VI OPINTO- JA KOULUTUSASIOITA II KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 32. Korkeakouluharjoitteluiden harjoittelutuki

Suomessa on tarjolla useita korkeakouluharjoittelupaikkoja, jotka antavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia kokemusta oman alan työtehtävistä. Useassa ilmoituksessa palkkauksen ehtona on kuitenkin yliopiston myöntämä harjoittelutuki. Tämä asettaa ulkomailla tutkintoaan suorittavat suomalaiset opiskelijat eriarvoiseen asemaan Suomessa opiskelevien kanssa, sillä monetkaan ulkomaiset yliopistot eivät tarjoa samanlaista harjoittelutukea kuin suomalaiset yliopistot.

Ulkomailla opiskelevien on mahdollista rahoittaa harjoittelunsa stipendin tai apurahan turvin, mutta usein nämä ovat määrällisesti liian pieniä.

Ulkomailla opiskeleville suomalaisopiskelijoille tulisi tarjota samankaltainen tukijärjestelmä kuin Suomessa korkeakouluopintojaan suorittaville tai tarjolla tulisi olla useampia harjoittelupaikkoja, jotka eivät vaadi harjoittelutukea. Ulkomailla opiskelevien haettavissa olevista apurahoista olisi myös hyvä olla selkeämmin tietoa tarjolla.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että ulkomailla opintojaan suorittavien tulisi saada helposti keskitettyä tietoa apurahoista ja muista rahoitusvaihtoehdoista.
Lisäksi ulkomailla opiskeleville suomalaisille tulisi olla tarjolla sama tukijärjestelmä Suomessa tapahtuvan harjoittelun rahoittamiseksi kuin Suomessa opintojaan suorittavilla opiskelijoilla.

PL 33. Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 1765/2009. Lisäys: Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten

Suomalaisia muuttaa yhä enemmän ulkomaille. Monet myös asuvat ulkomailla vain osan vuodesta, esimerkiksi talvikauden Espanjan Aurinkorannikolla, Floridassa tai Thaimaassa. Pysyvästi tai osan vuodesta ulkomailla asuvilla suomalaisilla senioreilla on tarve suomenkieliseen vapaa-ajan harrastustoimintaan myös kotimaan rajojen ulkopuolella.

Kansalais- ja työväenopistojen liittoon tuli vuosien mittaan monia toivomuksia aikuisille sopivien suomenkielisten kurssien järjestämisestä Aurinkorannikolla. Tämän johdosta liitto kääntyi opetusministeriön puoleen sivistystarpeen kartoittamiseksi Aurinkorannikolla. Ministeriö perusti vuonna 2004 hankkeen kartoituksen toteuttamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi Aurinkorannikon suomalaisten keskuudessa. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat opetusministeriön aikuiskoulutusosaston osastopäällikön lisäksi Kansalais- ja työväenopistojen liiton puheenjohtaja, Jyväskylän kesäyliopiston toiminnanjohtaja ja Opintotoiminnan keskusliiton toiminnanjohtaja. Hanke oli Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön organisoima.

Hankerahoituksen turvin toimintaa jatkettiin aina vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen ministeriön kehotuksesta perustettiin Sofian kannatusyhdistys jatkamaan toimintaa vuoden 2009 alusta. Toiminta on jatkunut menestyksekkäästi jo yli 11 vuotta. Sofia-opisto onkin hyvä esimerkki suomalaisesta vapaasta sivistystyöstä ja toimii myös hyvänä koulutusviennin esikuvana.

Sofia-opisto on esimerkki Suomen ulkopuolella sijaitsevasta opistosta, jolle ei kuitenkaan ole myönnetty kansalaisopiston ylläpitolupaa. Laissa vapaasta sivistystyöstä ei ole mainintaa, että kansalaisopiston ylläpitolupa voitaisiin myöntää ulkomailla toimivalle opetuksen järjestäjälle, kuten peruskouluja ja lukioita koskevassa laissa on.

Lakia (Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 1765/2009)
tulisikin muuttaa siten, että mahdollisuus luvan myöntämiseen mainittaisiin, Lain 4 § kohdalle tulisi tehdä seuraava lisäys: Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. (vrt. perusopetuslaki 628/1998 7§ ja lukiolaki 629/1998 3§)

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että vapaasta sivistystyöstä annettua lakia (1765/2009) muutettaisiin siten, että 4 § kohdalle lisättäisiin ”Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten”.

PL 34. Eurooppa-koulujen tilan ja tukiopetuksen puute

Eurooppa-koulut ovat EU:n jäsenvaltioiden yhteisesti hallinnoimia kouluja, joita on kaikkiaan 13 eri puolilla Eurooppaa. Eurooppa-koulut saavat rahoituksensa Euroopan unionin komissiolta ja jäsenmailta. Suomessa koulua käyvillä lapsilla on subjektiivinen oikeus tuki- ja eritysopetukseen. Eurooppa-kouluja käyvät lapset ovat tässä asiassa eriarvoisessa asemassa, sillä Eurooppa-kouluilla ei ole samaa velvoitetta. Brysselin Eurooppa-koulujen oppilasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina ja suurin osa kouluista on tiloiltaan täysin ylikuormitettuja. Sisäänpääsyä kouluihin on jouduttu rajoittamaan (hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vastaisesti) ja opiskeluolosuhteet ovat huonontuneet ratkaisevasti. Lisäksi Eurooppa-kouluissa on huomattu tarvetta koulukuraattoreihin, joita niissä ei tällä hetkellä työskentele lainkaan.

Lisäksi ongelmia aiheuttaa se, että Eurooppa-koulusta voi saada vain EB-tutkinnon todistuksen, joka vastaa suomalaista peruskoulun ja lukion todistusta yhdessä. Jos siis oppilas ei jatka lukio-opintoihin asti, hän ei saa peruskoulun päättötodistusta vastaavaa paperia. Näin ollen ei ole mahdollista esim. lopettaa Eurooppa-koulua peruskoulun päättövaiheeseen ja hakea vaikka ammattikouluun Suomessa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että vastuussa olevat opetusviranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin Eurooppa-koulujen suomalaisten opiskelijoiden ongelmallisten olosuhteiden korjaamiseksi sekä turvallisen ja terveellisen opiskeluympäristön takaamiseksi.
Lisäksi tulisi taata oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisen sekä koulunkäynnin tuen (oppilashuolto) järjestäminen virkoineen Suomen lain edellyttämällä tavalla.
Ulkosuomalaisparlamentti esittää myös, että Suomen viranomaiset selvittävät, olisiko Eurooppa-koulujen mahdollista myöntää peruskoulun päättötodistusta vastaava todistus niille oppilaille, jotka eivät suorita EB-tutkintoa.

PL 35. Yleisen kielikokeen (YKI) suorittaminen Suomen ulkopuolella

Yleisten kielitutkintojen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista kokeen suorittamista ulkomailla. Koska lait ovat yhteisöjen laatimia sopimuksia, joita voidaan muuttaa, tulisi kyseistä lakia muuttaa siten, että kielikokeiden suorittaminen ulkomailla olisi jatkossa mahdollista. On kohtuutonta, että ulkosuomalaiset joutuvat matkustamaan Suomeen YKI-kokeen suorittamista varten. Kokeiden järjestäminen myös Suomen ulkopuolella helpottaisi myös kokeen järjestäjien työtaakkaa Suomessa ja varmistaisi paremmin sen, että kaikki halukkaat pääsevät tekemään kokeen. Tällä hetkellä koetilaisuudet täyttyvät nopeasti ja moni ei edes pääse tekemään koetta. Esimerkiksi Ruotsin organisoiman ruotsin kielen vastaavan kokeen voi suorittaa ulkomailla ja siitä ei ole aiheutunut ongelmia.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomen virallisten kielten tukemiseksi Yleisiä kielitutkintoja koskevaa lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että Suomen virallisten kielten kielikokeiden suorittaminen on mahdollista myös Suomen ulkopuolella.

PL 36. Olemassa olevien ulkosuomalaisten koulujen opetuksen järjestämislupien tarkentaminen ja muuttaminen

Ulkosuomalaisia suomalaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta antavia kouluja toimii Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa, Tartossa, Brysselissä sekä Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa annetaan lisäksi ainoana ulkosuomalaisena kouluna suomalaisen opetussuunnitelman mukaista lukiokoulutusta.

Opetuksen järjestämisluvissa oppilaaksi oton edellytyksenä oleva ”tilapäisyyden” tulkinta Kotikuntalain 5§:n mukaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimus väestörekisteriotteesta on aiheuttanut ongelman tilapäisyyden keston määrittelyssä. Lainsäätäjä (379/1981) on perusteluissaan todennut ulkomaan kouluista, että asumisen tilapäisyys saattaa toisinaan olla vaikeasti ratkaistavissa. Laki on lähtenyt ajatuksesta, että niin kauan kuin lapsi, nuori tai aikuinen ei ole muuttanut siirtolaiseksi, oleskelu on tilapäistä.

Aurinkorannikon suomalainen koulu on esimerkki koulusta, josta palataan Suomeen jatkamaan perusopetusta tai lukiokoulutusta tai tekemään jatko-opintoja peruskoulun tai lukiokoulutuksen päätyttyä.

Yhteiskunnan muuttumisen myötä on siirtolaisuuden oheen tullut edestakainen muuttoliike. Näissä tilanteissa joustava ja Suomessa tapahtuvien jatko-opintojen ja työelämän kannalta hyvät lähtökohdat mahdollistava kotimaahan eli Suomeen paluu on turvattava.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee uudelleen ulkosuomalaisten koulujen järjestämislupien sisällön siten, että se turvaa Suomen kansalaisten joustavan koulunkäynnin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä.

PL 37. Rajaesteiden poistaminen ulkomailta tulevilta opiskelijoilta

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto haluaa edistää nuorten mahdollisuuksia opiskella vapaasti Pohjoismaissa. Olemme havainneet, että Suomessa on yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelupaikkojen hakuprosesseissa rajoittavia esteitä. Nämä esteet ovat ristiriidassa kansallisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten sopimusten, lakien ja asetusten kanssa. Pohjoismaiden tulisi poistaa esteitä – ei pitää niistä kiinni.

Ulkomailta tulevien opiskelijoiden mahdollisuudet saada opiskelupaikka suomalaisessa oppilaitoksessa ovat Suomesta tulevia opiskelijoita heikommat jo hakuprosessista alkaen. Tämä johtuu mm. siitä, että ulkomaisten opiskelijoiden arvosanoja ei oteta lukuun hakemuksessa eikä niitä voida muuntaa suomalaisen arvosanajärjestelmän mukaisiksi. On ongelmallista sulkea ulkosuomalaiset, pohjoismaiset ja EU-maista tulevat samoin ehdoin tapahtuvan opiskelupaikka-kilpailun ulkopuolelle. Tämä ei ole hyväksyttävää silloin kun monet opiskelupaikat jaetaan arvosanojen pohjalta. Ruotsissa kaikki hakijat voivat kilpailla samoin ehdoin kaikista opiskelupaikoista ja ulkomaiset todistukset voidaan muuntaa vastaavuudeltaan sopiviksi.

Monien suomalaisten oppilaitosten kotisivuilla löytyy nykyisin puutteellisesti tietoa ruotsin kielellä. Tämä ei saisi olla ongelma, sillä ruotsin ja suomen kieli ovat tasaveroisia Suomen perustuslaissa. Tämä on huomionarvoista senkin vuoksi, että meillä on pohjoismaisen kielisopimuksen mukaisesti oikeus kirjoittaa kirjalliset työt ja kokeet toisella pohjoismaisella kielellä silloinkin, kun opetus tapahtuu suomeksi. Kuinka tämä oikeus voi toteutua asiaankuuluvien opiskelijoiden kohdalla, mikäli he eivät saa ruotsiksi edes perustavaa laatua olevaa tietoa oppilaitoksesta ja sen tarjoamista koulutuksista? Puutteellinen informaatio yksinkertaisesti vaikeuttaa ulkosuomalaisten, pohjoismaisten ja suomenruotsalaisten nuorten opiskelupaikan hakemista ja saamista näissä suomalaisissa oppilaitoksissa.

Ulkosuomalaisparlamentin tulisi työskennellä sen hyväksi, että opetusministeriö huolehtisi siitä, että suomalaiset oppilaitokset kohtelisivat kaikkia opiskelijoita/hakijoita tasapuolisesti.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa suomalaisia oppilaitoksia hyväksymään Suomen ulkopuolelta tulevien hakijoiden arvosanat Suomen arviointijärjestelmään suhteutettuna, jotta heillä on suomalaisten hakijoiden kanssa tasa-arvoinen mahdollisuus hakea suomalaisiin oppilaitoksiin.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa suomalaisia oppilaitoksia noudattamaan yhteisiä sopimuksia ja säädöksiä, jotka määrittävät Suomen ulkopuolelta tulevien hakijoiden sisäänpääsyehtoja ja tiedottamaan niistä selkeästi.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa suomalaisia oppilaitoksia noudattamaan Suomen perustuslakia tarjoamalla olennaisen tiedon kotisivuillaan molemmilla kotimaisilla kielillä.

Sivun alkuun