ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN KUUDES VARSINAINEN ISTUNTO 24.–25.5.2010

ISTUNNON PÖYTÄKIRJA

1. Istunnon avaus
Ulkosuomalaisparlamentin edellinen puhemies ministeri Pertti Paasio aloitti ulkosuomalaisparlamentin kuudennen istunnon jäähyväispuheellaan, jossa hän kiitti menneistä kahdestatoista vuodesta Suomi-Seuran puheenjohtajana ja ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä. Puheensa päätteeksi hän luovutti puheenjohtajan nuijan seuraajalleen, Ville Itälälle.

Ville Itälä avasi ulkosuomalaisparlamentin kuudennen istunnon.

Avauspuheessaan Itälä kiitti Pertti Paasiota työstään Suomi-Seuran puheenjohtajana ja ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä ja totesi, että kahdentoista virassaolovuotensa aikana hänestä tuli ulkosuomalaisparlamentin kasvot. Hän myös valotti Paasion ja hänen yhteistä taustaa ulkosuomalaisasioissa toteamalla, että kaksoiskansalaisuuskysymys sattui hänen toimiessaan sisäasiainministerinä ja että yhteistyö oli jo silloin hyvää. Itälä myös painotti miten tärkeää on pitää yhteys ulkosuomalaisten ja Suomen yhteiskunnan välillä toimivana ja elävänä. Äänestysoikeuden helpottaminen kirjeäänestyksellä on kaksoiskansalaisuuden ohella yksi tärkeä tapa varmistaa tämä.

2. Suomen tasavallan presidentin, Tarja Halosen juhlapuhe.
Tasavallan presidentin puhe on tämän pöytäkirjan liitteenä. (Liite 1)

3. Varapuhemiesten puheenvuorot
1. Risto Söder, Australian ja Aasian varapuhemies, kiitti Pertti Paasiota työstään ulkosuomalaisparlamentin hyväksi.
2. Johannes Helander, Suomenruotsalaiset maailmalla, varahenkilö, totesi myös ulkomailla asuvien suomenruotsalaisten olevan vahvasti sitoutuneita Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Hän kiinnitti myös huomiota kirjeäänestyksen tärkeyteen.
3. Niilo Saari, Kanadan varapuhemies, kiitti Kanadan Suomen suurlähettilästä, Chris Shapardanovia läsnäolosta ja totesi, että ulkosuomalaisten kauan kaipaamaa apua vaikeutuneeseen passinhakuun on saatu Kanadaan liikkuvan passisalkun kautta, joka Torontosta lähtee kiertämään maata.
4. Reino Ruusunen, Keski-Euroopan varapuhemies, totesi, että kansainvälistyminen on jo arkipäivää Suomessa. Äänestysoikeuden turvaaminen ulkosuomalaisille on välttämätöntä. Myös ulkosuomalaisväestön vanhentuminen asettaa ennennäkemättömiä haasteita, joihin on pakko vastata välittömästi.
5. Esko Melakari, Pohjois-Euroopan varahenkilö, muistutti ruotsinsuomalaisten asemasta Ruotsissa. Äskettäin voimaansaatu kielilaki ja vähemmistölaki parantavat ruotsinsuomalaisten asemaa huomattavasti joskaan eivät vielä riittävästi. Hän myös mainitsi merkkivuoden 1809 merkityksen ruotsinsuomalaisten asemalle. Lisäksi hän kiitti Tasavallan presidenttiä ja Suomen valtiota siitä tuesta, jonka avulla ruotsinsuomalaisten asema Ruotsissa on kohotettu. Lopuksi hän ojensi presidentille kopion äskettäin julkaisusta Puhutaanko Suomea? –käsikirjasta (ISBN 978-91-86531-01-0).
6. Marita Cauthén, Yhdysvaltain ja Latinalaisen Amerikan varapuhemies, kiinnitti huomiota siihen, että Amerikassa ulkosuomalaiset ovat pitkälti siirtolaisten jälkeläisiä, joilla on toiset odotukset kuin Suomesta äskettäin muuttaneilla. Toisaalta siirtolaisten jälkeläisillä on silti kiinteät siteen Suomeen ja ulkosuomalaisparlamentin työtä arvostetaan. Lisäksi hän korosti mahdollisuutta Suomen kansalaisuuden takaisinsaamiseksi myös entisten Suomen kansalaisten jälkeläisille.
7. Arto Heikkinen, Välimeren maiden, Lähi-idän ja Afrikan varapuhemies, painotti puheenvuorossaan Suomi-koulujen tärkeyttä ulkomailla eläville suomalaisille lapsille ja nuorille.

4. Raportti Ulkosuomalaisparlamentin toiminnasta 2007–2010
Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Paula Selenius esitti ulkosuomalaisparlamentin toimintaraportin vuosilta 2007–2010. Raportti on lähetetty kaikille istunnon osallistujalle ja se on myös luettavissa ulkosuomalaisparlamentin Internet-sivuilla (www.usp.fi).

5. Tiivistelmä uusista aloitteista
Ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Tina Nordqvist esitteli tiivistelmän aloitteista , jotka oli toimitettu ulkosuomalaisparlamentin kuudennen varsinaisen istunnon käsiteltäviksi. Puhe on tämän pöytäkirjan liitteenä (liite 2).

6. Istunnon järjestäytyminen

6.1. Istuntoon osallistuvien yhteisöjen ja edustajien hyväksyminen

Luettelo istuntoon osallistuneista edustajista ja tarkkailijoista jaettiin osanottajille. Istuntoon ilmoittautuneiden yhteisöjen ja edustajien luettelo hyväksyttiin. Istuntoon oli saapunut 191 edustajaa. Istunnon asialista hyväksyttiin. Parlamentti todettiin olevan päätösvaltainen. Tarkkailijoiden läsnäolo todettiin. Istuntoon osallistuvien edustajien ja tarkkailijoiden lopullinen luettelo on tämän pöytäkirjan liitteenä (liite 3).

6.2. Valiokuntia koskevat päätökset

Istunto hyväksyi poliittisten ja virallisten asioiden valiokunnan perustamisen istunnon ajaksi.
Istunto hyväksyi sääntövaliokunnan ja talousvaliokunnan yhdistämisen istunnon ajaksi.

Puhemies kutsui seuraavat henkilöt valiokuntien koollekutsujiksi

1. Kansalaisuusvaliokunta: Satu Mikkola (Yhdysvallat)
2. Kulttuurivaliokunta: Wladimir Kokko (Venäjä)
3. Nuorisovaliokunta: Markus Lyyra (Ruotsi)
4. Opinto- ja koulutusvaliokunta: Eeva Salomaa-Jago (Iso-Britannia)
5. Poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta: Toivo Kabanen (Viro)
6. Seniorivaliokunta: Niilo K. Saari (Kanada)
7. Sosiaalivaliokunta: Carita Jansson (Norja)
8. Sääntövaliokunta ja talousvaliokunta: Esko Melakari (Ruotsi)
9. Tiedotusvaliokunta: Risto Söder (Australia)

Kaikki koollekutsujat todettiin olevan paikalla. Valiokunnat todettiin asetetuiksi.

6.3. Uuden puhemiehistön valinta

Ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehiksi ja näiden varahenkilöiksi valittiin seuraavat henkilöt:
1. Australia ja Aasia: Varapuhemies Risto Söder, varahenkilö Päivi Salo
2. Itä-Eurooppa: Varapuhemies Wladimir Kokko, varahenkilö Toivo Kabanen
3. Kanada: Varapuhemies Niilo Saari, varahenkilö Veli Niinimaa
4. Keski-Eurooppa: Varapuhemies Reino Ruusunen, varahenkilö Mikko Fischer
5. Maailmalla asuvat suomenruotsalaiset: Varapuhemies Johannes Helander, varahenkilö Barbro Allardt-Ljunggren
6. Pohjois-Eurooppa: Varapuhemies Tuula Fomin, varahenkilö Seija Sjöstedt
7. Välimeren alue, Afrikka ja Lähi-Itä: Varapuhemies Pirke Fustinoni, varahenkilö Raimo Loukomaa
8. Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka: Varapuhemies Marita Cauthen, varahenkilö Satu Mikkola

7. Yleiskeskustelu

Puhemies Itälä avasi yleiskeskustelun klo 10.30. Seuraavat henkilöt pitivät yleiskeskustelun aikana puheenvuoron:

Anneli Huttunen-Rickards (Australian suomalainen lepokotiyhdistys) puhui ikääntyvien ja erityisesti sotaveteraanien ja heidän leskien oikeudesta hyvään hoitoon myös ulkomailla. Hän peräänkuulutti erityistä lisätukea sellaisille hoitokodeille, joissa veteraaneja ja heidän leskiä kuntoutetaan.

John Kiltinen (Pine Mountain Music Festival, Rockland Task Force) huomautti, että hänen jättämä aloite Rockland-oopperan tuesta sisältää laajemman kysymyksen suomalaisen kulttuurin tukemisesta ulkomailla. Hän peräänkuulutti ulkosuomalaisparlamenttia tällaisen kulttuurivaihdon edistäjänä ja puolestapuhujana.

Jukka Terästö (Suomi-Argentina tutkimuskeskus) muistutti kansalaisuusilmoitusmenettelyn ulottamisesta koskemaan myös toisen ja kolmannen polven suomalaisia, eli entisen Suomen kansalaisen jälkeläisiä.

Marianne Wargelin (Suomi-koulu Minneapolis, FinnFest USA, Minneapolis Genealogy Club) painotti, että vaikka kansalaisuuslain mukaan jonkin ulkosuomalaisryhmä ei lasketa suomalaisiksi, heillä on kuitenkin paikkansa parlamentin toiminnassa. Siirtolaisuuskokemukset ovat tärkeä osa tätä ryhmää. Hän muistutti vuoden 2012 suomalaissyntyisten kokoontumisesta New Yorkin Ellis Islandilla. Hän myös vetosi siihen, että Hankossa säilytettäisiin siirtolaisuuteen liittyvät luonnolliset muistomerkit.

Wladimir Kokko (Pietarin Inkerin Liitto) puhui Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja tulevista muutoksista siinä erityisesti inkeriläisten paluumuuton näkökulmasta. Hän muistutti, että pitää arvostaa niitä, jotka haluavat Suomeen ja jotka sopeutuvat ja jäävät.

Voitto Visuri (RSKL) kiitti ulkosuomalaisparlamenttia ja Suomen korkeinta johtoa tuesta ruotsinsuomalaisille. Hän mainitsi uudet kieli- ja vähemmistölait suurina saavutuksina. Kuitenkin vähemmistölaki ei riitä turvaamaan vanhusten tarpeita niissä kunnissa, jotka eivät kuulu hallintoalueeseen. Hän totesi, että rima pitää asettaa vielä korkeammalle. Kulttuurin säilyttäminen on tärkeää ja hän toivoi myös tulevaisuudessa Suomen päättäjiltä tukea ruotsinsuomalaisten aseman parantamisessa.

Kaarina Kaunisaho (Winterthurin Suomi-koulu) puhui Suomi-koulujen tuen noston puolesta ja viittasi presidentin sanoihin Suomi-koulujen turvaamisesta. Hän esitti myös kutsun puhemies Itälälle tulla tutustumaan Suomi-koulu-toimintaan.

Eeva Salomaa-Jago (St. Albansin Suomi-koulu) painotti, että ponnisteluista huolimatta, Suomi-koulujen asemassa ei ole tapahtunut edistystä. Hän toisti kulttuuriministeri Wallinin sanoja kun tämä kutsui Suomi-kouluja brändiksi. Hän mainitsi myös Suomi-koulujen tuki ry. –yhdistyksen, joka ajaa ja tukee Suomi-koulujen asemaa. Hän vaati myös parlamenttiedustajilta aktiivisesti tukea Suomi-kouluille.

Jussi Mikkola (Finnish-American Chamber of Commerce of the North-West) puhui passien voimassaolon pidentämisen ja myöntämismenettelyissä jouston puolesta.

Johanna Elomaa-Schäfer (Hampurin suomalainen koulu) huomautti Suomi-koulujen taloudellisesta tilanteesta. Hän kertoi, että kouluilla tehdään paljon vapaaehtoistyötä, joka on omiaan myös opettamaan suomalaista talkoo-henkeä. Lisäksi hän viittasi tietoihin, jonka mukaan Suomi-koulujen valtion myöntämät määrärahat jopa laskettaisiin ensi vuonna.

Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Paula Selenius käytti puheenvuoron ja kertoi, että Suomi-koulujen momentilla oli budjetoitu liian vähän muulle momentissa suunnitelluille menoille ja että siksi näytti siltä, että puuttuvat rahat olisi paikattu mm. Suomi-koulujen määrärahoilla. Näin ei kuitenkaan tule käymään ja asia on korjattu Suomi-Seuran huomautuksen tuloksena.

Hannele Järvinen (Bremenin suomalainen seurakunta) puhui erityisesti pienten Suomi-koulujen puolesta.

Marko Suomalainen (Thessalonikin Suomi-koulu) puuttui myös Suomi-koulujen vaikeaan rahoitustilanteeseen.

Reino Ruusunen (Suomi-Skotlanti seura) peräsi enemmän yhteistyötä Euroopan saralla ulkosuomalaisparlamentin ja Suomen europarlamentaarikoiden kesken. Hän myös kiinnitti huomiota seniorikysymykseen, joka tulevaisuudessa tulee olemaan hyvinkin ajankohtainen ulkosuomalaisille. Hän peräänkuulutti järjestelmällistä yhteistyötä ja viittasi istunnolle jätettyyn päätöslauselmaehdotukseen numero 50.

Kirsti Gibbs (Bristolin suomalainen lauantaikoulu) puhui myös Suomi-koulujen puolesta. Avustusta on saatava enemmän ja nuoria aikuisia, joilla on suunnitelmia tulla Suomeen opiskelemaan tai töihin, pitää myös tukea. Tästä myös Suomi hyötyy.

Barbro Allardt-Ljunggren (Suomi-felagið) puolusti Islannin yliopiston suomen kielen lehtoraattia ja vaati sen lakkautuspäätöksen perumista. Hän viittasi siihen, että tällä hetkellä on kohtuutonta vaatia, että Islanti maksaisi osan lehtoraatista itse kun maa muutenkin leikkaa yliopistomenoja rajusti. Hän myös muistutti, että Ruotsi ja Norja maksavat oman vastaavan lehtoraattinsa Islannin yliopistossa kokonaan.

Päivi Nurmi-Steinke (Saksan suomalaisten kielikoulujen pedagoginen neuvosto) yhtyi kaikkiin edellisiin puhujiin Suomi-koulujen rahoitustarpeista. Hän myös huomautti säännöllisestä opettajien lisäkoulutustarpeista.

Matti J Korhonen (Tukholman suomalainen seura) toisti Suomi-koulujen tukivaatimukset. Hän myös pyysi kannatusta ulkosuomalaisten omalle vaalipiirille ja korosti puhemiehistön roolia ulkosuomalaisparlamentin työssä.

Veikko Mikkonen (Costa Blancan Suomi-Seura) huomautti, että lääkkeiden korvausjärjestelmä EU:ssa on epäyhtenäinen. Suomi on tässä seurassa häntäpäässä esim. diabeteksen korvausjärjestelmässä ja hän peräsi lisää tasa-arvoisuutta.

Tuula Beals (Finnish-American Home Association – FAHA) puhui Suomen kulttuurivaihdon puolesta ja tukemisesta. Hän myös huomautti, että tarvitaan myös erityisesti nuorille suunnattua kulttuurivaihtoa.

Puhemies Itälä päätti yleiskeskustelun maanantaina 24.5.2010 kello 11.50. Istunto keskeytettiin.

8. Yleisistunto jatkui tiistaina 25.5.2010 kello 13.00
Puhemies Ville Itälän ollessa estynyt, puhemiehenä toimi Suomi-Seuran varapuhemies Eva Biaudet.

9. Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin puhe
Ministeri Stubbin puhe on tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 4)

10. Valiokuntien päätöslauselmaesitysten julkistaminen
Valiokuntien puheenjohtajat esittelivät valiokuntansa ehdotukset päätöslauselmiksi. Päätöslauselmaehdotuksista käytiin keskustelua ja lopulta päätöslauselmat hyväksyttiin tai hylättiin. Yleisistunnossa valiokuntien päätöslauselmaehdotuksiin tehdyt ja hyväksytyt muutosehdotukset olivat:
- Ehdotus päätöslauselmaksi 1.
Puheenvuorossaan Kai Rosnell (Riksförbundet Finska Krigsbarn) ehdotti lisäystä, jossa myös lapsena ulkomaille adoptoidut ja Suomen kansalaisuutensa menettäneet saisivat Suomen kansalaisuutensa takaisin veloituksetta. Päätöslauselma hyväksyttiin tällä muutoksella.
- Ehdotus päätöslauselmaksi 10.
Ehdotettiin uudelleenmuotoilua, jossa mm. poistettaisiin vaatimusmäärärahojen jakoa kaikille alueella toimiville yhdistyksille. Päätöslauselma hyväksyttiin tällä muutoksella.
- Ehdotus päätöslauselmaksi 12.
Ehdotettiin päätöslauselman rajoittamista toteamaan ainoastaan, että aihe ei kuulu ulkosuomalaisparlamentille. Päätöslauselma hyväksyttiin tällä muutoksella.

Lopulliset ja yleisistunnon hyväksymät päätöslauselmat ovat myös pöytäkirjan liitteenä (liite 5).

11. Istunnon päätössanat

Loppusanoissaan puhemies Biaudet kiitti istuntoon osallistuneita, ja totesi, että aloitteissa on käsitelty keskeisiä, ulkosuomalaisten arkeen kuuluvia aiheita. Olennaista tälle työlle on parantaa ulkosuomalaisten yhteyttä Suomeen. Ulkosuomalaisten kokemukset ovat arvokkaita myös Suomelle. Hän muistutti myös, että suomalainen identiteetti on rakennettava itse. Lisäosa alkuperäiseen suomalaiseen identiteettiin ei poista vanhaa identiteettiä. Ei ole määritelmää, joka sanoisi kuka tai mitä on riittävän suomalainen. Ulkosuomalaisilla on tästä opetettavaa myös kantasuomalaisille. Kansalaisuus ja suomalaisuus ovat identiteetin osia ja arvokkaita asioita. Hän muistutti myös, että kulttuuri säilyy parhaiten kanssakäymisessä muiden kulttuurien kanssa ja joskus perinteet saavat voimaa ja merkitystä juuri paineen alla. Hän vakuutti lopuksi, että hän pyrkii omassa toiminnassaan vaikuttamaan siihen, että suomalaisten jälkeläisetkin tulisivat ja olisivat tervetulleita Suomeen. Suomikin hyötyy siitä, kun ulkosuomalainen valitsee asuinpaikakseen Suomen.

12. Istunnon päätös
Puhemies Biaudet päätti istunnon kello 16.10.

Helsingissä 1.6.2010

Tina Nordqvist
parlamenttisihteeri

Istunnon 2010 pöytäkirja (pdf-muodossa)

Sivun alkuun