VIII TIEDOTUSASIOITA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 42. Ulkosuomalaistietopankki älykkääseen verkostoitumiseen

Maailmalla asuu suuri määrä suomalaisia yrittäjiä ja yritysmaailmassa mukana olevia henkilöitä, joista monilla on kiinnostusta olla avustamassa alueelleen liiketoimintaa perustavia suomalaisia. Aloitteessa esitetään tietopankin perustamista, mihin ulkosuomalaiset yritykset ja ulkosuomalaiset asiantuntijat voisivat ilmoittaa tietonsa.

Vuonna 2012 ulkosuomalaisparlamentin istunnon yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa istuntoon osallistuneet ulkosuomalaiset ammattilaiset kertoivat kiinnostuksestaan olla kansainvälistyvien suomalaisyritysten ja -yrittäjien apuna asuinmaassaan.

Suomen Yrittäjät ja Suomi-Seura ry olivat jo aiemmin kartoittaneet ulkosuomalaisia, joilla on kiinnostusta olla suomalaisyrittäjien apuna. Suomen Yrittäjillä on siitä lähtien ollut rekisteri ulkosuomalaisista, jotka ovat suomalaisyrittäjien ja -yritysten käytettävissä maailmalla.

Vuoden 2018 alussa innovaatiorahoituskeskus Tekes ja kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro yhdistetään Business Finlandiksi, missä Finpron ja Tekesin toiminnot säilyvät entisellään. Muutos on osa Team Finland -uudistusta. Finpro on perustanut Experts Search -rekisterin, joka sisältää tiedot ulkomailla asuvista henkilöistä ja toimijoista, jotka voivat toimia maailmalla toimintaansa aloittavien tai laajentavien yritysten apuna eri maissa sekä myös Finpron kontakteina. Rekisteriin sisältyy muun muassa palveluntarjoajia, konsultteja, lakitoimistoja ja yksityishenkilöitä. Kaikki kontaktit ovat Finpron tarkistamia.

Vastaavanlaisen avoimen tietopankin ylläpito vaatisi ylläpitäjältä paljon työtä tietojaan antaneiden taustojen selvittämisen sekä tietojen päivittämisen takia. Tietoja maailmalla toimivista suomalaisyrityksistä on saatavilla eri lähteistä kuten kauppakamareista ja Suomen edustustoista, ja myös Suomi-Seuran kontaktiverkoston kautta on mahdollista selvittää esimerkiksi tiettyjen ammattien edustajia eri maissa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloitteessa esitetyn kaltaisia rekistereitä on jo olemassa tai suunnitteilla. Ulkosuomalaiset asiantuntijat ja yritykset voivat olla yhteydessä edellä mainittujen rekistereiden ylläpitäjiin, mikäli he haluavat tulla liitetyksi näihin verkostoihin.
Ulkosuomalaisparlamentti korostaa, että verkostojen tulee olla avoimia ja että niistä tulisi tiedottaa tehokkaasti.

PL 43. Suomalaisten tv- ja radio-ohjelmien seuraaminen maailmalla

Ulkosuomalaisten toiveena on voida seurata suomalaisia televisio-ohjelmia ja Suomen tapahtumia television välityksellä. Suuri joukko ulkosuomalaisia maksaa myös Yle-veroa, mutta ei koe saavansa sille riittävästi vastinetta.

Euroopan parlamentti hyväksyi aiemmin keväällä 2017 ns. Portability-direktiivin, mikä mahdollistaa ensi vuonna eli 2018 Yle Areena -tyyppisten videopalveluiden katselun Euroopan unionin alueella. Näin ollen Yle Areenakin avautuu kokonaisuudessaan EU:n alueella katseltavaksi ensi vuoden alkupuolella. Tämä edellyttää kuitenkin katsojalta kirjautumista Yle Areenan palveluun, millä voidaan todentaa käyttäjä suomalaiseksi. Koska palvelun avautuminen edellyttää eräitä teknisiä toiminnallisuusmuutoksia Yle Areenaan, Yle ei vielä voi antaa tarkkaa päivämäärää Euroopan-laajuisen palvelunsa avautumiselle.

Yle Areenaa ei kokonaisuudessaan kuitenkaan voida avata koko maailmaan tekijänoikeudellisista syistä. Yle ei osta tai sille ei myydä joidenkin ohjelmasisältöjen globaaleja esitysoikeuksia. Tällaisia ovat tyypillisesti useat kansainväliset ohjelmat, tai kansainväliset insertit väliin laitetut ohjelmien sisällä, tai musiikkisisällöt, tai kansainväliset urheiluoikeudet. Yle pyrkii kuitenkin aina hankkimaan mahdollisimman laajat esitysoikeudet. Kotimaisista sisällöistä noin 80 % on katseltavissa maailmanlaajuisesti.
Näistä syistä Ylellä ei ole mahdollisuuksia eikä oikeuksia avata koko Yle Areenaa ensikään vuonna globaalisti.
Kaikki Ylen radiokanavat ovat kuunneltavissa suorina lähetyksinä maailmanlaajuisesti.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Yleä jatkamaan tekijänoikeusneuvotteluja tekijänoikeuksista ja muista globaaliin tarjontaan liittyvistä seikoista asianomaisten tahojen kanssa, jotta Yle Areenan mahdollisimman laaja tarjonta on tulevaisuudessa saatavilla myös kaikkialla maailmassa.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa puhemiehistöä neuvottelemaan valtiovallan kanssa Yle-veroon liittyvistä epäoikeudenmukaisuuksista.

PL 44. Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seuran kommunikaatiomenetelmien päivittäminen

Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seura ry:n sähköisiä informaatiokanavia ovat kummankin kotisivut, seuran ja USP:n yhteinen sähköinen Sutinat-tiedote sekä molempien Facebook-sivut sähköpostin lisäksi. Twitteriä ei ole kuitenkaan otettu käyttöön resurssien puutteen takia, koska Twitter vaatii jatkuvaa päivitystä ja seuraamista.

Suomi-Seuran kokousasiakirjojen ja -kutsujen lähetys tapahtuu jo nyt suureksi osaksi sähköisesti. Ulkosuomalaisparlamentin postitukset on toistaiseksi hoidettu kirjepostitse, mutta USP:n säännöt eivät estä siirtymistä sähköiseen postitukseen.

USP:n työjärjestyksessä (12 §) todetaan jo nyt, että parlamentin istuntopöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle USP:n jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle ja pöytäkirja julkaistaan USP:n kotisivulla. Muissa postitusta koskevissa pykälissä (2 § ja 4 §) todetaan vain, että Suomi-Seura ”lähettää kutsun ja istunnon esityslistan ilmoittautuneille yhteisöille ja edustajille” määrittelemättä lähetystapaa. Lisäksi todetaan, että aloiteyhteenveto ja toimintaraportti julkaistaan USP:n kotisivulla.

Ulkosuomalaisparlamentti on erityisesti istuntovuosina erittäin suuri menoerä Suomi-Seuran budjetissa, koska USP:llä ei ole omaa rahoitusta. Vuoden 2017 istuntoon osallistuu 193 yhteisöä, joten niin rahallisesti työmäärällisesti kirjepostitus on kallis ja raskas toiminto. Siirtyminen kokonaan sähköiseen postitukseen tuo merkittäviä säästöjä niin rahallisesti kuin työajan käytön suhteen.

Suomi-Seuran keväällä 2017 uudistetut kotisivut ja uudistettavat ulkosuomalaisparlamentin kotisivut parantavat entisestään sähköisen tiedotuksen tehokkuutta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti siirtyvät niitä koskevissa postituksissa sähköiseen postitukseen. Perinteistä kirjepostia voidaan edelleen käyttää tarvittaessa.

PL 45. Ulkosuomalaisen sähköisen median avustaminen

Suomi-Seura ry jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä määrärahasta tukea niin ulkosuomalaisjärjestöille kuin ulkosuomalaisille tiedotusvälineille sekä ulkosuomalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen tiedotukseen. Järjestöavustuksia jaetaan kahdesti vuodessa ja tiedotusavustuksia kerran vuodessa. Järjestöavustuksia myönnetään esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ja kerhotalojen ja -tilojen remontointiin.

Tiedotusavustukset on jaettu perusavustuksiin ja erityisavustuksiin. Perusavustuksia on myönnetty ulkosuomalaislehtien sekä yhdistysten ja järjestöjen tiedotuslehtien painatukseen ja postitukseen. Erityisavustuksia myönnetään ulkosuomalaislehdille, yhdistysten ja järjestöjen tiedotuslehdille ja ulkosuomalaisradioille hankintoihin, erityisprojekteihin ja radioiden lähetyskustannuksiin. Lisäksi erityisavustuksia voidaan myöntää esimerkiksi Suomi-kouluille erityisprojekteihin kuten koulun lehden tekoon. Hankinnoiksi katsotaan esimerkiksi kamerat, tietokoneet, taitto-ohjelmat ym. työvälineet sekä radioiden osalta musiikkihankinnat ja erilaisten työvälineiden hankinnat.

Ruotsissa suomenkielinen Sisuradio aluetoimituksineen toimii Ruotsin radion yhteydessä, samoin kuin Ruotsin televisiossa on suomenkielinen toimitus.

Suomenkielinen tiedotus ja suomenkieliset tiedotusvälineet ovat edelleen erittäin tärkeä osa ulkosuomalaisten elämää internetistä huolimatta, ja esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla suomenkielisellä radiotoiminnalla on merkittävä tehtävä viranomais-, kriisi- ja katastrofitiedotuksessa. Lisäksi suomenkielisillä lehdillä ja radioilla on kaikkialla suuri merkitys suomen kielen ylläpidossa ja suomalaisen identiteetin säilyttämisessä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että puhemiehistö neuvottelee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tavoitteena taata riittävän suuruiset määrärahat ulkosuomalaisten sekä perinteiselle että sähköiselle medialle.

PL 46. Inkerinsuomalaiseen kulttuuriyhteistyöhön sähköinen arkisto

Inkerinsuomalaisten paluumuutto-ohjelman loputtua 1.7.2016 Suomen valtiolla on tilaisuus tukea uuden kanssakäymisvaiheen alkua inkerinsuomalaisten kanssa.

Inkeriläiset ovat osa Suomen siirtolaisuuspolitiikkaa niin ulkosuomalaisina kuin paluumuuttajinakin. Suomella on ollut useita mittavia tukihankkeita inkerinsuomalaisten asuinalueilla. Inkerinsuomalaisten historia on myös Suomen historiaa. Kuitenkin inkeriläisyyden vaiheista tiedetään vähiten juuri Suomen itsenäisyyden ajalta.

Sähköinen, elävä Inkerin verkkoarkisto mobiilisovelluksineen loisi pohjan jatkaa inkerinsuomalaista kulttuuriyhteistyötä. Internetteknologian ansiosta voidaan olemassa olevia arkistoja Suomessa, Virossa, Venäjällä ja Ruotsissa, verkkolinkkejä niiden sähköisiin tietokantoihin ja historiallisesti arvokkaita yksityisomistuksessa olevia haavoittuvia kokoelmia yhdistää, tallentaa ja panna esille. Ne voidaan yhdistää inkerinsuomalaisten yhteisöjen, paikallisseurojen ja kansalaisten muistitietoon, elämäkertoihin ja kuva-aineistoon. Helposti saavutettavassa muodossa oleva arkisto kokoaisi ja keskittäisi tutkimusta, muistitietoa ja audiovisuaalisia tallenteita kattaen inkerinsuomalaisen kulttuurikentän.

Näin inkerinsuomalaiset yhteisöt, paikallisseurat ja perhe- tai lähialuehistoriasta kiinnostuneet voivat osallistua omaan tai heitä kiinnostavaan kulttuuriin. Yhdessä rakentamiselle osin asiantuntijoiden avulla ja osin talkoilla on yhteiskunnallinen tilaus inkeriläistaustaisten suomalaisten, heidän järjestöjensä sekä niin historian ja tieteen asiantuntijoiden kuin Viron, Venäjän ja Ruotsin inkeriläisten keskuudessa.

Hanke olisi seurattavissa olinpaikasta ja ajasta riippumatta, ja se saavuttaisi hajallaan lähialueilla ja naapurimaissa asuvat nuoret ja vanhat inkeriläiset, tutkijat ja kansalaiset. Elävä arkisto toimisi oppimisympäristönä tutustuttaen inkeriläiseen historiaan ja kulttuuriin. Opetus- ja kulttuuri- ja tieteellisen toiminnan ohella on muitakin painopistemahdollisuuksia, liittyen esimerkiksi elinkeinon harjoitukseen tai yrittäjyyteen.

Keskeisessä asemassa on Suomen inkeriläisten liiton luovuttama Inkerin arkisto, joka sijaitsee nykyään Suomen Kansallisarkistossa. Aineisto käsittää noin 40 mappia, eikä sitä ole juurikaan kartutettu toisen maailmansodan jälkeen. Sähköisiä tietokantoja on myös Suomen Kansanrunouden arkistossa, Viron Kansallisarkistossa, Viron Historiallisessa Arkistossa, Pietarin eri museoissa ja muualla. Uudemmat aineistot ovat hajallaan eri maiden inkeriläisjärjestöjen omissa arkistoissa.

Ulkosuomalaisparlamentin Inkerin verkkoarkistoa koskevan päätöslauselman 28/2012 aikaan aloitettiin naapurimaiden inkeriläisjärjestöjen yhteistyö uudemman aineiston tallentamiseksi ja järjestämiseksi Inkerin arkistoon. Suunnitelmana oli Suomen Inkeri-liiton noin 1 500 valokuvan kokoelman digitalisointi ja valokuvapankin soveltaminen sähköiseen pohjakarttaan, jonka kautta voidaan esittää kulttuurisia ja perhehistoriallisia aineistoja seurakunnittain ja kylittäin. Hanke ei jatkunut varojen puutteen vuoksi, mutta se on hyvä esimerkki sähköisen arkiston mahdollisuuksista: kartan kautta avautuvat kuvakansiot sekä siihen kuuluva välttämätön metadata ja liitännäiset voivat olla tarinoita, kommentteja henkilöhistorioihin, ladattuja kirjeitä, videoita ym.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti tukee inkerinsuomalaisten pyrkimyksiä luoda sähköinen arkisto ja tietopankki. Ulkosuomalaisparlamentti vetoaa siksi Suomen valtioon, että tämä myöntää resursseja kokonaisuuden luomiseen, joka sähköisen verkoston muodossa keskittää internet-alustalle hajallaan olevia inkerinsuomalaisesta kulttuurista ja historiasta kiinnostuneita toimijoita ja tietoa.
Ulkosuomalaisparlamentti pitää inkerinsuomalaisprojektia erinomaisena pilottiprojektina, jota voi hyödyntää laajemmin ulkosuomalaiskartoituksissa ja –tutkimuksessa.

Sivun alkuun