IV SOSIAALIASIOITA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 22. Sosiaalityöntekijä Espanjan Aurinkorannikolle pysyvästi

Uusimme 22 – 23.5.2015 tehdyn aloitteen seuraavin tarkennuksin ja lisäperustein.
Aurinkorannikolle muuttaa yhä enemmän ihmisiä, jotka työskentelevät suomalaisten yritysten palveluksessa ja kuuluvat siten perheineen Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tämä koskee sekä työikäistä ja työtätekevää väestöä kuin myös heidän kouluikäisiä lapsiaan. Tässä on erityisesti huomattava Aurinkorannikon Suomalaisen koulun oppilaat ja heidän vanhempansa, joiden on pakko pitää kotipaikkansa ja sosiaaliturva Suomessa, jotta lapset voisivat koulussa opiskella.

Perheiden mukana muuttavat heidän sosiaaliongelmansa, joita asuminen vieraassa maassa ja kulttuurissa usein pahentaa. Kieliongelmat estävät espanjalaisten viranomaisten puoleen kääntymisen. Usein nopea ja ennalta ehkäisevä asioiden hoitaminen ja auttaminen estäisivät ongelmien pahenemisen ja tuottaisi sekä paremman että halvemman lopputuloksen. Tästä hyötyisi myös asianomaisten kotikunta Suomessa.

Myös tavanomainen turismi lisääntyy. Tällä hetkellä arvioidaan, että Aurinkorannikolla asuu 20 000 – 30 000 suomalaista talvikausina. Näistä suurin osa ovat suhteellisen lyhytaikaisia matkailijoita, jotka kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin. Pienempi osa on siirtänyt asumisensa pysyväksi ja siten myös sosiaaliturvansa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomen valtio perustaa pysyvän sosiaalityöntekijän viran Aurinkorannikolle

PL 23. Tietyissä maissa asuvien ulkosuomalaisten sairaanhoitokulut Suomessa

Suomeen eläkkeistä kiinteistö-, pääomatulo- ym. sekä valtion- että kunnallisveroa täysimääräisesti maksavat henkilöt, jotka asuvat (lain kirjaimen mukaan) vakinaisesti ulkomailla maissa (6 kuukautta + 1 päivä), joilla ei ole sopimusta terveydenhuollon kustannuksista Suomen kanssa, joutuvat ottamaan sairaskulujen varalta matkavakuutuksen.

Tämä asettaa tällaiset henkilöt, jotka ovat ansainneet eläkkeensä Suomessa suoritetun työuran, joilla ei ole sairaanhoitosopimusta Suomen kanssa, eriarvoiseen asemaan sellaisissa maissa (joilla on ko. sopimus) asuviin henkilöihin verrattuna.

Puheena olevat henkilöt voivat viettää huomattavan osan vuodesta Suomessa, usein vapaa-ajan asunnoillaan, millä on taloudellista merkitystä erityisesti maaseutukuntien taloudelle mm. kiinteistöverojen ja palveluiden oston vuoksi.

Puheena olevilla henkilöillä on useimmiten asuinmaissaan mahdollisuus sairausvakuutusten korvaamaan sairaanhoitoon, joten Suomessa osan vuotta asuessaan sairaanhoidon tarve rajoittuisi yleensä ensiapuluonteiseen hoitoon. Halukkailta voisi periä sairaanhoitomaksun kuten muiltakin suomalaisilta.

Tiedämme, että sosiaaliturva ja sairaanhoito Suomessa edellyttää maassa asumista, elleivät sopimukset muiden valtioiden kanssa edellytä muuta. Suomesta saatava työeläke, josta kaikki verot maksetaan täysimääräisenä Suomeen vuosikymmeniä kestäneiden työsuhteiden vuoksi, sekä kiinteistöverot, pysyvät ja merkittävät suhteet Suomeen, kuten kiinteistön omistaminen ja merkittävä Suomessa asuminen osan vuotta, voisivat olla peruste, jolla voisi perustella oikeutta sairaanhoitokorvauksiin. Veron maksulle pitäisi saada edes jotakin vastinetta. Yhden päivän ero (6 kk +/- 1 päivä) ei saisi olla ratkaiseva.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään, voisivatko niissä maissa, jotka eivät ole solmineet sosiaaliturvasopimusta Suomen kanssa, asuvat suomalaiset, jotka maksavat veroja Suomeen, saada oikeuden käyttää sairaanhoitopalveluita Suomen vierailuillaan samaan hintaan kuin muutkin ulkomailla asuvat henkilöt, joiden maiden kanssa Suomella on sairaanhoitopalveluita koskeva sopimus.

PL 24. Ajoneuvon rekisteröiminen Suomessa ulkosuomalaisena

Keski-Euroopassa asuva ulkosuomalainen halusi ostaa ja rekisteröidä auton Suomessa, mikä osoittautui mahdottomaksi. Monet ulkosuomalaiset käyvät säännöllisesti Suomessa ja haluaisivat rekisteröidä auton siellä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin vastaus aloitteeseen:
Ajoneuvo on mahdollista rekisteröidä ulkomailla asuvan henkilön nimiin.
Mikäli omistajalla on ulkomainen osoite, ajoneuvolle on ilmoitettava kotimaisen (myös ahvenanmaalainen hyväksytään) osoitteen omaava haltija, luonnollinen tai oikeushenkilö, koska Suomessa ajoneuvoverolippua ei toimiteta ulkomaiseen osoitteeseen.

Verovelvollinen on auton rekisteriin merkitty haltija tai omistaja. Jos rekisteriin on merkitty sekä omistaja että haltija, on haltija verovelvollinen. Verovelvollisuuden voi siirtää sopimuksen perusteella haltijalta omistajalle. Hakijana on aina omistaja.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää kuinka ulkosuomalaisen henkilön ajoneuvon rekisteröintiä voitaisiin helpottaa Suomessa.

PL 25. Käräjäoikeuden käsittelymaksun alentaminen koskien avioeron rekisteröimistä Suomessa kun kyseessä on suomalaisen ja ei-EU-kansalaisen välinen avioliitto

Henkilö X erosi Sveitsissä rekisteröidystä, sveitsiläisen puolison kanssa solmitusta avioliitosta. Koska Sveitsi ei kuulu Euroopan Unioniin, siellä tehdystä avioerotuomiosta/päätöksestä pitää toimittaa auktorisoidun kielenkääntäjän käännös (suomeksi tai ruotsiksi) Suomen viranomaisille. Mukaan laitetaan vapaamuotoinen hakemus päätöksen rekisteröimisestä myös Suomessa. Käsittelyn suorittaa käräjäoikeus, jonka kirjaamoon vapaamuotoinen hakemus liitteineen postitetaan. Käsittelystä veloitetaan käsittelymaksu, joka oli ennen 80.90 euroa, mutta korotettiin vuoden 2017 alusta 250 euroon.

Oikeusministeriön työryhmä jätti vuonna 2014 ehdotuksen uudeksi tuomioistuinmaksulaiksi. Työryhmä ehdotti maksujen korottamista ja maksutta käsiteltävien asioiden määrän vähentämistä merkittävästi. Ehdotuksen mukaan tuomioistuinasioinnista tulisi pääsääntöisesti maksullista.

Tuomioistuinten toiminnan kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 267,5 miljoonaa euroa. Siitä 13 prosenttia katettiin tuomioistuintuloilla. Osuuden pienuus johtuu siitä, että tuomioistuinkäsittely on laajalti maksutonta muun muassa rikosasioissa ja huomattavassa osassa hallintoasioita.

Maksut haluttiin nyt nostaa lähemmäksi asioiden käsittelykustannuksia. Työryhmä perusteli maksujen korottamista sillä, ettei maksuttomuus tai maksujen alhaisuus ollut kannustanut ratkaisemaan erimielisyyksiä tuomioistuimen ulkopuolella asioissa, joissa se olisi tarkoituksenmukaisinta.

Ehdotuksen mukaan oikeudenkäyntimaksut nousisivat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen pääsääntöisesti 50–500 euroa. Korotusten jälkeen oikeudenkäyntimaksu esimerkiksi rikosasiassa ja ulosottoasiassa olisi 250 euroa ja laajassa riita-asiassa 500 euroa jokaisessa tuomioistuinasteessa.

Vuonna 2014 riita‐asian oikeudenkäyntimaksu käräjäoikeudessa oli 86 euroa, jos asian käsittely päättyi kirjallisessa valmistelussa ja 122 euroa, jos se päättyi suullisessa valmistelussa. Jos riita-asiaa käsiteltiin yhden tuomarin pääkäsittelyssä, maksu oli 159 euroa ja täysilukuisella kokoonpanolla 196 euroa.

Ehdotus oli osa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa vuosille 2013–2025.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti päätti olla ottamatta kantaa aloitteeseen epäselvän taustatiedon vuoksi.

PL 26. Kela-kortti ulkomailla asuville Suomen kansalaisille

Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset arvostaisivat sitä, että voisivat saada Kela-kortin käyttöönsä Suomessa oleskelunsa ajaksi. Tällä hetkellä kestää noin kolme viikkoa saada kortti, kun hakee sitä saapumisen yhteydessä. Joissakin maissa on aikarajoituksia sen suhteen, kuinka kauan voi olla ulkomailla menettämättä osaa eläkeoikeuksistaan asuinmaassaan. Australiassa näin on vain kuusi viikkoa. Silloin Kela-kortin käyttöajasta on mennyt jo kolme viikkoa hukkaan.

Jos Kela-kortti myönnettäisiin kaikille Suomen kansalaisille pysyvänä etuutena, myös ulkosuomalaiset voisivat nauttia vierailustaan Suomessa koko sen keston ajan.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti päätti hylätä esityksen.

Sivun alkuun