IX TALOUS- JA SÄÄNTÖASIOITA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT

PL 47. Ulkosuomalaisparlamentin tilit ja budjetti

Ulkosuomalaisparlamentin rahoitus tulee kokonaisuudessaan Suomi-Seura ry:n varoista. Suomi-Seura erittelee tileissään eri toiminnoista aiheutuneet kustannukset, joista ulkosuomalaisparlamentti on kustannuspaikalla 501. Seuran toimisto laatii vuosittain talousarvioesityksen Suomi-Seuran johtokunnalle, joka on vastuussa seuran tileistä. Seuran johtokunta on valtuuttanut toiminnanjohtajan selvittämään ulkosuomalaisparlamentin talousvaliokunnalle Suomi-Seuran tilejä ulkosuomalaisparlamentin osalta.

Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmien 59/2005, 49/2007, 58/2010, 36/2012 ja 38/2015 mukaisesti Suomi-Seura ry jatkaa ulkosuomalaisparlamentin tukemista ja esittää vastaisuudessakin selvityksen parlamentin menoista talousvaliokunnalle ja puhemiehistölle.

Ulkosuomalaisparlamentin menot ovat olleet istuntovuosina noin 100 000, nyttemmin 130 000 euroa, mikä edustaa Suomi-Seuran taloudessa hyvin huomattavaa osaa. Päätöslauselmissa 36/2012 ja 38/2015 ulkosuomalaisparlamentti kehotti opetus- ja kulttuuri-ministeriötä ottamaan tämän huomioon Suomi-Seuralle annettavia määrärahoja harkittaessa. USP:n perustaminen 20 vuotta sitten tai sen sihteeristönä toimiminen ei lisännyt seuran tukea. Istuntovuosina parlamentin kustannuksiin menee neljännes seuran menoista, istuntojen välivuosina (kuten 2016) USP:n kuluihin menee 1/3 valtionavusta. Seuran henkilökunta hoitaa USP:n käytännön asioita ja edunvalvontaa johtokunnan kanssa.

USP:lla ei ole ulkopuolisia rahoituslähteitä. USP:n säännöt ratifioineiden ulkosuomalaisyhteisöjen määrä nousee tasaisesti (nyt 530 yhteisöä 39 maassa). USP:n ja Suomi-Seuran palvelujen kysyntä lisääntyy, mutta Suomi-Seuran oman toiminnan rahoituksen merkittävä lähde valtion toiminta-avustus ulkosuomalaistoimintaan pysynyt samana 18 vuotta. Tukea on myönnetty vuodesta 1997. Tuen määrä 275 000 € (2014) tippui 265 000 euroon (2015), sitten 235 000 euroon (2016). Avustuksella tuetaan myös USP:n toimintaa. Kahden vuoden tiputus 15 % vaikutti kompensoituvan avustuksen noustua 2017 (255 000 €). Tosiasiassa seuran kykyä tukea ulkosuomalaisia järjestöjä, Suomi-kouluja ja ulkosuomalaismediaa heikentää samalla tapahtuva, seuran läpi menevän valtionavun vielä rajumpi leikkaus: järjestöjen kulttuurisen ulkosuomalaistoiminnan tukea (järjestöapurahat kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukemiseen) leikattiin kolmena viime vuotena noin 1/3, ja edelleen vuonna 2017. Suomi-Seuralla, kuten USP:lla, on tärkeä oma roolinsa OKM:n avustusmomentilla ainoana tukijana ulkosuomalaisille, joita on noin 1.6 miljoonaa, heistä noin 300 000 Suomen kansalaista.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti päättää, että Suomi-Seura ry jatkaa ulkosuomalaisparlamentin tukemista ja tuo selvityksen parlamentin menoista myös seuraavan istunnon talousvaliokunnalle ja puhemiehistölle.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen eduskuntaa ja opetus- ja kulttuuriministeriötä kiinnittämään huomiota Hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelmaan vuosiksi 2017-2021, jossa Suomen hallituksen politiikkalinjauksena on turvata ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytykset.

PL 48. Ulkosuomalaisparlamentin kotisivut ja parlamentin lomakkeet myös venäjäksi - Создание сайта www.usp.fi и регистрационных форм на русском языке

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjen 9 artiklan mukaisesti parlamentin käyttämät kielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja venäjä. Perustavasta istunnosta vuodesta 1997 lähtien on sovellettu käytäntöä, jossa venäjän kielen tulkkausta istunnossa tarvitsevat ovat huolehtineet itse tulkkauksen järjestämisestä. USP:n materiaali ja tiedotus on koko USP:n historian ajan ollut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja niin ikään istunnossa käytetyt kielet ovat nämä kolme. Näille kielille on myös järjestetty tulkkaus.

Suomi-Seuran henkilökunta pystyy osittain huolehtimaan itse USP:n viestinnästä ja materiaalista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta joutuu osittain ostamaan käännöspalvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Venäjän kielen taitoista henkilökuntaa Suomi-Seurassa ei ole, joten kaikki materiaali olisi käännettävä ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Mikäli lomakkeet olisivat venäjäksi, niihin kirjoitetut tekstit olisi myös käännettävä ulkopuolisella palveluntarjoajalla.

Suomi-Seuralla on ulkosuomalaisten palvelujärjestönä pyrkimys palvella mahdollisimman kattavasti, mutta käytettävissä olevat resurssit asettavat toiminalle rajat. Kaikista 530 USP:n toiminnassa mukana olevista yhteisöistä on Venäjältä 22 ja Virosta niin ikään 22 yhteisöä ratifioinut parlamentin säännöt. Kielivalikoiman laajentaminen nykyisestä on ensisijaisesti taloudellinen kysymys. USP:llä ei ole omaa Suomi-Seurasta erillistä talousarviota, vaan oma kustannuspaikka Suomi-Seura ry:n talousarviossa. Suomi-Seuran taloudellinen tilanne edellyttää priorisointeja eikä tällä hetkellä ole mahdollista laajentaa USP:n kielivalikoimaa. Perusteltua on siis jatkaa nykyistä käytäntöä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että sääntöjen 9 artiklan mukaisesti parlamentin käyttämät kielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja venäjä. Perustavassa istunnossa 1997 yhteisesti sovitun käytännön mukaisesti venäjän kielen tulkkausta tarvitsevat huolehtivat itse tulkkauksesta ja käännöstarpeista. Tämä on ollut toimiva käytäntö eikä USP:n sääntöihin/työjärjestykseen tältä osin esitetä muutoksia. Selvitetään mahdollisuutta, että Itä-Euroopan alue itse kääntää aluesivunsa venäjäksi. Lomakkeiden kääntämiseen venäjäksi ei tällä hetkellä ole resursseja.

PL 49. Ansiomerkkijärjestelmä ulkosuomalaisparlamentille

Ehdotetaan ulkosuomalaisparlamentin oman palkinto/ansiomerkkijärjestelmän luomista sitten kun sen oma status on selkeytynyt.

Suomi-Seura ry jakaa ansiomerkkejä ansioituneille ulkosuomalaisille. Ansiomerkkiesityksen voi tehdä ulkosuomalaisyhteisö tai Suomi-Seura. Ansiomerkkiesityksen voi tehdä Suomi-Seuran johtokunnan jäsen, toiminnanjohtaja, joku ulkosuomalaisyhdistys tai yksityinen henkilö tekemällä asiasta perustellun ehdotuksen Suomi-Seuralle. Kultainen ansiomerkki luovutetaan tunnustuksena erittäin ansiokkaasta, hopeinen ja pronssinen ansiokkaasta toiminnasta ulkosuomalaisten kotimaanyhteyksien lujittamiseksi ja työstä suomalaisen kulttuurin säilyttämiseksi ulkomailla asuvien suomalaisten ja heidän jälkeläistensä keskuudessa.

Suomi-Seura ry tukee ulkosuomalaisjärjestöjä ja -mediaa jakamalla niille hakemuksesta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuosittain tähän tarkoitukseen myöntämää avustusta. Vuonna 2016 OKM:n avustus oli 195 000 euroa ja 2017 summa on 170 000 euroa. Vuonna 2016 Suomi-Seura tuki lisäksi 30 000 euron ylimääräisellä avustussummalla Suomi 100 -tapahtumien järjestämistä maailmalla. USP:n puhemiehistö saa vuosittain pienen avustuksen alueensa toimintaan ja nuorten osallistumista ulkosuomalaisparlamentin istuntoon tuetaan myöntämällä matka-avustuksia.

USP:lla ei toistaiseksi ole omaa erillistä talousarviota, vaan sillä on oma kustannuspaikkansa Suomi-Seuran talousarviossa. Nykyisessä tilanteessa ei ole mahdollista luoda omaa palkinto/ansiomerkkijärjestelmää, mutta mikäli USP:n asema vakinaistetaan ja/tai se saa oman määrärahan, aloitteeseen on syytä palata uudelleen.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloite ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Mikäli USP:n asema virallistetaan ja/tai se saa oman määrärahan, aloitteeseen palataan uudelleen.

PL 50. Ulkosuomalaisparlamentin säännöt ratifioineen passiivisen yhteisön poistaminen sen piiristä

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjen 1 artiklan mukaisesti USP koostuu maailmalla toimivien suomalaisyhteisöjen edustajista. USP:n toimintaan mukaan tulevan yhteisön on vahvistettava USP:n säännöt. Säännöissä ei ole mitään mainintaa siitä, miten yhteisö erotetaan USP:n toiminnasta. Säännöt tai työjärjestys eivät myöskään anna yhteisön aktiivisuutta koskevia määräyksiä.

USP:n toiminnassa mukana olevilla ulkosuomalaisyhteisöillä on sääntöjen mukaan oikeus mutta ei velvollisuus osallistua istuntoihin ja tehdä aloitteita. USP:n käsikirjan mukaan on kuitenkin toivottavaa, että vain sellainen suomalaisyhteisö, jolla on näkyvä ja toimiva osa paikallisessa suomalaisyhteisössä, osallistuu USP:n toimintaan.

USP:n istunto 2005 antoi seuraavan päätöslauselman 25:
USP esittää, että sen työhön osallistuvat yhteisöt vastuullisesti ylläpitävät ajantasaista yhteystiedostoa parlamentin käyttöön sekä velvoittaa sihteeristöä julkistamaan yhteystiedot USP:n kotisivulla. Ellei yhteystietoja ole ajantasaistettu kolmen istuntokauden kuluessa, sihteeristön tulee poistaa yhteisö USP:n rekisteristä kuultuaan alueen varapuhemiestä asiassa.

Tämä käytäntö lienee edelleenkin toimiva. Sääntöjen mukaan parlamentti kokoontuu istuntoon 2-3 vuoden välein. Kolme istuntokautta on pisimmillään yhdeksän vuotta, lyhimmillään kuusi vuotta. Monet yhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin ja muutaman aktiivisten ihmisten turvin. Kun yhdistyksessä pitkään aktiivisena olleet henkilöt syystä tai toisesta lopettavat, yhdistys saattaa lamaantua. Tämä voi olla hetkellistä tai pitkäkestoisempaa. USP:n kaltaiselle avoimelle yhteistyöfoorumille ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista luoda tiukkoja velvoitteita toiminnan suhteen. USP on sitä vahvempi mitä useampi ulkosuomalaisyhteisö on vahvistanut sen säännöt ja siten liittynyt mukaan USP:n toimintaan.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että vuoden 2005 istunnon päätöslauselma 25 antaa jo nyt sihteeristölle mahdollisuuden poistaa yhteisö USP:n rekisteristä, mikäli yhteisö ei ole ajanmukaistanut yhteystietojaan kolmen istuntokauden aikana. USP katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista tiukentaa tätä menettelyä.

PL 51. Tarkkailijoiden asema ulkosuomalaisparlamentissa

Sääntöjen 2 artiklassa todetaan, että USP:n täysistuntoon voivat osallistua ulkosuomalaisyhteisöjen edustajat siten, että yhteisö saa jäsenmäärästä riippuen lähettää 1-3 edustajaa istuntoon. Sen sijaan tarkkailijoiden määrää ei ole mitenkään rajoitettu.

Tarkkailijoiden määrä on vaihdellut istunnoissa seuraavasti 50 (2000), 53 (2002), 56 (2005), 57 (2007), 46 (2010), 27 (2012), 47 (2015) ja 81 (2017). Vaikka tarkkailijoiden rooli istunnossa on passiivinen (ei puhe- eikä äänioikeutta), on katsottu tärkeäksi, että yhteisöistä voi tulla edustajien lisäksi muitakin seuraamaan istuntoa. Ottaen huomioon, että kaksipäiväisen istunnon aikataulu on tiukka ja että edustajienkin puhevuoron pituutta istuntosalissa on jouduttu rajoittamaan (työjärjestyksen 8 §), olisi aikataulullisesti mahdotonta sallia myös tarkkailijoille puheoikeus istuntosalissa.

Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestyksen 3 §:ssä todetaan, että edustajien, varamiesten ja mahdollisten muiden parlamentin työtä seuraamaan tulevien nimet tulee olla Suomi-Seura ry:n tiedossa viimeistään kuusi viikkoa ennen istuntoa. Tarkoituksenmukaista on, että pykälässä mainitaan erikseen tarkkailijat, jotka ovat myös yhteisöjen nimeämiä.

Työjärjestyksen 7 §:ssä todetaan, että valiokuntien istunnon ovat suljettuja ulkopuolisilta.

USP:n käsikirjan mukaisesti valiokunnan päätöksellä tarkkailijat voivat saada läsnäolo- ja puheoikeuden valiokunnissa. Tarkkailijoilla ei ole äänioikeutta. Siinä tapauksessa, että varsinaisten parlamenttiedustajien lukumäärä on niin suuri, ettei tarkkailijoille ole tilaa kokoushuoneissa, myös sihteeristö, puhemiehistön valtuuttamana, voi rajoittaa tarkkailijoiden osallistumisoikeutta kuhunkin istuntoon tai valiokunnan kokoukseen.

Tarkkailijat on mainittu USP:n työjärjestyksen 12 §:ssä. Tämän kyseisen pykälän kanssa yhdenmukaista on, että 4 §:ään lisätään tarkkailijat.

USP:n sääntöjen 12 artiklan mukaisesti muutoksista parlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti päättää muuttaa työjärjestyksen 3 §:ää seuraavasti:
Suomalaisyhteisöjen tulee ilmoittaa Suomi-Seura ry:lle osallistumisestaan viimeistään kolme kuukautta ennen istuntoa. Silloin tulee myös jättää ne aloitteet, mitkä yhteisö haluaa käsiteltäväksi. Edustajien, varamiesten ja tarkkailijoiden [alkuperäisessä alleviivaus] ja mahdollisten muiden parlamentin työtä seuraamaan tulevien nimet tulee olla Suomi-Seura ry:n tiedossa viimeistään kuusi viikkoa ennen istuntoa.
- 4. §:ää seuraavasti:
Suomi-Seura ry lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille ja tarkkailijoille [alkuperäisessä alleviivaus] istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen.
Pykälän 11 ruotsinkielinen versio tarkistetaan kielellisesti.
Lisäksi puhemiehistöä kehotetaan selvittämään tarkkailijoiden statusta ulkosuomalaisparlamentissa sekä tekemään aloitteen mahdollisesta sääntö-/työjärjestysmuutoksesta seuraavalle istunnolle.

PL 52. Sosiaalisen median (SOME) ryhmät ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjen 1 artiklassa todetaan, että toimintaan mukaan tulevan yhteisön on vahvistettava USP:n säännöt ja ilmoitettava kirjallisesti ratifioinnista USP:n sihteeristölle.

USP ei ole juridinen järjestö. USP:tä ei voi rekisteröidä Suomessa, koska sen jäsenistön kansalaisuus ei täytä Suomen yhdistyslain (26.5.1989/503) vaatimuksia. USP:n sääntöjen 1§:ssä todetaan, että ulkosuomalaisparlamentti koostuu maailmalla toimivien suomalaisyhteisöjen edustajista. Tällä väljällä määritelmällä on pyritty takaamaan se, että ulkosuomalaisyhteisöt mahdollisimman laajasti voisivat osallistua USP:n toimintaan.

USP:n käsikirjan mukaan työhön osallistumisen edellytyksenä on, että yhteisö on toimiva osa paikallista suomalaisyhteisöä ja että se on perusluonteeltaan suomalainen. Säännöt ja työjärjestys eivät anna yhteisön aktiivisuutta, toimintatapoja tai kokoontumiskäytäntöjä koskevia määräyksiä eivätkä ohjeita. Sosiaalinen media tarjoaa välineitä mm. yhteydenpitoon jäsenten kesken, verkkokokouksiin, tiedon jakamiseen entistä monipuolisemmin ja aikataulujen sopimiseen eri toimijoiden kesken. Siten se ei ole itsetarkoitus vaan se toimii ennen kaikkea yhdistyksen toiminnan tukena ja työvälineenä.

USP:n toimintaan osallistuvat yhteisöt ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. USP siis ei ota kantaa, toimiiko yhteisö virtuaalisesti tapaamalla verkossa tai fyysisesti. Nykypäivänä monet yhteisöt ja ryhmittymät pitävät yhteyttä sosiaalisen median välityksellä. Tällaisia ovat esim. USP:n Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueen suomalaiset sekä Tukholman suomalaiset opiskelijat.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että jokainen yhteisö, mukaan lukien some-yhteisö, joka täyttää USP:n ratifioimisen ehdot (yhteisö on toimiva osa paikallista suomalaisyhteisöä ja että se on perusluonteeltaan suomalainen) ja järjestöille/yhteisöille asetetut vaatimukset, voi osallistua USP:n toimintaan.
Lisäksi USP kehottaa sihteeristöä selvittämään, onko seuraavat istunnot mahdollista lähettää suorana videolähetyksenä.
Esitys hylättiin.

PL 53. Aloitteiden tekeminen ulkosuomalaisparlamentin alueen nimissä mahdolliseksi aluekokouksen päätöksellä

Aloitteet ovat USP:n toiminnassa se osa, jossa jokainen sen toimintaan osallistuva ulkosuomalaisyhteisö voi vaikuttaa parlamentin toimintaan ja sen antamiin lausuntoihin ja kannanottoihin. USP:n sääntöjen 5 artiklan mukaisesti jokaisella USP:n säännöt ratifioineella suomalaisyhteisöllä, puhemiehistöllä sekä Suomi-Seura ry:lla on oikeus tehdä aloitteita ulkosuomalaisparlamentin käsiteltäväksi. Lisäksi USP:n työjärjestyksen 3 §:ssä todetaan, että suomalaisyhteisöjen tulee jättää viimeistään kolme kuukautta ennen istuntoa aloitteet, jotka se haluaa käsiteltäviksi istunnossa.

USP:n käsikirjan mukaan aloitteeseen tarvitaan aloitteen tekevän yhteisön puheenjohtajan tai muun hallituksen jäsenen allekirjoitus. Tämän vaatimuksen takia aloitetta ei voi tehdä sähköisellä lomakkeella vaan se on lähetettävä sihteeristöön postitse, faksilla tai skannattuna sähköpostin liitteenä.

USP:n säännöissä aluekokoukset on mainittu 4 artiklassa: Parlamentin täysistunto valitsee istuntokaudeksi varapuhemiehet sekä heille varahenkilöt niistä ehdokkaista, jotka viimeistään täysistuntoa edeltävissä aluekokouksissa on kultakin alueelta ehdolle asetettu.

USP:n käsikirjassa todetaan, että varapuhemiehen tulee pyrkiä järjestämään alueellaan kokouksia, Yksi aluekokous tulisi aina järjestää niin, että kunkin alueen aloitteita voidaan valmistella ja kehittää. USP:n alueet ovat maantieteellisesti laajoja ja välimatkat pitkiä. Aluekokouksiin ei välttämättä osallistu läheskään kaikki alueen USP:n säännöt ratifioineet yhteisöt, jolloin aluekokouksen edustettavuus aloitteentekijänä joutuisi kyseenalaiseksi. Sen sijaan, mikäli yksi alueen yhteisöistä on tehnyt aloitteen, jota muut alueen yhteisöt tukevat, on yksi virallinen allekirjoitus katsottava riittäväksi. Muut aloitetta tukevat yhteisöt voivat ilmaista sähköpostilla olevansa aloitteen takana. Tämä ei edellyttäisi sääntömuutosta mutta sujuvoittaisi nykyistä käytäntöä, jossa kaikkien aloitetta kannattavien yhteisöjen tulee toimittaa allekirjoitettu aloite.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloitteen tekemisen prosessia sujuvoitetaan siten, että alueen yhteisöt voivat yhdessä jättää aloitteen, jossa on vain yhden USP:n yhteisön virallinen allekirjoitus. Muut aloitetta tukevat yhteisöt voivat sähköpostitse puheenjohtajan tai muun allekirjoitusoikeuden omaavan jäsenen lähettämänä ilmoittaa tukevansa aloitetta.

PL 54. Nuorten vaikutusmahdollisuudet ulkosuomalaisparlamentissa

Suomen uusi nuorisolaki (1285/2016) astui voimaan 1.1.2017. Uudella nuorisolailla on tavoitteena vahvistaa nuorten osallisuutta, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä ja harrastamista, edistää nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat:1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; 2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen; 3) monialainen yhteistyö. Nuorisolain piiriin kuuluvat alle 29 vuotiaat.

Suomi-Seura ry on vuodesta 2009 saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta nuorisotoimintaan. Ministeriö on edellyttänyt jatkossa, että nuorisotoimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan.

Suomi-Seura ry:n strategia päivitettiin keväällä 2017. Strategian pohjalta tehdyissä toimenpide-ehdotuksissa todetaan, että Suomi-Seura laatii ulkosuomalaisnuorten ohjelman. Sen taustaksi on ensin kartoitettava maailmalla asuvien suomalaisnuorten tarpeet ja toiveet mm. USP:n osalta. Tässä prosessissa on tarkoitus osallistaa ulkosuomalaisnuoria ja kuulla heitä tämän päivän osallisuuden muodoista. (Ohjelman alustava sisällysluettelo)

Aloitteessa ehdotetaan, että nuorisovaliokunta poistettaisiin ja että istunto valitsee puhemiehistöön alueiden varapuhemiesten ohella nuorisovaltuutetun ja tälle varahenkilön. Nuorisovaliokunnan poistaminen pysyvien valiokuntien listalta antaisin väärän signaalin tilanteessa, jossa nuorisotoimintaa halutaan kehittää. Huomioitavaa on, että pysyvien valiokuntien joukossa on myös seniorivaliokunta seniorikysymyksiä varten.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö koostuu kahdeksasta varapuhemiehestä ja näiden varamiehistä. Jokaisella alueella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka valitaan varapuhemieheksi. Varapuhemiehen valinta ei ole ikäkysymys vaan alueen tulee valita tehtävään sopivin henkilö. Suositeltavaa on, että myös nuoria valitaan suomalaisyhteisöjen avainhenkilöiksi. Nuorisotoiminnan aktivoimiseksi voivat USP:n alueet valita keskuudestaan esim. nuorisoasioista vastaavan, joka pitää tiivistä yhteyttä alueen varapuhemieheen.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomi-Seuraa ja USP:a tekemään yhteistyössä ulkosuomalaisnuorten kanssa ulkosuomalaisnuorten ohjelman, jossa tarkastellaan ulkosuomalaisnuorten tilannetta ja toimintamahdollisuuksia, ja luodaan suuntaviivat kehittämistyölle. Ulkosuomalaisnuorten ohjelman toteutumista seurataan USP:n nuorisovaliokunnassa ja päätetään ohjelman tulevista suuntaviivoista.

PL 55. Sähköpostin käyttö istuntopostituksessa

Suomi-Seura ry:n strategia päivitettiin keväällä 2017 ja yhtenä sen painopistealueena on monikanavainen ja oikea-aikainen viestintä. Toimenpiteinä ovat mm. viestintäsuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon viestinnän monikanavaisuuden, eri kohde- ja käyttäjäryhmät ja jossa on määritelty tarkemmin viestinnän tavoitteet ja vastuut. Viestintäsuunnitelma laaditaan syksyllä 2017. Suomi-Seuran uudet entistä monipuolisemmat ja palvelevammat kotisivut julkaistiin 15.6. USP:n kotisivujen uusiminen on myös suunnitelmissa. USP:llä ja Suomi-Seuralla on omat Facebook –sivut.

Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestyksen 2 §:ssä todetaan, että Suomi-Seura lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa. Edelleen työjärjestyksen 4 §:ssä sanotaan, että Suomi-Seura lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen. Työjärjestyksessä ei oteta kantaa siihen, miten asiakirjat lähetetään yhteisöille ja ilmoittautuneille. Siten työjärjestystä voidaan tulkita siten, että materiaali voidaan lähettää myös sähköisesti. Tähän saakka työjärjestyksen 2 §:n ja 4 §:n istuntomateriaali on toimitettu postitse.

USP:n toiminnassa on mukana yli 530 yhteisöä. Postitettavan paperin määrä on huomattava (ympäristönäkökulma) ja postitus tulee Suomi-Seuralle kalliiksi (taloudellinen näkökulma). Lisäksi istuntoa koskevat asiakirjat elävät ja muuttuvat istuntopäiviin saakka (tehokkuusnäkökulma). Nämä kaikki näkökulmat huomioiden on suotavaa, että asiakirjat toimitetaan jatkossa sähköisesti ja viimeisimmät versiot ovat USP:n kotisivuilla.

Työjärjestyksen 12 §:ssä todetaan, että istunnon pöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle USP:n jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle. Lisäksi todetaan, että pöytäkirja julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla. Tämän kanssa yhdenmukaista on, että USP:n työjärjestyksen pykäliä 2 ja 4 tarkennetaan siten, että jatkossa asiakirjat lähetetään sähköisesti yhteisöille.

USP:n sääntöjen 12 artiklan mukaisesti muutoksista parlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestystä muutetaan [alkuperäisessä alleviivaus] seuraavasti:
2 § Suomi-Seura ry lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun ensisijaisesti sähköpostitse [alkuperäisessä alleviivaus] viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa.
4 § Suomi-Seura ry lähettää ensisijaisesti sähköpostitse [alkuperäisessä alleviivaus] viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille ja tarkkailijoille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen.

Sivun alkuun