USP:n puhemiehistön kevätkokous 2009

Ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehistö tapasi 16. – 17. huhtikuuta pidetyn kevätkokouksensa aikana maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin, opetusministeri Henna Virkkusen, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja ulkoasiainministeriön edustajia.
Asialistan tärkeimmät aiheet olivat kirjeäänestyksen mahdollistaminen ulkosuomalaisille, kansalaisuusilmoitusmenettelyn jatkaminen sekä Suomi-koulujen tuen korottaminen.

Tapaamisessa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin kanssa puhemiehistön pääaiheena oli kansalaisuusilmoitusmenettelyn jatkaminen. Kesäkuussa 2003 voimaan astunut kansalaisuuslaki sallii kaksoiskansalaisuuden. Laki myös antoi mahdollisuuden saada menetetty Suomen kansalaisuus takaisin ilmoitusmenettelyllä, jonka viiden vuoden siirtymäaika päättyi kesäkuun alussa 2008. Määräaikaan mennessä Maahanmuuttovirasto sai lähes 22 000 kansalaisuusilmoitusta. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet tietoa tästä mahdollisuudesta ajoissa. Kansalaisuuslakia ollaan parhaillaan tarkistamassa. Ministeri Thors kertoi ymmärtävänsä asian tärkeyden ulkosuomalaisille ja pyrkimys on sisällyttää lakiehdotukseen pysyvä ratkaisu kansalaisuuden takaisinsaamiseksi myös ulkosuomalaisille. Puhemiehistö toi esille myös ulkosuomalaisten ja samalla näiden uusien Suomen kansalaisten merkityksen Suomelle tulevaisuuden työvoimareservinä.

Opetusministeri Henna Virkkusen kanssa puhemiehistö keskusteli maailmalla toimivien noin 150 Suomi-koulun tuen lisäämisestä. Vapaaehtoisvoimin toimivissa kouluissa opiskelee noin 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Koulujen Suomen valtiolta saama määräraha on pysynyt samalla tasolla vuosikausia, ja siksi kouluissa on materiaalipula, eikä opettajien palkkioita ole voitu nostaa. Koulut tekevät hyvin tärkeää työtä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäjinä. Niiden opetus on hyvin merkittävää Suomeen palaavien lasten ja nuorten kannalta. Myös Espanjan Aurinkorannikon lukion tulevaisuus oli tapaamisessa puheenaiheena.

Kirjeäänestyksen salliminen ulkosuomalaisille oli esillä tapaamisessa eduskunnan perustuslaki-valiokunnan edustajien kanssa. Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on pysynyt hyvin alhaisena, mihin hyvin merkittävä syy on äänestyspaikkojen sijainti kaukana äänestäjistä. Esimerkiksi Australiassa, Kanadassa tai Yhdysvalloissa matkaa äänestyspaikalle voi olla satoja kilometrejä. Kirjeäänestyksen hyväksyy lähes 50 maata, muun muassa Ruotsi, missä siitä on saatu hyviä kokemuksia. Kansalaisuusilmoitusmenettelyn jatkaminen otettiin esiin myös tässä tapaamisessa.

Ulkoasiainministeriön edustajilta puhemiehistö sai tietoa mm. UM:n kansalaispalveluista ja passi-palveluista, Suomalaiset ulkomailla -projektista sekä Suomen maabrändihankkeesta. Ulkoasiainministeriöstä kerrottiin myös, että Suomen poliisilaitosten kokeiltua liikkuvaa lupasalkkua kotimaassa, UM otta kokeiluun liikkuvan passiyksikön luultavammin myöhemmin tänä vuonna.

Muina puhemiehistön keskusteluaiheina olivat inkeriläisten kasvava paluumuuttojono, opetusministeriön myöntämä Sofia-hankkeen rahoitus Aurinkorannikolla, yhteisestä tapaamisesta uusien Europarlamentaarikkojen kanssa, seuraavan yleisistunnon aikataulusta ja aloitteista sekä uusien varapuhemiesehdokkaiden valitsemisesta. Lisäksi puhemiehistö käsitteli ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä ja valmistelivat säännöntarkistamisehdotuksen seuraavaan yleiskokoukseen.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiesten seuraava kokous järjestetään 12. - 13.11. 2009.
Seuraava täysistunto järjestetään Helsingissä 24.-25. toukokuuta 2010.

Sivun alkuun