V OPINTO- JA KOULUTUSASIOITA I KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 27. Etäkoulu Kulkurin valtionavustuksen tasokorotus

Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan koulu, joka tarjoaa suomen kielen ja kirjallisuuden sekä muiden Suomen peruskouluaineiden etä- ja verkko-opetusta ulkomailla asuville lapsille. Verkkokoulu mahdollistaa oman äidinkielen opiskelun silloinkin, kun asuinpaikkakunnalla ei ole Suomi-koulua. Myös monet Suomi-koulut käyttävät Kulkurin palveluja, esimerkiksi Frankfurtin Suomi-koulu. Tarvittaessa Kulkurissa voi suorittaa koko perusopetuksen oppimäärän ja saada päättötodistuksen.

Kansanvalistusseuran Etäkoulu Kulkurin toimintaan saama harkinnanvarainen valtionavustus on vuodesta 2008 lähtien ollut 140 000 €/vuosi. Vuosina 2012–2015 avustuksiin on saatu lisäystä eduskunnan kertaluontoisilla päätöksillä 25 000 €/vuosi. Vuonna 2016 eduskunnan päättämää 50 000 euron lisärahoitusta ei saatu täysimääräisenä, vaan Opetushallituksen leikkausten jälkeen Kansanvalistusseuralle maksettiin 31 000 euroa.

Valtionavustus ei reagoi oppilasmäärän, suoritettujen kurssien määrän tai muiden kustannusten muutoksiin, vaan toiminta muuttuu alijäämäiseksi, kun oppilasmäärä tai muut kustannukset kasvavat. Vuonna 2016 Kulkurin toiminnasta aiheutui Kansanvalistusseuralle 30 000 euron alijäämä.

Syy rahoitustarpeen muutokseen on siirtyminen nykyaikaiseen digitaaliseen toimintaympäristöön eli verkko-opetukseen aikaisemman kirjaopetuksen sijasta. Verkko-opetus on tehokkaampaa, vuorovaikutteisempaa, pedagogisesti parempaa ja kaiken kaikkiaan vastaa nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia.

Nykytilanteessa verkko-opetuksen kehittäminen ja laajentaminen on mahdotonta, ellei valtionavustukseen saada tasokorotusta. Ellei valtionavustus nouse, Kansanvalistusseura on myös pakotettu nostamaan Etäkoulu Kulkurin kurssimaksuja merkittävästi, että talous saadaan tasapainoon. Tämä asettaa ulkomailla asuvat lapset eriarvoiseen asemaan ja mahdollistaa opiskelun vain silloin, kun vanhemmilla on siihen varaa. Oman äidinkielen ylläpitämisen ja kehittämisen tulisi olla jokaisen ulkomailla asuvan lapsen oikeus.

Jotta Etäkoulu Kulkurin toiminta olisi taloudellisesti tasapainossa, eikä aiheuttaisi Kansanvalistusseuralle alijäämää tai opiskelumaksujen nostopainetta, valtionavustuksen tulisi olla 200 000 €/vuosi.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä noudattamaan eduskunnan tahtoa ja ryhtymään toimenpiteisiin, joilla Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin valtionavustukseen saadaan verkko-opetuksen edellyttämä tasokorotus niin, että vuotuinen valtionavustus on vähintään 200 000 euroa. Ulkosuomalaisparlamentti korostaa, että kyseessä tulee olla erikseen Etäkoulu Kulkurille osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.

PL 28. Kesälukioseuran valtionavustus turvattava jatkossa ulkosuomalaislasten ja -nuorten kesäleirien järjestämiseen

Kesälukioseuran hallitus on päättänyt, että kesällä 2017 ei järjestetä ulkosuomalaislasten ja – nuorten suomen kielen kursseja johtuen valtionavustuksen supistumisesta. Mielestämme olisi erittäin tärkeää, turvata Kesälukioseuralle riittävä valtionavustus, jotta ulkosuomalaislasten ja – nuorten kesäleirejä voidaan järjestää jatkossakin. Leirit ovat ulkosuomalaislapsille ja – nuorille erittäin tärkeä yhteys toiseen kotimaahan sekä mahdollisuus harjoittaa suomen kieltä ja tutustua Suomen kulttuuriin oman kotiympäristön ja Suomi-koulujen ulkopuolella kokonaan suomenkielisessä ympäristössä.

Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön pyytämä kommentti Kesälukioseurasta:

Vuonna 2015 Kesälukioseuran hallitus päätti, ettei ulkosuomalaislasten ja – nuorten suomen kielen ja kulttuurin kursseja järjestetä valtionavustuksen supistumisen vuoksi. Päätös oli vaikea, mutta koska valtionavustusosuudessa oli toistuvaan heilahtelua, oli seuran kurssitoimintaa supistettava. Seuran toiminnassa päätettiin fokusoida kesälukiotoimintaan. Nykyisessä toiminnassa ulkosuomalaisnuoret on pystytty huomioimaan kohderyhmänä vain yli 15-vuotiaiden osalta. Heille järjestetään toistamiseen Suomen kielen ja kulttuurin kesälukio kesällä 2017.

Kesälukioseuralle ulkosuomalais- ja kesälukiotoimintaan myönnetyt valtionavustukset (Valtionavustukset järjestöille 29.10.51) vuosina 2011–2015:

2011 212 000 €
2012 158 000 € avustus supistui 54 000 € (34 %) edellisvuoteen nähden
2013 258 000 €
2014 160 000 € avustus supistui 98 000 € (38 %) edellisvuoteen nähden
2015 162 000 €

Ulkosuomalaiskursseille osallistui vuosittain 7-18 -vuotiaita lapsia ja nuoria noin 40 eri maasta joka puolelta maailmaa yhteensä lähes 200. Opettajia ja opetusharjoittelijoita kursseilla työskenteli noin kaksikymmentä. Kursseille oli vuosittain hakijoita enemmän kuin niissä oli tarjota paikkoja. Valtionavustuksen toistuva heilahtelu oli vuoden kulkuun nähden taloudellisesti haastavaa myös siitä syystä, ettemme voineet toimintojemme jo käynnistyessä perua opettajiemme ja ohjaajiemme työsopimuksia kurssikautemme alkaessa.

Kesälukioseura on järjestänyt ulkosuomalaislasten ja – nuorten kursseja 1970-luvulta lähtien. Kesälukioseuran asiantuntemus ja osaaminen ulkosuomalaiskurssien järjestämisessä on korvaamatonta. Kesälukioseuralla on myös toiminnan kannalta olennaiset kontaktit ja ulkosuomalaisperheiden luottamus kurssien sisällöstä ja laadusta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä nostamaan Kesälukioseuran valtionavustuksen vähintään vuoden 2013 tasolle, jotta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille suunnattu tärkeä kesäleiritoiminta voidaan käynnistää uudelleen. Ulkosuomalaisparlamentti korostaa, että kyseessä tulee olla erikseen Kesälukioseuralle osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.

PL 29. Suomi-koulujen rahoitus

Suomi-koulujen rahoitus on ollut vuosien saatossa suhteellisen epävarmalla pohjalla. Suomi-koulujen saama valtionavustus on vuosikymmeniä ollut 450 000 euroa. Pitkän lobbaustyön ja ulkosuomalaisparlamentin ponnistelujen tuloksena vuonna 2011 saatiin eduskunnan myöntämä lisäavustus 200 000 euroa. Vuosina 2012–2015 lisäavustusta saatiin 150 000 euroa. Vuodelle 2016 eduskunta myönsi lisäavustusta 200 000 euroa, mutta samalla perusmäärärahaa leikattiin siten, että se oli 390 000 euroa (13 %). Lisäavustuksen puolesta on jouduttu taistelemaan joka vuosi ja samalla pohjalla olevaa perusmäärärahaa leikataan.

Suomi-koulujen määräraha olisikin syytä saada pysyvästi riittävälle tasolle, sillä Suomi-koulujen ja suomikoululaisten määrä kasvaa jatkuvasti. Kun rahaa jakamassa on jatkuvasti kasvava joukko, pienenee oppilasta kohden saatu avustussumma. Suomi-koulujen opettajien palkat ovat paikoitellen 1970-luvun tasolla, eikä korotuksiin ole ollut mahdollisuuksia.

Toinen ongelma on, että Suomi-koulujen rahoitus on valtion budjetissa edelleen merkittynä usean muun toimijan kanssa samalle alamomentille, jolloin esim. muut ulkosuomalaislasten ja -nuorten toimintaa järjestävät tahot ja Suomi-koulut kilpailevat samoista määrärahoista ja Suomi-kouluille myönnetyn lisäavustuksen kohdentaminen Suomi-kouluille hankaloituu.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä noudattamaan eduskunnan selkeää tahtoa nostamalla Suomi-koulujen valtionavustusta pysyvästi huomioiden Suomi-koulujen jatkuvasti kasvavan määrän.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä lisäämään valtion budjettiin oman momentin Suomi-kouluille rahoituksen selkeyttämiseksi.

PL 30. Alle 3-vuotiaat Suomi-koulujen valtionavustuksen piiriin

Suomen valtio tukee Suomi-koulujen 3-18 -vuotiaita oppilaita, mikäli ryhmässä on vähintään kuusi lasta. Suomi-koulujen rahoituksen tulisi koskea myös alle 3-vuotiaita, sillä lapsen ensimmäiset ikävuodet ovat kielen kehityksen kannalta ratkaisevia. Moniin Suomi-kouluihin olisi tulossa paljon alla 3-vuotiaita oppilaita ja koulun resursseista riippuu, millaista palvelua tälle ryhmälle voidaan tarjota.

Esimerkkinä Seattlen Suomi-koulu:
Seattlen Suomi-koulu on toiminut vuodesta 1995. Yli kahdenkymmenen toimintavuoden aikana joka vuosi koulun oppilaista noin puolet on ollut alle 3-vuotiaita. Vuonna 2017 Seattlen Suomi-koulun 94:sta oppilaasta 41 on alle 3-vuotias. Viimeisen puolen vuoden aikana Seattlen alueelle on muuttanut noin 70 uutta suomalaista lapsiperhettä. Tämä näkyy selkeästi räjähdysmäisenä kasvuna Suomi-koulun oppilasmäärässä. Suuri kasvu ja kysyntä luovat omat haasteensa Suomi-koulun arjen pyörittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Kuluvan vuoden aikana uusille perheille on syntynyt tai vielä syntymässä noin 20 lasta. Seattlen Suomi-koulun vauvamuskariryhmät ja alle kouluikäisten ryhmät ovat niin suosittuja, että kouluun rekisteröidään vielä syntymättömiä lapsia. Etukäteen rekisteröinnillä vanhemmat haluavat varmistaa lapselleen paikan Suomi-koulussa. Resurssien puutteen vuoksi Suomi-koulu ei pysty tarjoamaan paikkoja kaikille mukaan haluaville.

Alle 3-vuotiaiden lisääminen valtionavustuksen piiriin olisi merkittävä apu ja tuki kaikille Suomi-kouluille ympäri maailmaa. Kehittyville ja kasvaville Suomi-kouluille se merkitsisi sitä, että ne voisivat palkata uusia ammattitaitoisia opettajia, vuokrata lisätiloja ja lisätä ryhmiä kaikkein pienimmille ulkosuomalaisille.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä ulottamaan valtionavustuksen alle 3-vuotiaiden suomikoululaisten opetukseen ja korottamaan Suomi-koulujen tukea vastaavasti. Ulkosuomalaisparlamentti korostaa, että kyseessä tulee olla erikseen alle 3-vuotiaille osoitettu rahoitus, niin että he eivät tule jakamaan 3–18 -vuotiaille jo nykyään kuuluvaa rahoitusta.

PL 31. Suomi-koulujen ryhmäkoon pienentäminen

Suomi-kouluihin hakeutuu yhä enemmän lapsia, jotka osaavat joko hyvin vähän tai eivät ollenkaan suomea. Heidän opetuksensa yhdessä enemmän suomea osaavien lasten kanssa on hyvin haastavaa ja voi vaikeuttaa kumpaankin viiteryhmään kuuluvien oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Toimivin vaihtoehto olisi opettaa heitä erillisissä ryhmissä. Tätä varten tarvitaan lisärahoitusta, jotta ryhmäkokoja voidaan pienentää nykyisestä valtionavustuksen ehtona olevasta kuudesta oppilaasta neljään.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa opetus- ja kulttuuriministeriötä pienentämään valtionavustuksen myöntämiseen vaadittua ryhmäkokoa kuudesta oppilaasta neljään oppilaaseen (vrt. opetusministeriön asetus 1777/2009 § 3). Näin turvataan kielitaidoltaan eritasoisten oppilaiden laadukas opetus Suomi-kouluissa.

Sivun alkuun