VII KULTTUURIA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 38. Oregonin suomalaiset tarvitsevat vakituisen suomalaisen papin

Suomalaiset maahanmuuttajat perustivat ja rakensivat aikanaan useita kirkkoja eri puolille Yhdysvaltoja ja vaalivat suomalaisia uskonnollisia perinteitä suomalaisten pappien avulla, jotka itsekin olivat maahanmuuttajia. Vuonna 2016 Pohjois-Amerikassa toimi yhteensä vain 15 Suomen kirkon turistipappia ja -kanttoria. Suomalaiset matkustavat Yhdysvaltoihin kuitenkin jatkuvasti työn, opiskelun tai loman vuoksi. Suomalaisille tarvitaan suomenkielistä, luotettavaa, pitkäaikaista ja korkealaatuista papillista johtamista. Vuonna 2014 Floridassa oli 3 646 kirkossa kävijää ja 47 messua ja hartautta, New Yorkissa 21 messua, 11 vihkimistä ja 2 hautausta sekä Kaliforniassa ja Teksasissa yhteensä 32 messua.

Vuonna 1907 perustettu Oregonissa sijaitseva Messiah Lutheran Church of Portland on yksi niistä harvoista seurakunnista, joka edelleen toimii aktiivisesti. Kirkko kuuluu nykyään kirkko ELCA:an (Evangelical Lutheran Church of America, Oregon Synod). Viimeiset kymmenisen vuotta Portlandin suomalainen kirkko on onnistunut jatkamaan suomenkielisiä jumalanpalveluksia kutsumalla vapaaehtoisia eläkkeellä olevia pappeja Suomesta. Seurakunta on maksanut matkat ja korvaukset kustannuksista. Pappien oleskeluajat ovat olleet korkeintaan kolmen kuukauden pituisia. Valitettavasti seurakunta on usein joutunut toimimaan pitkiä jaksoja ilman pappia.

Yhdysvaltojen luoteisten osavaltioiden suomalaisseurakunnat ovat toivoneet Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta papin virkaa jo USP:n istunnossa vuonna 2012 (PL 17/2012). Silloin ulkosuomalaisparlamentti ehdotti, että Suomen kirkon ulkosuomalaistyö tekisi yhteistyötä Yhdysvaltain luoteisten osavaltioiden (Oregon, Washington) suomalaisseurakuntien kanssa, jotta suomalaiset seurakunnat voisivat saada mm. eläkkeellä tai vuorotteluvapaalla olevia pappeja vierailevaan seurakuntatyöhön.

Sekä Oregonin että Washingtonin osavaltiossa ulkosuomalaisyhteisöt ovat vakiintuneita toimijoita, joilla on vuosikymmenten perinteet. Yhteisöt koostuvat ikääntyneistä suomalaisista sekä uusista nuorista maahanmuuttajista. Yhdistyselämä on molemmissa yhteisöissä aktiivista, mm. Suomen kielen ja kulttuurin suhteen, mutta kirkollisen toiminnan jatkuvuus on uhattuna ilman pappia.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti välittää tiedoksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön yksikölle toiveen saada Oregonin ja Washingtonin alueille yhteinen suomalainen pappi. Kirkon ulkosuomalaistyö tekisi yhteistyötä molempien seurakuntien kanssa.

PL 39. Hyvänpuhumisen viikko 20.-26.11.

Espanjan Aurinkorannikon vaeltava runoilija, Erkki J. Vepsäläinen, on vuodesta 2004 lähtien vuosittain järjestänyt Fuengirolassa Hyvänpuhumisen viikon. Sen aikana Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaat kirjoittivat ”Minä puhun hyvää” -aineen. Hyvänpuhumisen viikolla opetellaan puhumaan hyvää ja järjestämään pieniä hyväntuulen hetkiä itselle ja muille herättääkseen elämäniloa ja elämänjanoa. Projektista on Facebook-sivu nimeltä ”Puhun hyvää”.

Tapahtuma on suosittu Aurinkorannikon alueella, esimerkiksi Fuengirolan televisio on tullut kuvaamaan palkintojen jakotilaisuutta ja ohjelma on näytetty televisiossa useampana päivänä. Tämän lisäksi Hyvänpuhumisen viikkoon osallistuivat myös koulut Espanjan ulkopuolella. Suomen Etelä-Afrikan suurlähettilään valitsema Good Hope –koulu Kapkaupungissa osallistui vuosina 2011 ja 2012 kirjoittamalla englanniksi hyvänpuhumisen ajatuksia. Vepsäläisen pojan, Jari Vepsäläisen ansiosta St. Margaret’s English Secondary and Primary School Hongkongissa onkin osallistunut kahtena vuonna Hyvänpuhumisen viikon kirjoitukseen.

Tähän mennessä omaehtoista toimintaa, kuten opettajien lisätyötä ja kunniakirjojen painatuskuluja, on tukenut yksityishenkilö (Erkki J. Vepsäläinen itse).

Erkki J. Vepsäläisen mallin mukaisesti muut ulkosuomalaisjärjestöt ja Suomi-koulut voisivat ottaa käyttöön tämän ajatuksen ja järjestää Hyvänpuhumisen viikon.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti hylkää aloitteen ja ehdottaa aloitteen tekijöille muiden kanavien käyttämistä.

PL 40. Kulttuuriturismi Italian ja Suomen välillä

Monet Italiassa asuvat ulkosuomalaiset toimivat aktiivisesti eri kulttuurin saroilla sekä kehittämässä että ideoimassa erilaisia tapahtumia, matkoja ja seminaareja. He tuovat esille Suomen erityislaatuisen annin, jota Suomen ulkopuolella arvostetaan: puhdas luonto, korkeatasoinen koulutus, omaperäinen taide ja käsityöläisperinne. Usein tätä viestiä välitetään designin, elokuvan, musiikin, visuaalinen- ja performanssitaiteen keinoin. Kestävän kehityksen matkailu on tehokas tapa rakentaa silta Italian ja Suomen välillä, jonka kautta tunnistaa sekä oma erityislaatuinen identiteettimme ja voimavaramme, joka luo pohjan yhteistyölle maittemme kansalaisten välillä. Suomen ja Italian yhteistyö eri aloilla, kuten matkailu, gastronomia, taide ja koulutus, on kasvussa. Visit Finland ja Food from Finland ja monet italialaiset tahot, kuten Slow Food näkevät suuria mahdollisuuksia maidemme väliselle yhteistyölle.

Vaikka suurlähetystöt ja konsulaatit ovatkin mainiona tukena myös yksityisten tahojen aloitteissa, ja Italian suomalaisille on tarjolla kovin monia tahoja mukaan kuten Suomi-seurat, suurlähetystö, sekä Team Finlandin, Finpron, Food from Finlandin, Visit Finlandin ja Tekesin kaltaisia tahoja. Toisaalta Italiasta kuitenkin puuttuu rakenne, joka edesauttaisi vielä erikseen toimivien suomalaisten tahojen yhteistyötä. Täten ehdotetaan Italiassa toimivista ulkosuomalaisista kootun, regionaalisesti kootun ja maan kattavan Komitean perustamista. Sen tehtävänä olisi tuoda toimijat yhteen ja luoda suhteita kulttuuritoimijoiden ja eri matkailukohteiden yritysten välillä. Komitea olisi tukena ideointivaiheessa, auttaisi verkostoitumisessa ja tiedotuksessa verkottumisen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Komitea tekisi yhteistyötä paikallisesti. Jos tämä toimii Italiassa, saattaisi siitä syntyä mallihyödyntäväksi myös muualla.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti ei voi ottaa kantaa aloitteeseen sen varhaisen vaiheen vuoksi. Samalla se ehdottaa aloitteen tekijöille yhteistyöverkosto-mallin kehittämistä, varsinkin kun aloite perustuu ulkosuomalaisten paikallisen kulttuurin ja elinkeinoelämän tuntemiseen.

PL 41. Pittsburghin yliopiston kansallisuuksien luokkahuoneiden joukossa olevan suomalaiskansallisen luokkahuoneen komitean huomioiminen

Finnish Room Committee of the University of Pittsburgh on jo kauan kerännyt varoja ja kehittänyt piirustukset Suomalaiskansallista luokkahuonetta (Finnish Room) varten yliopiston kuuluisaan Cathedral of Learning -rakennukseen. Tämä 42-kerroksinen torni on alusta alkaen tarkoitettu sisältämään kansallisia luokkahuoneita, jotka edustavat niitä alkuperäisiä kulttuureja, jotka ovat olleet mukana amerikkalaisen kulttuurin kehityksessä. Tornissa on 30 huonetta, joissa vuosittain kiertää kymmeniä tuhansia vierailijoita. Huoneista 28 toimii myös tavallisina kurssisaleina, joissa opiskelevat Pittsburghin yliopiston opiskelijat.

Kansalliset huoneet liittyvät yliopiston laajempaan kansainväliseen kulttuuritoimintaan. Vuosittain useita komiteoiden keräämiä apurahoja jaetaan kansainvälisen työn tueksi opiskelijoille ja professoreille. Finnish Room -komitea sponsoroi vierailevia muusikoita ja tutkijoita, järjestää luentoja ja Suomen kulttuuriin liittyviä tapahtumia, vastaanottaa Pittsburghiin saapuvia uusia suomalaisasukkaita, sekä tarjoaa käännöspalveluja ja suomen kielen opetusta. Nationality Rooms and Intercultural Programs -henkilöstö osallistuu myös Pittsburghin kaupungin ja monen paikallisen yhdistyksen kansainväliseen työhön.

Suomalaisen luokkahuoneen puuttuminen herättää ihmetystä. Tämän huoneen valmistuminen ja avaaminen käyttöön toisi kulttuurimme arvostuksen yleiseen huomioon.

Huoneen sisustus oli valittu Suomen arkkitehtiopiskelijoiden kilpailussa vuonna 2006. Voittaja Mika Gröndahlin esitystä perinteisestä savupirtistä on kehitetty edelleen sisältämään yksityiskohtia suomalaisesta hirsirakenteesta ja 1700- ja 1800-luvujen vaihteelle ominaisia symboleja ja esineitä. Suomalainen luokkahuone rakennetaan lahjaksi yliopistolle, joka sitten huoltaa sen osana yliopiston Kansallisten luokkahuoneiden ja kansainvälisen kulttuurivaihdon ohjelmaa.

Finnish Room Committee ja Pittsburghin pieni suomalaisryhmä toivovat kaikkien suomalaisten tukea hankkeelle niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa amerikansuomalaisten parissa. He toivovat, että rakennustyöt saataisiin tehdyksi kesällä 2018. Jotta tämä onnistuisi, hanketta tulisi esitellä mahdollisimman laajalti.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti ottaa huomioon, että Pittsburghin yliopiston Finnish Room Committeen hanke on merkityksellistä suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista Yhdysvalloissa, ja toteaa, että Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön tiedotuskanavia hyödynnetään. 

ISTUNNON LISÄÄMÄ ALOITE KULTTUURIVALIOKUNNALLE

PL 56. Työryhmän perustaminen ulkosuomalaisparlamentin kulttuuripoliittisen ohjelman luomiseksi

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti ehdottaa, että puhemiehistö selvittää ja päättää mahdollisesta kulttuuripoliittisen ohjelman työryhmän perustamisesta.

Sivun alkuun