Yhteenveto puhemiehistön syyskokouksesta 2015

USP:n uusi, toukokuun istunnon 2015 vahvistama puhemiehistö istuntokaudeksi 2015-2017 kokoontui perinteiseen kaksipäiväiseen syyskokoukseen 19.-20.10.2015. Kokous kävi läpi alueiden edustajien Alueraportit, eli USP:n maailman kahdeksan alueen kuulumiset, tapahtumat, ja ajankohtaiset ulkosuomalaisille tärkeät asiat.

Sihteeristön ajankohtaisasioiden tilannekatsaus selvitti aiempien ja vuoden 2015 istunnon päätöslauselmien seuranta-strategiaa. Todettiin, että päätöslauselmien painotalossa editoidut, lokakuussa valmistuneet päätöslauselmayhteenvedot sisältävät puhemiehistön Johdannon, ja tuotettiin kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) jaettavaksi ulkosuomalaisyhteisöille ja sidosryhmille ensi sijassa sähköisesti (lähetettävä dokumentti pdf-muodossa). USP:n taloudellisten rajoitteiden takia paperisia päätöslauselmia painettiin säästeliäästi suomen- ja englanninkielisinä. Sihteeristön itse tulostamanakin on ruotsinkielinen paperinen versio laadukas. Halukkaat saavat paperiset kopiot eri pyynnöstä.

Kotisivu-uudistuksesta todettiin, että sivusto on iso ja selain sallii sen lukemisen missä päin maailmaa tahansa. Myös sisältö on suhteellisen kunnossa mutta löydettävyys ei ole tämän päivän ajattelun mukainen. Pohjan jäykkyyttä tullaan korjaamaan siten, että tiedot löytyvät helpommin ja että ulkoasu ja elävöittäminen parenevat. Uusien koostesivujen rakennuksen perussyy on parantaa asioiden löydettävyyttä. Alustan päivitykseen kuuluu mobiiliversio.

Puhemiehistö kävi läpi vuoden 2014 USP-järjestökyselyn tuloksia (katso www.usp.fi > Ajankohtaista > Järjestökysely 2014). Yhteenveto-osuuden ja suositusten todettiin tukevan sekä sihteeristön että alueiden edustajien työtä. Ulkosuomalaisjärjestöjen vastausprosentti oli melko korkea. Kyselyn monivalintakysymyksistä on muokattu havainnollistavat määrälliset ja selostetut kysymys-kohtaiset yhteenvedot. Kyselyn monet avoimet kysymykset tuottivat runsaasti kokemuksiin perustuvaa, pohdittua palautetta joka on erityisen arvokasta laadullista palautetta. Kyselystä tehtävät johtopäätökset tulevat hyvään käyttöön USP:n kehittämisessä osallistavammaksi, vaikuttavammaksi ja näkyvämmäksi rakenteeksi vuoropuhelussa ulkosuomalaisten ja Suomen kanssa.

Todettiin, että ulkosuomalaisparlamentti on ennakkoilmoittautunut mukaan Porin SuomiAreenaan kesällä 2016 jolloin pääteemat ovat suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. SuomiAreenan järjestävät Mainostelevisio (MTV) ja Porin kaupunki. Se on ylittänyt jo 55 000 osallistujan rajan ja on kesän ykköspaikka määrittää ja seurata yhteiskunnallista keskustelua ja saada medianäkyvyyttä Suomessa. USP järjestäisi vetävän keskustelutilaisuuden ja esittelisi toimintaansa Kansalaistorilla. Lisäys 18.11.2015: Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti seuraavat tarkoin SuomiAreenaa 11.-15.7.2016. Ohjelman tuottaja-järjestäjänä on osallistumisemme sovittu kesäksi 2017, jolloin SuomiAreena juhlii 100-vuotiasta Suomea.

Ulkoministeriön Suomi100 -hankkeen ohjausryhmän vetäjä, Iso-Britannian suurlähettiläänä tuntemamme ulkoasiainneuvos Pekka Huhtamäki tuli tapaamaan puhemiehistöä tiedottaakseen heidän kauttaan ulkosuomalaisia Suomen valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 valmistelujen edistymisestä. Hän kävi läpi valtiollisia valmisteluja, ja sitä miten ulkoministeriö Viestintäosasto vetoryhmänä, edistää asioista, mukaan lukien ulkosuomalaisten kanssa. Puhemiehistön jäsenet tulevat kertomaan alueillaan näitä uutisia. Maailmalta oli erityisesti toivottu että paikallisissa valmisteluohjelmissa lähetystöt lähentyisivät ulkosuomalaisyhteisöjä, kuten on jo toisin paikoin tapahtunut edustustojen taholta Team Finland -nimikkeen alla kokoon kutsutuissa tapaamisissa. Toivottu on myös tilojen käyttöä ulkosuomalaisyhteisöjen käyttöön ja valmista juhlamateriaalia Suomesta.

Liittyen puhemiehistön päätavoitteiseen vuoden 2015 päätöslauselmista nostamiin asioihin;

Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman 2012-2016 päivityksen teosta ja aikataulusta puhemiehistö keskusteli SISÄMINISTERIÖSSÄ sisäministeri Petteri Orpolle tulleen esteen takia hänen kansliapäällikkönsä Päivi Nergin kanssa. Nerg antoi selkeän tukensa jo ennalta hänen virkamiestensä kanssa sovitun Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman 2012-2016 etupainotteisesta päivityksestä, jatkumaan vuoden 2017 alusta. Ulkosuomalaisparlamentin aseman selvittämiselle - jota puhemies Jarmo Virmavirta kuvasi parlamentin toiveena saattaa USP lainsäädännön piiriin - Nerg antoi myös tukensa ehdottamalla aihetta tutkivan työryhmän perustamista että työryhmän työ sovitettaisiin ajoituksensa puolesta ulkosuomalaispoliittisen ohjelman päivityksen kanssa. Puhemiehistö ja sihteeristö (Suomi-Seura ry) jatkavat aktiivisesti hankkeen edistämistä parlamentilta saamansa mandaatin mukaisesti. Sisäministeriö on ulkosuomalaisten oma vastuuministeriö. Ulkosuomalaisasiat kuuluvat Maahanmuutto-osaston politiikka-yksikköön jossa ulkosuomalaisparlamentti järjestäytyneenä, laajasti osallistavana ja parlamentaarisena edunajo-organisaationa tukee kokonaiskuvan luomista ja päätöksenteon laadun parantamista koskien esimerkiksi suomalaisten muuttoliikettä, paluumuuttoa ja esim. kansalaisuusasioiden hoidon käytännön toteutusta.

USP:n aseman tarkistus-hankkeesta kerrottiin OIKEUS- JA TYÖMINISTERIÖSSÄ tapaamalla oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin keskusteltiin myös EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Kari Tolvasen kanssa.

Ministeri Lindströmille puhemiehistö perusteli sitä, miksi välitön kirjeäänestysoikeus ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa on erittäin ajankohtainen ja kuinka ainoastaan osoitettavien varojen puute on ollut esteenä kirjeäänestyksen toteutukselle - sen saatua poliittisen yksimielisyyden siunauksen esimerkiksi UM:ltä jo vuonna 2005 ja jo kahden edellisen oikeusministerin aikana. Läsnä oli myös Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää. Puhemiehistö suhtautuikin varauksella vaalijohtaja Arto Jääskeläisen vaatimaan asian lisäselvitykseen kirjeäänestyksestä. Yksimielisyys on kuitenkin siitä, että kirjeäänestykselle on jo valmis sabluuna. Ruotsin malli on referoitu myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Suomi-Seuralta ja USP:lta pyytämässä muistiossa syksyllä 2014. Toiveena on, että eduskuntapuolueiden tuki kannustaisi oikeusministeriötä menemään vielä ainakin kolmannen kerran viime neljän vuoden aikana valtiovarainministeriön pakeille pyytämään siltä tarvittuja varoja vaalilain uudistuksen aloittamiseksi ja kirjeäänestysvaalien aloituskustannuksiin. Hinta-arviot vaihtelevat 350.000 eurosta 700.000 euroon, riippuen lasketaanko myös toisen äänestyskerran kuluja mukaan. Ministeriön pohjista on VM pyyhkinyt säännöllisesti pois säästöarviot jotka ovatkin epävirallistenkin arvioiden mukaan perustamiskuluja suuremmat kerrannaisvaikutuksineen.

Ministeri Lindström kuuli ulkosuomalaisten kantana että internet-äänestystä tuetaan tulevaisuuden äänestystapana mutta ei nopeasti ja helposti toteutettavan kirjeäänestyksen kustannuksella.

Kirjeäänestyksestä keskusteltiin myös eduskunnan PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Annika Lapintien kanssa. Puhemiehistö sopi tukevansa valiokunnan työtä toimittamalla valiokunnalle USP:n ja Suomi-Seuran selvityksen kirjeäänestyksestä ja referoimalla Ruotsin mallin.

Ulkosuomalaisten lasten ja nuorten suomen kielen opetuksen rahoitusvajeen siirtämistä historiaan puhemiehistö tutki yksityiskohtaisesti eduskunnan VALTIOVARAINVALIOKUNNAN TIEDE- JA SIVISTYSJAOSTON pj. Krista Kiurun kanssa. Kiurulla on Suomi-kouluihin poikkeuksellinen perspektiivi sekä entisenä opetusministerinä että vaaleja edeltäneen ajan entisenä samaisen jaoston puheenjohtajana. Kaikki kielen ja kulttuurin opetukseen liittyvät budjetti-asiat olivat esillä, eli Suomi-koulujen tuen nosto kestävälle tasolle; oma momentti valtion talousarvioon Suomi-kouluille; alle 3-vuotiaiden suomikoululaisten saattaminen valtionavun piiriin varhaisen kielen kehityksen tueksi; sekä valtionavun ryhmäkokoehtojen tiputus kuudesta neljään oppilaaseen, jotta alkeis- ja tukiopetus vastaisi varhaisen kielitaitotason lasten suomen kielen opetuksen tarpeita.

Kiurun mielestä Suomen virallisten kielten yleisen kielitutkinnon (YKI) suorittamismahdollisuus Suomen ulkopuolella on hyvä idea. Suomalaisista peruskouluista ulkomailla (6 peruskoulua joista yhdellä lukio) ja niiden huolenaiheesta todettiin, että toimintaedellytykset ovat uhattuina OPM:n laintulkinnan takia koskien oppilaan Väestörekisterin merkintää väliaikaisen poissaolon pituudesta. USP esittää, että järjestämislupien sisältöä tarkennetaan siten, että se turvaa Suomen kansalaisen joustavan koulunkäynnin suomalaisessa järjestelmässä suomen kielellä, ja paluun kotimaahan. Pj. Kiuru taustoitti puhemiehistölle keskustelua suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen pääsymaksuista. Esiin tuotiin myös budjettivaikutuksia sisältävä tarvittavien virkojen lisäys Eurooppa-kouluissa kuten Brysselissä, jossa huolena ovat suomalaisten opiskelijoiden opiskeluolosuhteet ja oppimisvaikeuksien hoito.

Suomen kieltä ulkomailla suomalaisille lapsille ja nuorille opettavien Suomi-koulujen tilanteeseen etsittiin ratkaisua myös SIVISTYSVALIOKUNNAN pj. Tuomo Puumalan kanssa. Kuten pj. Kiuru, pj. Puumala ei halua että Suomi-koulujen puolesta joudutaan pyytämään rahoitusta perustehtävien toteuttamiseen vuodesta toiseen; hän lupasi nostaa asian esille opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa.

Samalla tuli pj. Puumalan kanssa esiin erillinen asia mikä vaikuttaa myös USP:n tulevaisuuteen: on tärkeää turvata USP:n sihteeristön eli Suomi-Seuran oma toiminta: valtion syyskuun lopussa julkaistun uuden talousarvion mukaan avustusmääräraha OPM:n pääluokassa Valtionavustus järjestöille aiheuttaa huolta. Ajat ovat vaikeat.

Tiiviin edunvalvontatapaamisaikataulun lomaan oli sovitettu USP:n ja Suomi-Seura ry:n yhdessä eduskunnassa kansanedustajille ja heidän avustajilleen järjestämä tiedotus- ja keskustelutilaisuus "Ulkosuomalaisten asialla, Suomen hyväksi".

Kaikki eduskuntaryhmät (7) tulivat paikalle antamaan pyydetyt eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuoronsa ulkosuomalaisia koskevista asioista. Kaikilla edustajilla oli pitkälle vietyjä näkemyksiä mm. ulkosuomalaisten lasten ja nuorten kouluoloista ja ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä.

Ohjelman kulku:
- tervetulosanat: järjestäjä edustaja Sari Sarkomaa/Kokoomuksen eduskuntaryhmä.
- Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö esittäytyy. Varapuhemiehet edustavat USP:n 8 aluetta maailmalla.
- Klo 14.45 alkaen eduskuntaryhmien lyhyet kommenttipuheenvuorot yleisesti ulkosuomalaisia koskevista asioista.
- Keskustelua alusti Suomi-Seuran puheenjohtaja ja USP:n puhemies Jarmo Virmavirta. Puhemiehistö havainnollisti nykytilannetta maailmalla. Suomi-koulut näyttävät osaltaan, miten suuri ja kasvava osa suomalaista yhteiskuntaa ulkosuomalaiset ovat. Laaja poliittinen yksimielisyys kirjeäänestyksen puolesta todistaa osaltaan, että ulkosuomalaiset nähdään resurssina jonka osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan halutaan edistää. Ulkosuomalaisten asialla toimiva ulkosuomalaisparlamentti on eurooppalaisesti verraten merkittävä kanava toimia Suomen hyväksi.

Vaikutustapaamisen saldona edustaja Sarkomaa ja edustaja Eva Biaudet (ruots.) ehdottivat, että siinä missä vuosi 2016 Suomen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlavuotena sopisi kirjeäänestyksen toteuttamiseen eduskunta-vetoisesti, vuonna 2017 saatettaisiin ulkosuomalaisparlamentin aseman vakiinnuttaminen päätökseensä.

Sivun alkuun