitä kumpikin maa on tehnyt vahvistaakseen omaa enemmistökieltään naapurimaassa, sekä kummankin maan suositusesityksiä toiselle.

Uskomme ja toivomme, että tämä voisi kohentaa toisaalta ruotsin kielen asemaa Suomessa, ja toisaalta suomen kielen asemaa Ruotsissa. Meidän täytyy pyrkiä lisäämään mielenkiintoa vastaavia kysymyksiä kohtaan kummankin maan ulkoasiainministeriössä, samalla kun varmistamme, että kielikysymys nostetaan tärkeämpään asemaan Ruotsin ja Suomen kahdenvälisellä agendalla.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloite on sen toimivallan ulkopuolella.

Sivun alkuun