Yhteenveto puhemiehistön kevätkokouksesta 2016

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous 21.-22.4.2016 sujui Helsingissä perinteisen tiiviin vierailuohjelman ja oman sisäisen kokouksen puitteissa.

Kokous alkoi tärkeillä Alueiden edustajien alueraporteilla kuluneen puolen vuoden toiminnasta sitten syyskokouksen 2015. Eritysesti kiinnitettiin huomiota suomalaisten 100-vuotisjuhlallisuuksien valmisteluihin maailmalla.

Ajankohtaisimpia puhemiehistön ja sihteeristön tehtäviä on tukea sisäministeri Petteri Orpon tammikuussa 2016 lupaamaa hanketta perustaa työryhmä ulkosuomalaisparlamentin aseman uudelleenarviointia varten. Tästä keskusteltiin Maahanmuutto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Jorma Vuorion kanssa. Parlamentin päätöslauselman no. 39 / 2015 toiveena on nimenomaisesti USP:n saattaminen lainsäädännön piiriin. Asiasta sovittiin, että SM:n kevään raskaan lainsäädäntötyön vuoksi ja ripeän etenemisen nimissä USP:n sihteeristö toimittaa Sisäministeriöön kirjallisen muistion, joka luonnehtii ja taustoittaa USP:a ja lyhyesti, ja jossa myös hahmotellaan USP:lle mahdollisesti lainmukaisesti kuuluvia tehtäviä. Vuorio ehdotti, että ministerin ja kansliapäällikön kanssa voitaisiin sitten keskustella siitä, viedäänkö asia ministerityöryhmään.

SM:n ylijohtaja Vuorio selvitti myöskin Etelä-Euroopan varapuhemiehen esiin nostamaa, vastikään eduskunnalle annetun ulkomaalaislain muutosesityksen taustaa. Tästä ulkosuomalaisten ei-suomalaisten perheenjäsenten perheenyhdistämiselle ehdotetuista taloudellisista ehdoista lakiesityksestä ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura antoivat lausunnon 19.2.2016. Vaikka ulkosuomalaisten ja pohjoismaalaisten ei-suomalaiset perheenjäsenet saatiin tiputettua lakiesityksestä pois, on SM oman 7.4.2016 tiedotteensa mukaan ryhtymässä juuri tässä asiassa jatkoselvitykseen "kevään aikana". Huolena on, että kun lakiesityksestä pois jätettyjä osia myöhemmin otetaan tarkasteluun, ei estetä osaavan ja verkostoituneen väestön ja Suomen kansalaisten paluumuuttoa siksi, ettei suomalainen perheenyhdistäjä kenties kykenisi täyttämään yleisesti korkeaksi koettuja perheenyhdistämisen ehtona olevia tuloehtoja. Vuorion mukaan kiristys oli vasta alkusoittoa nykyisessä yleis-eurooppalaisessa poliittisessa tilanteessa.

USP:n puhemiehistö tapasi eduskunnan puhemies Maria Lohelan, joka oli kutsunut puhemiehistön työlounaalle. Mukana oli eduskunnan kansainvälisen osaston pitkäaikainen johtaja Katriina Kuusinen. Aiheina olivat a) USP:n aseman vakinaistaminen, ja b) vastikään saatu tieto kirjeäänestysasian etenemisestä hallituksen budjettiriihessä, niin että kirjeäänestys on tarkoitus ottaa käyttöönon huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

...Puhemiehen ikkunasta Sibelius-Akatemian väistötiloista näkyivät työmiehet ahertamassa eduskuntatalomme remonttia, joka valmistuuu kansallisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Puhemies kertoi Eduskunnan mittavasta Suomi 100 -ohjelmasta. Juhlaistunto pidetään 5.12.2017. Juhlavuonna on pienimuotoisia näyttelyitä, vastaanotot jotka järjestetään kansainvälisten valtuuskuntien vieraillessa, ja esimerkiksi EU:n parlamentin istuntojen yhteyteen. Puhemies piti ajatuksesta että kansanedustajamme maailmalla jalkautuisivat Suomi-kouluihin ja ehdotti idean jalostamista. USP:n puhemiehistö tuki ajatusta lämpimästi, onhan Suomi-kouluissa kyse enemmän kuin vain lapsista, koulujen tarjotessa samalla vanhemmille heille mahdollisesti ainoan kytköksen Suomeen.

Puhemiehistö ehdotti puhemies Lohelalle, että ulkosuomalaisten äänenä ja linkkinä Suomeen päin olisi ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistaminen ja turvaaminen sovelias eduskunnan juhlavuoden päätös.

Ulkosuomalaisparlamentti on ajanut vuosia ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksien parantamista (kirje- ja sähköinen äänestys). USP:n puhemiehistö ja pysyvä sihteeristö Suomi-Seura ry. ovat edistäneet sinnikkäästi ulkosuomalaisparlamentin istuntojen päätöslauselmia kirjeäänestysoikeuden puolesta kansallisissa vaaleissa. Kokouksen alla varmistui jymyuutinen: oikeusministeriön valtiovarainministeriölle esittämä kehysehdotus vuosiksi 2017-2020 sisältää määrärahan 1,12 miljoonaa euroa vuosille 2018-2019 kirjeäänestyksen toteuttamiseen ja tietojärjestelmien muutokseen. Oikeusministeriö voi nyt ryhtyä lainvalmisteluun (vaalilain muutos).

*** Kirjeäänestys-aiheesta oli tarjolla kokouksen aikana suora radiolähetys. Kirjeäänestyskeskustelussa YLE Radio 1:n studiossa perjantain yhteiskunnallisessa ajankohtaisohjelmassa 'Leikola & Lähde' olivat mukana USP:n Australian ja Aasian varapuhemies, Suomi Newspaperin päätoimittaja Risto Söder, ja Tampereen yliopiston vaalitutkija Johanna Peltoniemi. Ohjelman voi kuunnella milloin ja missä tahansa tästä linkistä: http://areena.yle.fi/1-2369214

Lisäksi puhemiehistö edisti vuoropuhelussa Opetus- ja kulttuuriministeriön Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston edustajien kanssa moninaisia ulkosuomalaisten lasten ja nuorten kouluolosuhteisiin ja kielenopetukseen liittyviä tavoitteita. Käytännössä kaikista vuoden 2015 päätöslauselmien näistä teemoista puhuttiin, paitsi YKI-kielikokeista jotka kuuluvat nykyään ammatillisen koulutuksen osaston alaisuuteen. Opetusneuvos Minna Polvinen lupasi välittää viestimme. Käsitellyt aiheet (6) olivat:

1. Suomi-Seuran välittämä valtionapu 22Suomi-kouluille tippuu seuraavaksi lukuvuodeksi 2016-17. Ajat ovat vaikeat ja niihin joudutaan sopeutumaan, vaikka Suomi-koulujen arvokas työ tehdään jo nyt pitkälle vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden varassa, samalla kun rahoituksella kyetään maksamaan vain välttämättömät peruspalvelut kuten vuokria, oppimateriaalia ja ammatti-opettajien nimellispalkkiot (jotka eivät ole muuttuneet noin 20 vuoteen)
2.Suomi-koulujen valtionavun ehtona olevasta oppilaskoosta keskusteltiin vilkkaasti, puhemiehistön ehdotettua että ryhmäkoko tässä tiputettaisiin 6:sta 4:ään oppilaaseen kuten Suomessakin. Ryhmäkoko-rajoitus estää monesti pienissä Suomi-kouluissa alkavan kielitaitotason lasten eriyttämisen omiin ryhmiinsä ja tuen ehdon muutos olisi suuri apu opetuksen eriyttämisen tarpeeseen. Puhemiehistö viestitti, että ehdotettu ryhmien jakaminen ilman pientä valtionapua ei ole mahdollista opettajien korvausten jäädessä puuttumaan, ja että uusia digitaalisia oppimisympäristöjä voidaan toki käyttää mutta Suomi-koulujen resurssien puitteissa, jossa olisi ensin oltava tabletit tai tietokone käytössä. Etäkoulu Kulkuria käytetään, ja opettajat ovat taitavia lisäämään mitä voivat kuten YLE:n opetusohjelmia.
3. Puhemiehistö muistutti, että Suomi-koulut kasvattavat tulevaisuuden kaksikielisiä osaajia jotka haluavat eksoottiseen Suomeen töihin, ja että mikäli alle 3-vuotiaita ei saada valtionavun piiriin tässä kielen ja kaksikielisyyden kehittymisen elintärkeässä vaiheessa, on kielellinen kynnys tulla mukaan Suomi-kouluun myöhemmin korkea sekä lapselle että hänen vanhemmilleen.
4. Tärkeä viesti Eurooppakoulujen kuten Brysselin koulun opetusolosuhteista kuten pitkäaikaisesta tilanahtaudesta ja tukiopetuksen järjestämisen puutteesta saatiin välitettyä hyvin perille. Vanhempainyhdistys kertoo pienten kieliryhmien kuten suomen kärsimisestä. Ministeriön edustaja kertoi että he ovat tietoisia turvallisuuspuutteista. Uusien jäsenvaltioiden haluttomuus tukea oman kielen opetusta on vaikeuttanut tilannetta. Opetusneuvos Polvinen ehdotti tilanteen välittömäksi helpottamiseksi uutta kommunikaatiolähestymistapaa, jossa EU-edustustossa aloittaneelle Johanna Koposellle voitaisiin osoittaa ministeriöstä sen ohjeistamana edunvalvonta- ja yhteyshenkilön rooli Brysselissä tässä asiassa.
5. Erityisen tärkeä keskustelu käytiin ulkomailla toimivien kuuden suomalaisen peruskoulun ja yhden lukion tulevaisuudesta. Nuori hallitussihteeri Matti Sillanmäki on perehtynyt tähän asiaan. Aurinkorannikon suomalaisen peruskoulun tilanteesta on meneillään korkeimman hallinto-oikeuden käsittely. Koulun olemassaolo on auki, opetusministeriön muutettua voimassaolevan lain tulkintaansa opetuksen järjestämisluvan ehtona olevasta oppilaan väestörekisterimerkinnän poissaolon väliaikaisuudesta: Suomesta saa olla pois vain yhden vuoden (kotikuntalain 1 vuoden pääsääntö). Tulkintaepäselvyyden vuoksi muiden koulujen järjestämislupia ei ministeriön mukaan arvioida ennen juridisen prosessin valmistumista, vaan mennään nykyisillä. Puhemiehistö toi esiin että nykytulkinta on lain alkuperäisten kirjoittajien tarkoituksen ja koulujen toimintaedellytysten turvaamisen vastainen, ja kertoi kuinka ministeriön tulkinnan välttäminen on johtanut keinotekoisiin järjestelmiin, kuten siihen että Pietarin suomalaisessa koulun vanhempia on väestörekisteri kehottanut rekisteröimään lapsensa Suomeen.
6. Valtion yleisestä kielitutkinnosta eli YKI:stä ministeriö sai viestin, että Venäjällä inkeriläisten parissa ja Virossa toivotaan mahdollisuutta suorittaa YKI näissä maissa. Tähän vuoteen asti on Maahanmuuttovirasto järjestänyt DIPAGI-nimisiä kielitutkintoja osana inkerinsuomalaisten paluumuutto-ohjelmaa, ja testi on YKI-keskitasoa, seuraava Petroskoissa kesäkuussa 2016. Koska DIPAGI:n ja YKI:n kielitutkinnot saavat tasaveroisen kohtelun käytännössä ja kumpikin kelpaa Suomeen muuttoon, olisiko ajateltavissa että YKI lainmuutosten jälkeen sallittaisiin myös Suomen ulkopuolella?

Erikseen paneuduttiin Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosojan ja kulttuuriasiainneuvos Annika Söderlundin kanssa Suomi-Seuran, ulkosuomalaisjärjestöjen ja ulkosuomalaislehdistön tilanteeseen sekä rahoitukseen. Leikkaukset vuodelle 2016 ovat 13-15 %:n luokkaa. On tärkeää saada tietää, että ministeriö puolusti Suomi-Seuran ja sen ulkosuomalaisjärjestöjen, -median ja -nuorten puolesta tekemää työtä merkittävästi alun perin tarkoitettua leikkausprosenttia pienemmällä prosentilla. Seuran pitkäaikainen ja läheinen yhteistyö osaston kanssa tarjosi luottamuksen ja hyvän yhteistyön ilmapiirin ja puhemiehistö koki että oli saanut selkeän esityksen siitä miten niukkuutta jaetaan. Puhemiehistö toi kuitenkin esiin, että Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman mukaisesti Suomi-Seuran rahoitus taataan. Leikkauksia kohdistettiin enemmän 'erityisavustuksiin' ja vähemmän 'toiminta-avustuksiin', ikään kuin siten että vaikka jauhot viedään, niin uuni jää jäljelle. Summat tulevat piakkoin ministeriön verkkosivuille. Leikkauksia on vielä tulossa ja niitä saatetaan esittää elo-syyskuun vuosittaisessa valtion budjetissa.

Ulkosuomalaisista voimavarana PK-yritysten kansainvälistymisessä ja kulttuurisen asiantuntemuksen käytössä puhuttiin jo Suomi-Seuran lokakuun 2012 parlamentti-istunnon ohessa järjestetyssä seminaarissa 'Ulkosuomalaiset pk-yritysten kansainvälistymisen voimavarana' johon Työ- ja elinkeinoministeriökin osallistui. Puhemiehistö jatkoi aiheesta TEM:in alivaltiosihteeri Petri Peltosen kanssa. Yhteistyöstä jatkossa on sovittu: Suomi-Seuran selvitys (2012) päivitetään. Sen mukaan moni ulkosuomalainen toivoo, että yritykset ottaisivat heidät useammin avukseen kansainvälistymisprosesseissaan. Alivaltiosihteeri kertoi SM:n oleskelulupien myöntämisen helpottamisen selvityshankkeesta, jossa Suomeen halutaan houkutella ulkomaisia yrittäjiä, sijoittajia ja huippuosaamista. Tällä kehitetään EU:n ulkopuolisista maista tulevien sijoittajien, yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden oleskelulupajärjestelmää.

Istunnon 2015 hyväksymiä päätöslauselmia oli kokonaista 41. Niiden aktiivista seurantaa harjoitetaan sihteeristön sisäisen Päätöslauselmien seurantakaavion avulla. Se näyttää päätöslauselmien edistymisen virkaportaissa, neuvotteluyhteydet, ja toimenpiteet, kuten tapaamiset, kannanotot, lausunnot, päätökset. Puhemiehistö pitää sisäistä Seurantakaaviota erinomaisena työmme tukena.

Kokouksen työlistassa pysyi edellisestä kokouksesta merkittävänä aiheena sekä tiedotus, että jäsenviestinnän kehittäminen. Kotisivu-uudistus on valmisteilla ja tulee sisältämään mobiiliversion. Alueiden viestintää ja kahdensuuntaista kommunikaatiota tehostetaan Jäsenkyselyn 2014 mukaisesti. Parlamenttisihteeri luo kokousyhteenvedot Alueiden edustajien jaettavaksi. Alueiden omat ohjesäännöt liitetään Ulkosuomalaisparlamentin käsikirjan (2002, päivitys tammikuu 2013) liitteiksi.

USP:n näkyvyyteen ja sen työstä tiedottamiseen suurelle yleisölle on oiva tilaisuus Porin SuomiAreenassa: Puhemiehistö kävi läpi valmisteluja tähän kesä-Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen tapahtumaan. MTV3:n Suomi-Areena pidetään aina heinäkuussa viikolla joka edeltää Pori Jazzia, tänä kesänä 11.-15.7.2016. Tänä vuonna SuomiAreenan pääteemana on 'Suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta'. Suomi-Seura ry ja USP ovat mukana Kansalaistorilla näytteilleasettajana koko viikon maanantai-aamun 11.7. avajaisista Kansalaistorille siirretyllä MTV3:n Päälavalla aina perjantaihin 15.7. asti.

Lisäksi Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti on kutsuttu keskiviikkona 13.7. SuomiAreenan päälavan Torivartin tähdeksi, jolloin vietämme yhdessä 15 minuuttia hyvän musiikin, VIP-vieraiden ja tietovisailun 'Haluatko ulkosuomalaiseksi' parissa. Tästä lisää pian näyttävästi USP:n kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa; Facebook-sivullamme (www.facebook.com/Ulkosuomalaisparlamentti).

SUOMEN 100-VUOTISJUHLAVUODEN VALMISTELUT JA TUEN TARVE

huomioitiin ulkosuomalaisten parissa. Suomen juhliessa itsenäisyytensä 100. vuotta, järjestetään ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistunnon 16.-17.6.2017.

USP:n juhlaistuntoa edeltää Ulkosuomalaisen kulttuurin juhla (maksullinen) torstaina 15.6.2017 noin klo 17-20.00 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Iltajuhla on ikkuna ulkosuomalaiseen kulttuuriin. Sen tarjoaa Suomi 100 Maailmalla joka on Suomi-Seura ry:n, Suomen ev.lut. kirkon ulkosuomalaistyön/kirkkohallituksen ja Siirtolaisuusinstituutin yhteinen hanke. Hanketta tukevat myös ulkoasiainministeriö ja Merimieskirkko ry. Suomi 100 Maailmalla on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa.

Suomi 100 Maailmalla koordinaattoriksi juuri nimetty Liisa Oinonen Suomi-Seurasta kannusti yhteydenottoa häneen omista Suomi 100 -suunnitelmista ja hankkeista: Liisa.Oinonen@suomi-seura.fi, puh. # 358-9-6841 210.
Suomi 100 Maailmalla-hankkeen omat kotisivut olivat vielä rakenteilla [nyt avattu: http://suomi-seura.fi/suomi100maailmalla/fi/etusivu]. Ajatusten vaihtoon kannustaa jo avoin Facebookin keskusteluryhmä Suomi 100 Maailmalla - Finland 100 år i Världen - Worldwide.

Puhemiehistöä kannustettiin myös tiedottamaan ulkosuomalaisia siitä, että omista hankkeista kannattaa kertoa myös juhlavuoden viralliselle Suomi 100 -ohjelman toimikunnalle. Suomi 100 -ohjelmaan valitut hankkeet saavat oikeuden käyttää valtioneuvoston kanslian virallista Suomi 100 -tunnusta omassa viestinnässään graafisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelmahankkeet tulevat osaksi juhlavuoden ohjelmakokonaisuuden esittelyä Suomi 100 -verkkosivuilla. Ohjelmahanketta voi esittää kuka tahansa: yksityishenkilö, työryhmä, yhdistys, yritys tai julkisen sektorin edustaja. Lisätietoja Suomi 100 -ohjelman valintakriteereistä ja hakuohjeet: http://suomifinland100.fi/tehdaan-yhdessa/hae-mukaan/

Sivun alkuun