III SENIORIASIOITA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 16. Palvelutalo ulkosuomalaisille Helsingin seudulle ja suomalaisten seniorien avuntarpeen koordinointi

Suomessa tuki- ja palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, joiden järjestämisestä vastaa kunta. Koska vanhustenhuolto on Suomessa kuntien ja kaupunkien vastuulla ja palveluja tarjotaan vain oman paikkakunnan asukkaille, ei paluumuuttajavanhus voi ennen Suomeen muuttoaan anoa palvelutalo- tai seniorikotipaikkaa kunnallisesta hoitojärjestelmästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta, jolloin vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille. Sote-uudistus tulee sisältämään valinnanvapauden yksityisen tai julkisen palveluntarjoajan välillä. Vanhusten määrä lisääntyy tulevina vuosina, ja jo nyt palvelutalopaikoista on monilla paikkakunnilla pulaa. Yksityiset palveluasumista tarjoavat yhtiöt ja säätiöt ovat lisänneet palveluasuntotuotantoaan viime vuosina lisääntyneen tarpeen johdosta. Pääkaupunkiseudun palvelutaloihin on yleensä jonotuslista vapautuvista paikoista. Kaupungit ja kunnat sijoittavat vanhuksia myös yksityisiin palvelutaloihin ostopalveluna.

Suomeen paluumuuttaneet ikäihmiset ovat pääsääntöisesti sijoittuneet palveluasumisen piiriin ostamalla ennen muuttoa oman palveluasumista tarjoavan asunto-osakkeen, tai he ovat paluumuuttaneet ensin omaan tai vuokra-asuntoon ja hakeutuneet myöhemmin palveluasumisen piiriin.

Suomen Paluumuuttajat ry haki Raha-automaattiyhdistykseltä toistuvasti rahoitusta 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella paluumuuttajien oman palvelutalohankkeen toteuttamiseksi. Hankkeeseen ei kuitenkaan myönnetty avustusta. Suomen Paluumuuttajat ry:n palvelutalohankkeen mallina käytettiin jossain määrin tanskalaisten paluumuuttajien senioriasumisyhteisöä Fredensborghusene, joka on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Fredensborghusene on säätiön ylläpitämä.

Aloiteotsikolla Palvelutaloja ulkosuomalaisille paluumuuttajille on tehty päätöslauselma vuoden 2012 ulkosuomalaisparlamentin istunnossa. Päätöslauselman 12/2012 päätöslauselmateksti: ”Ulkosuomalaisparlamentti ei ota kantaa itse aloitteeseen, mutta kehottaa sihteeristöä selvittämään paluumuuttajille tarkoitettujen palvelutalojen erilaisia rahoitus- ja toteuttamismahdollisuuksia yhdessä yhteistyöstä kiinnostuneitten paluumuuttajayhdistysten sekä ulkosuomalaistyötä tekevien tahojen kanssa.”

Suomalaiset Seniorit Maailmalla –työryhmä selvitti säätiöpohjaisen rahoituksen pohjalta perustettavan paluumuuttajille tarkoitetun palvelutalon perustamismahdollisuuksia. Työryhmä kuitenkin totesi säätiön perustamisen olevan hallinnollisesti raskas ja halukkaita säätiön hallinnoimiseen ei löytynyt. Suomalaiset Seniorit Maailmalla –työryhmän muodostavat Suomi-Seura ry, Suomen Kirkon ulkosuomalaistyö, Suomen Merimieskirkko ry ja Siirtolaisuusinstituutti.

Ikääntyvien ulkosuomalaisten tutkimus- ja kartoitustarpeesta on olemassa aiemmissa istunnoissa laaditut seuraavat päätöslauselmat: 34/1998, 2/2000, 43/2002, 42/2005 ja 16/2012.

34/1998 Kartoitus vanhenevien ulkosuomalaisten tilanteesta eri maissa, vanhenevien ulkosuomalaisten palvelu- ja tukimuodoista, viranomaisten kannanotto eläkeiässä olevien ulkosuomalaisten tukemisesta. Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti pyytää valtiovallan kannanottoa eläkeiässä olevien ulkosuomalaisten tukemisesta. Samanaikaisesti pyydetään sihteeristöä jatkamaan vanhenevien ulkosuomalaisten tarpeiden ja jo olemassa olevien palvelu- ja tukimuotojen kartoitusta eri maissa. Sihteeristöä pyydetään perustamaan kaikkia ulkosuomalaisvanhuksia hoitavien laitosten keskustiedosto ja päivittämään sitä.

2/2000 Ulkosuomalaisseniorien tilanteen tutkimus ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa ulkosuomalaisyhteisöjä oma-aloitteeseen vanhustenhoidon kartoitustyöhön ja sihteeristöään jatkamaan edunvalvontatyötä ulkosuomalaisseniorien vanhustenhuollon järjestämiseksi ja turvaamiseksi viipymättä.

43/2002 Senioriulkosuomalaisten tutkimus. Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että sihteeristö yhteistyössä Suomalaiset Seniorit Maailmalla –työryhmän kanssa selvittää kanavia ja rahoitusmahdollisuuksia, joiden avulla Siirtolaisuusinstituutti voisi toteuttaa ulkosuomalaissenioreihin kohdistuvaa tutkimusta.

42/2005 Ulkosuomalaisvanhusten parissa tehtävä tutkimustyö. Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että sihteeristö tutkisi mahdollisuuksia, joilla ulkosuomalaissenioreihin kohdistuvaa tutkimustyötä voidaan edistää ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaa Suomessa tutkimustyön motivoimiseksi.

16/2012 Ikääntyvien ulkosuomalaisten kuntoutustarpeen kartoittaminen. Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti ei ota kantaa itse aloitteeseen, mutta kehottaa sihteeristöä selvittämään mahdolliset tutkimustyötä tekevät tahot, jotka olisivat kiinnostuneita kartoittamaan ikääntyvien ulkosuomalaisten kuntoutustarpeen ja omakielisten palvelujen saatavuuden. Samalla sihteeristöä pyydetään selvittämään näiden organisaatioiden halukkuus osallistua hankkeen rahoitukseen tai rahoitushakemuksiin.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa puhemiehistöä ja sihteeristöä jatkamaan selvitystyötä paluumuuttajille tarkoitettujen palvelutalojen tai palvelutalopaikkojen tarpeista sekä erilaisista rahoitus- ja toteuttamismahdollisuuksista ja kartoittamaan mahdollisesta yhteistyöstä kiinnostuneet tahot. Samalla ulkosuomalaisparlamentti muistuttaa puhemiehistöä ja sihteeristöä jatkamaan edunvalvontatyötä ulkosuomalaisseniorien vanhustenhuollon järjestämiseksi ja turvaamiseksi sekä raportoimaan selvityksen tulokset seuraavassa ulkosuomalaisparlamentin istunnossa.

PL 17. Opiskelija- ja työntekijävaihto vanhus- ja dementiahoidon alalla

Ikääntyvien ulkosuomalaisten suomenkielisen hoidon tarpeista lähteviä päätöslauselmia on olemassa aiemmissa istunnoissa laaditut seuraavat päätöslauselmat: 1/2000, 44/2002, 44/2005, 48/2005 ja 28/2007.

1/2000 Ulkosuomalaisseniorien hoitojärjestelmä suomalaisessa kulttuuriympäristössä. Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa ulkosuomalaisyhteisöjä oma-aloitteiseen yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen asuinmaissaan sekä sihteeristöään jatkamaan aloittamaansa yhteistyötä ja edunvalvontaa ulkosuomalaisseniorien vanhuspalvelujen, erityisesti suomenkielisten palvelujen, turvaamiseksi ja uusien hankkeiden toteuttamiseksi.

44/2002 Suomenkieliset sairaanhoito- ja kotihoitoharjoittelijat.
Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöä jatkamaan aloitettua yhteistyötä Suomalaiset Seniorit Maailmalla –työryhmässä ja kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO:n kanssa suomenkielisten sairaanhoito- ja kotihoitoharjoittelijoiden vaihto-ohjelman toteuttamiseksi ja sen rahoituksen varmistamiseksi.

44/2005 Ulkosuomalaisyhdistysten ja terveydenhoito-oppilaitosten yhteistyön kehittäminen.
Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että erilaisten olemassa olevien ulkosuomalaissenioreihin kohdistuvien projektien ja harjoitteluohjelmien rahoituksen jatkuvuus on varmistettava niin, että niitä voidaan laajentaa kattamaan ulkosuomalaisyhteisöt mahdollisimman laaja-alaisesti ja kehottaa puhemiehistöä ja sihteeristöä jatkamaan eri yhteistyöhankkeiden ja rahoituskanavien selvitystyötä.

48/2005 Ulkosuomalaisseniorityön yhdyshenkilöt.
Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa ulkosuomalaisyhteisöjä tutkimaan mahdollisuuksia omien alueittensa seniorityön yhteyshenkilön nimeämiseksi. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti kehottaa puhemiehistöä ja sihteeristöä jatkamaan ulkosuomalaisseniorityöhön suunnattujen harjoitteluohjelmien ja projektien seurantaa ja pyrkimään tarkoituksenmukaisten ja tarpeellisten ulkosuomalaisvanhustenhuoltomallien kehittämiseen ja toteuttamiseen.

28/2007 Harjoittelijoiden saaminen ulkosuomalaisten seniorityöhön.
Päätöslauselma: Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetusministeriön korkeakouluyksikköä lisäämään Suomi-koti -harjoitteluohjelman rahoitusta ja kehottaa sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitoksia tutkimaan mahdollisuuksia ulkosuomalaisseniorityön harjoitteluohjelmien aloittamiseksi. Ulkosuomalaisparlamentti myös kannustaa puhemiehiä ja sihteeristöä jatkamaan jo olemassa olevien päätöslauselmien pohjalta aloitettua työtä ulkosuomalaissenioreiden parissa tehtävän seniorityön ja vanhustenhoitoalan harjoitteluohjelmien jatkamiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi.

Näitten päätöslauselmien pohjalta puhemiehistö ja sihteeristö ovat työskennelleet ulkosuomalaissenioreiden parissa tehtävän seniorityön ja vanhustenhoitoalan harjoitteluohjelmien luomiseksi ja jatkamiseksi.

Aikaisempien ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmien pohjalta vuoden 2004 alusta Suomi-Seura ry käynnisti sosiaali- ja terveydenhoitoalan (AMK) harjoitteluohjelman yhteistyössä kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n kanssa. Ohjelman tavoitteena on antaa ulkosuomalaisvanhuksille mahdollisuus saada suomen/ ruotsinkielistä hoitoa ja näin tukea ulkosuomalaisvanhusten hyvinvointia. Harjoittelijat ovat joko sosionomi tai terveydenhoitoalan opiskelijoita ja heillä on takanaan vähintään vuoden opinnot. Harjoittelu lasketaan osaksi nuorten opintoja, joten oppilaitos valvoo harjoittelun toteutumista. Tämä edellyttää, että harjoittelijalla on harjoittelupaikassaan ammattitaitoinen, ohjaava henkilö, joka on tarvittaessa myös yhteydessä harjoittelijan oppilaitokseen. Harjoittelujaksot Suomi-kodeissa kestävät 3 - 6 kuukautta.

Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistyivät vuoden 2017 alusta uudeksi virastoksi, jonka nimi on Opetushallitus. Kansainväliset harjoitteluohjelmat löytyvät edelleen CIMO:n verkkosivuilta osoitteesta www.cimo.fi. Suomi-kotiharjoitteluohjelma kuuluu EDUFI-harjoittelun alaisuuteen. Suomi-koti harjoitteluohjelmaan on vuosittain kaksi erillistä hakua, jolloin CIMO julkaisee kuvaukset Suomi-kodeissa tarjolla olevista harjoittelupaikoista kotisivuillaan. Kuvausten perusteella opiskelijat voivat hakea harjoittelupaikkoja nettihaulla. CIMOssa tehdään harjoittelijoiden esivalinta määräaikaan tulleiden hakemusten perusteella, jonka jälkeen Suomi-kodille lähetetään tiedot ehdokkaista, joista harjoittelupaikan edustajat valitsevat harjoittelijan. Rahoituksen ohella oman haasteensa harjoitteluohjelmaan on tuonut myös opiskelijoiden innostaminen ulkomaanharjoitteluun ja kielitaito.

Euroopan Unionin alueella Erasmus-ohjelman kautta löytyy erilaisia mahdollisuuksia harjoitteluun ja työskentelyyn toisessa EU-maassa. Suomalaisilla sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksilla on myös omia kahdenkeskisiä harjoitteluohjelmia eri maissa sijaitsevien vanhustenhuoltolaitoksien ja esim. senioreille palveluja tarjoavien ulkosuomalaisjärjestöjen kanssa. Oppilaitokset edellyttävät, että harjoittelupaikkaa tarjoava yhteisö järjestää harjoittelijalle ammattitaitoisen harjoittelun ohjaajan.
Työntekijöiden vaihtoon sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla vaikuttavat eri maiden työlupakäytännöt ja ammatinharjoittamisluvat.

Vuoden 2000 USP:n istunnon päätöslauselmaan numero 9 (Sosiaali- ja terveydenhoitoalan työ- ja harjoittelumahdollisuuksien tukeminen) antamassaan lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö on todennut olevansa valmis tukemaan toimenpiteitä, joilla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ja opiskelijoiden työ- ja harjoittelumahdollisuuksia ulkosuomalaisissa järjestöissä ja hoitolaitoksissa edistetään. Lausunnossa kuitenkin muistutetaan sosiaali- ja terveysalan pahenevasta työvoimapulasta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloitteen perusajatuksen mukaista ulkosuomalaisvanhustenhuollon tukemista edistetään jo olemassa olevien päätöslauselmien pohjalta. Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että puhemiehistö ja sihteeristö jatkavat ulkosuomalaisvanhusten hoitoa edistävien harjoittelija- ja työntekijävaihtoa koskevien päätöslauselmien seurantaa ja raportointia.

PL 18. Henkilön viimeinen tahto

Henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä ja käsittelyssä noudatettavista periaatteista säädetään henkilötietolaissa. Henkilötietolaki sallii henkilötietojen käsittelyn, jos käsittely johtuu laissa säädetystä velvoitteesta. Lakia sovelletaan automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn sekä myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

Henkilötietolainsäädännön täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo tietosuojavaltuutettu.
Henkilötietolainsäädännön säätämisen tarkoituksena on ollut erityisesti ehkäistä tietotekniikan ja uuden teknologian käyttöön liittyviä tietosuojariskejä sekä varmistaa ja ohjata hyvän tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatavan aikaansaamiseen. Sen vuoksi lain säännösten huomioonottaminen ja erityisesti suunnitelmallisuuden vaatimus on välttämätöntä huomioida, kun henkilötietojen käsittelyä aiotaan toteuttaa automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. (Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto. www.tietosuoja.fi)
Suomen edustusto saa ilmoituksen Suomen kansalaisen kuolemasta ulkomailla kyseisen maan viranomaiselta, matkatoimiston oppaalta tai kunniakonsulilta. Edustusto ilmoittaa kuolemantapauksesta ulkoministeriölle, joka välittää tiedot edelleen poliisille Suomessa.

Suomen kansalaisen kuollessa ulkomailla, Suomen ulkomaanedustusto avustaa tarvittaessa vainajan hautaamiseen, tuhkaamiseen tai kotiuttamisen järjestämiseen liittyvissä toimenpiteissä vainajan lähiomaisten toiveiden mukaisesti. Jos vainajalla ei ollut vakuutusta, omaiset vastaavat kaikista kuluista. Kuolemantapauksessa suomalainen matkustajavakuutus kattaa yleensä joko kotiutuskulut ulkomailta vainajan asuinpaikkakunnalle Suomeen tai paikalliset hautauskulut. Vainajan kotiinkuljetus- ja hautajaisjärjestelyistä huolehtii hautaustoimisto.

Hautaustestamentti on Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kehittämä järjestelmä, jonka avulla testamentin tekijä voi määrätä omien hautajaistensa järjestämisestä. Hautaustestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten tavallinenkin testamentti. Sitä tehdään kaksi samansisältöistä kappaletta, toinen hautaustestamentin tekijälle, toinen hautaustoimistolle. Hautaustestamenttiin liittyy aina hautaussuunnitelma, jossa testamentin tekijä voi yksilöidä haluamansa palvelut ja tuotteet. Hautaustestamentissa voi määrätä, että varat hautajaisiin otetaan testamentin tekijälle jäävästä omaisuudesta tai siten, että varat talletetaan testamentin tekijän tätä tarkoitusta varten avaamalle pankkitilille. Testamentin tekijä voi tehdä hautaustoimiston kanssa myös hautauksen ennakkotilaussopimuksen. Hänen kuoltuaan sillä hautaustoimistolla, jonka kanssa sopimus hautajaisten järjestämisestä on tehty, on oikeus nostaa varoja hautaussuunnitelman mukaisten hautajaisten toteuttamista varten. (Lähde: Hautaustoimistojen Liitto)

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöä jatkamaan tiedottamista erityisesti seniori-ikäisille ulkosuomalaisille heidän mahdollisuuksistaan varmistaa oman viimeisen tahdon toteutuminen. Samalla ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sihteeristöä selvittämään ja kehittämään mahdollisuuksia, joiden kautta voidaan edistää täysi-ikäisten ulkosuomalaisten viimeisen tahdon toteuttamista.

PL 19. Sairausvakuutuksen periminen vakituisesti ulkomailla asuvilta ulkosuomalaisilta eläkeläisiltä

Suomessa vakuutetun sairaanhoitomaksu on noin 1,5 prosenttia verotettavan tulon määrästä. Sairaanhoitomaksun voi pyytää poistamaan, jos Kela myöntää todistuksen siitä, että henkilö ei ole Suomessa vakuutettu eikä Suomen tarvitse korvata sairaanhoitokuluja uudelle asuinvaltiolle.

Euroopan Unionin maista ulkomaille vakituisesti asumaan muuttavien eläkeläisten sairaanhoidon korvaaminen siirtyy toiseen EU-maahan, jos eläkeläisellä on oikeus eläkkeeseen myös siinä EU-maassa, johon hän muuttaa. Jos oikeutta eläkkeeseen uudessa asuinmaassa ei ole, säilyy eläkeläisen sairaanhoidon kustannusten korvausvelvollisuus entisellä asuinmaalla (esim. Suomella) perustuen EU:n sosiaaliturva-asetukseen 883/2004. Myös ETA-maissa ja Sveitsissä vakituisesti asuvilta eläkeläisiltä peritään sairaanhoitomaksu Suomessa, jos Suomen on korvattava sairaanhoitokulut uudelle asuinvaltiolle. Ulkosuomalaiset eläkeläiset eivät maksa sairaanhoitomaksua Suomelle silloin kun he asuvat vakituisesti Euroopan Unionin, Eta-maiden ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa.

Suomeen sairaanhoitomaksua maksavat ulkosuomalaiset eläkeläiset saavat Kelan antamalla S1-lomakkeella uuden asuinmaansa sairausvakuutuskortin ja sen lisäksi Kelan myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin jonka kääntöpuolella on ns. vihreä kortti. Tällä kortilla eläkkeensaaja saa Suomessa hoidon kuntalaisen asiakasmaksulla, suorakorvauksen yksityisen terveydenhuollon kustannuksista, sairaankuljetuksesta sekä apteekeissa korvauksen lääkeostoista.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloite ei aiheuta toimenpiteitä, koska Suomen verohallinto perii sairaanhoitomaksun vain niiltä ulkomailla asuvilta eläkeläisiltä, joiden sairaanhoitokuluista Suomi on vastuussa.

PL 20. Ulkosuomalaisten senioreiden tukeminen

Hallituksen ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa vuosiksi 2012 – 2016 on määritelty ulkosuomalaisten paluumuuton edellytysten tukeminen seuraavasti:

3.5. Ulkosuomalaisten paluumuuton edellytysten tukeminen
Paluumuuttoa ohjataan tiedotuksella ja neuvonnalla sekä tarvittaessa myös muilla toimenpiteillä siten, että paluumuutto olisi sekä Suomen että ulkosuomalaisen elämän-tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu.
15. Politiikkalinjaus:
* Otetaan ulkosuomalaiset huomioon mahdollisina paluumuuttajina työperusteista
maahanmuuttopolitiikkaa kehitettäessä.
Toimenpiteet:
* Tehostetaan ulkosuomalaisille suunnattua tiedottamista paluumuuton kannalta keskeisistä seikoista yhteistyössä eri viranomaisten ja Suomi-Seuran kanssa.
* Tiedotetaan Suomessa toimiville työnantajille mahdollisuuksista ottaa palvelukseen paluumuuttajia.
* Kannustetaan ulkomailla opiskelevia palaamaan Suomeen opintojen päätyttyä tiedottamalla heille aktiivisesti harjoittelu- ja jatkokoulutusmahdollisuuksista sekä työmarkkinatilanteesta ja työmahdollisuuksista.
* Puututaan paluumuuttoa hidastaviin lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen ongelmiin ja epäkohtiin sekä tehdään esityksiä niiden muuttamiseksi.
* Tehostetaan yhteistyötä kirkon ja paikallisseurakuntien kanssa.
* Selvitetään, miten palvelut tukevat ulkosuomalaisten paluumuuttoa.

Suomeen paluumuuttava Suomen kansalainen tulee Suomen sosiaaliturvan piiriin tehtyään pysyvän muuttoilmoituksen maistraattiin. Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva ja kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Kelan myöntämiin etuuksiin.

Suomen valtio maksoi 1980-luvulla ns. paluumuuttorahaa Suomeen palaaville.
Muuttoavustukset poistettiin vuodenvaihteessa 1991-92. Muuttoavustukset kuuluivat 1980-luvun lopulla voimaan tulleisiin työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin, joita Suomeen muuttavat Suomen kansalaiset saattoivat tietyissä tilanteissa hakea.

Suomen ulkomailla olevat edustustot hoitavat vuosittain valtavan määrän erilaisia tehtäviä suomalaisten auttamiseksi ja palvelemiseksi ulkomailla. Suomalaisia syntyy, avioituu, eroaa, sairastuu ja kuolee ulkomaillakin. Kaikissa näissä tilanteissa edustusto neuvoo, avustaa ja toimii, jotta välttämättömät asiat saadaan hoidetuksi, ja esimerkiksi väestötietojärjestelmä pysyy ajan tasalla.

Suomen kirkon ulkosuomalaistyön diakonit sekä Suomen Merimieskirkon ulkomaiden toimipisteissä toimivat sosiaalikuraattorit palvelevat alueillaan asuvia ulkosuomalaisia.

Suomi-Seuran neuvontayksikön osana on toiminut seniorineuvontapalvelu jo kaksikymmentä vuotta. Seniorineuvonnan päätavoitteet ovat seuraavat:
Paluumuuttaja- ja ulkosuomalaiseläkeläisten sekä -vanhusten kokonaisvaltainen neuvonta, tiedottaminen ja edunvalvonta eläkkeisiin, sosiaaliturvaan, verotukseen ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa. Paluumuuttajien opastaminen muuton käytännön järjestelyissä sekä kohderyhmän ja heidän omaistensa avustaminen suomalaisten ja ulkomaisten viranomaisasioiden hoidossa sekä ohjaaminen asunnon tai laitospaikan haussa. Ulkosuomalaisille tyypillisten ikääntymisen mukanaan tuomien ongelmien ennaltaehkäiseminen ja suomenkielisten palvelujen turvaaminen ulkomailla edunvalvonnan keinoin (esim. suomenkieliset vanhustenhoitopalvelut).

Suomi-Seuran seniorineuvontapalvelu tunnetaan laajalti paluumuuttajien ja ulkosuomalaisten keskuudessa sekä yhteistyötahojen parissa Suomessa ja ulkomailla ainoana tätä ryhmää kokonaisvaltaisesti palvelevana tahona ja erityisasiantuntijana. Kohderyhmän erityisluonteesta ja erityistarpeista johtuen vastaavaa toimintaa ei ole tarjolla muilla tahoilla, mistä johtuen yhteistyötahojen ja verkostoitumisen kautta kohderyhmän edustajat ohjautuvat seuran seniorineuvontapalveluun esimerkiksi lähetystöjen ja kirkon työntekijöiden kautta sekä Suomessa kaupunkien ja kuntien omien neuvontapalvelujen kautta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti ei ota kantaa itse aloitteeseen ja toteaa, että puhemiehistö ja sihteeristö tekevät jo yhteistyötä ulkosuomalais- ja paluumuuttajaseniorien parissa toimivien tahojen kanssa sekä ovat tehneet edunvalvontatyötä ulkosuomalais- ja paluumuuttajaseniorien asioissa.

PL 21. Verojen oikaisuajan palauttaminen viiteen vuoteen

Tuloverotuksen oikaisuvaatimuksen on voinut tehdä viiden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verovuodesta 2017 alkaen määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Esimerkiksi oikaisuvaatimus verovuodelta 2017 on oltava perillä 31.12.2020. Verotusta voidaan oikaista myös Verohallinnon aloitteesta siinä tapauksessa, että Verohallinto saa jälkikäteen verotukseen vaikuttavia tietoja.

Valtioiden välisissä verosopimuksissa tulojen verotusoikeus jaetaan asuinvaltion ja lähdevaltion kesken. Jos tulon verotusoikeus annetaan osittain tai kokonaan lähdevaltiolle, asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vapautusmenetelmässä tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta ja hyvitysmenetelmässä lähdevaltiossa maksettu vero vähennetään asuinvaltiossa samasta tulosta menevästä verosta. Jos verosopimuksessa sovitaan, että tulo vapautetaan asuinvaltion verotuksesta, lähes poikkeuksetta sovitaan myös, että asuinvaltio saa ottaa vapautetun tulon huomioon määrättäessä veroa muusta tulosta.

Asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen vain silloin, kun veroa on pidätetty lähdevaltiossa verosopimuksen määräysten mukaisesti. Esimerkiksi, jos eläkettä verotetaan verosopimuksen mukaan vain asuinvaltiossa, mutta eläkkeestä on kuitenkin peritty veroa lähdevaltiossa, asuinvaltio ei poista kaksinkertaista verotusta. Tällöin henkilön on haettava lähdevaltiossa aiheettomasti perityn veron palauttamista kyseisen valtion verohallinnolta. Henkilön on selvitettävä veron takaisin hakemisen oikea menettelytapa asianomaisen valtion veroviranomaiselta.

Verosopimuksen vastainen verotus ulkomailla
Verosopimuksissa on myös sovittu ns. keskinäisestä sopimusmenettelystä. Erityistapauksissa valtioiden toimivaltaiset viranomaiset (yleensä valtiovarainministeriö tai Verohallinto) voivat neuvotella kaksinkertaisen tai muutoin verosopimuksen vastaisen verotuksen poistamisesta. Neuvottelujen lopputuloksena voi olla, että valtio tai valtiot luopuvat omasta verostaan tai osasta omaa veroaan. Valtioilla ei kuitenkaan ole ehdotonta velvollisuutta luopua verostaan. Jos samasta asiasta on muutoksenhaku vireillä, neuvottelut käynnistetään vasta, kun muutoksenhaun ratkaisu on saatu.
Keskinäisessä sopimusmenettelyssä kyse on siitä, että virkamiehet keskinäisellä kirjeenvaihdolla selvittävät tilannetta ja toistensa näkökantoja ja yrittävät löytää ratkaisun tilanteeseen. Neuvottelut voivat kestää useita vuosia ja päättyä siihen, että verovelvollista pyydetään tekemään oikaisu tai palautusvaatimus lähdevaltiossa. Menettelyä ei siksi ole järkevää käyttää ensisijaisena menettelynä virheiden oikaisussa tai palautushakemusten sijasta.

Keskinäinen sopimusmenettely tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa toisen maan verotukseen ei ole saatu oikaisua muutoksenhausta huolimatta.
Keskinäistä sopimusmenettelyä pyydetään Suomen Verohallinnolta
Suomessa asuva verovelvollinen voi pyytää keskinäistä sopimusmenettelyä toimittamalla Suomen Verohallinnolle vapaamuotoisen kirjeen ”Pyyntö verosopimuksessa tarkoitetun keskinäisen sopimusmenettelyn käynnistämiseksi”. Joissakin verosopimuksissa pyynnön tekemiselle on annettu aikaraja. Jos toimivaltainen viranomainen tapauksessa onkin valtiovarainministeriö, Verohallinto siirtää asian ministeriölle. Ennen virallista pyyntöä verovelvollisen kannattaa olla yhteydessä Verohallintoon sen selvittämiseksi, onko keskinäiselle sopimusmenettelylle edellytyksiä. (Lähde: www.vero.fi)

SOPIMUS Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

25 artikla: Keskinäinen sopimusmenettely
1. Jos henkilö katsoo, että sopimusvaltion tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka on tämän sopimuksen määräysten vastainen, hän voi saattaa asiansa sen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu tai, jos kysymyksessä on 24 artiklan 1 kappaleen soveltaminen, jonka kansalainen hän on, ilman että tämä vaikuttaa hänen oikeuteensa käyttää näiden valtioiden sisäisessä oikeusjärjestyksessä olevia oikeussuojakeinoja. Asia on saatettava käsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa siitä, kun henkilö sai tiedon toimenpiteestä, joka on aiheuttanut sopimuksen määräysten vastaisen verotuksen.
2. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, viranomaisen on pyrittävä toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan asia siinä tarkoituksessa, että vältetään verotus, joka on sopimuksen vastainen. Siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset pääsevät sopimukseen, sopimusvaltiot määräävät veroa ja palauttavat sitä tai myöntävät veronhyvitystä tehdyn sopimuksen mukaisesti.
3. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset. Ne voivat myös neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita sopimus ei käsitä.
4. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olla välittömässä yhteydessä keskenään sopimukseen pääsemiseksi niissä tapauksissa, jotka mainitaan edellä olevissa kappaleissa. Jos suullisten keskustelujen katsotaan helpottavan sopimukseen pääsemistä, voidaan tällaiset keskustelut käydä toimikunnassa, johon kuuluu sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajia.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Verohallinto ja tarvittaessa valtiovarainministeriö selvittävät ja tekevät tarvittavat muutokset käytäntöihin, jotka johtavat ulkosuomalaiseläkeläisten kaksinkertaiseen verotukseen Suomen valtion sopimien kaksinkertaisen verotuksen estävien verosopimusten vastaisesti. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Verohallinto julkaisee verkkosivuillaan selkeät ohjeet kaksinkertaisen verotuksen oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Verohallinto palauttaa oikaisuvaatimuksen käsittelyajan viiteen vuoteen kunnes pysyvä ratkaisu ongelmaan on neuvoteltu verosopimusmaiden kanssa.

Sivun alkuun