Vierailu oikeusministeri Henrikssonin kanssa

16.1.2014

Aihe: Kirjeäänestys, ulkosuomalaisten äänestäminen sekä Internet-äänestämistyöryhmä

Osallistujat:
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Demokratia- kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja Kirsi Pimiä
vaalijohtaja Arto Jääskeläinen
neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen
ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta
toiminnanjohtaja Paula Selenius
parlamenttisihteeri Tina Nordqvist (siht)

Kirjeäänestyksen kannalta tilanne ei ole muuttunut sitten puhemiesten vierailun ministerin luona puhemiesten kokouksen yhteydessä keväällä 2013. Ministeriö haki varoja kirjeäänestyshankkeelle valtiovarainministeriöltä keväällä 2013 mutta varoja ei myönnetty. Myöskään eduskunta ei ole myöntänyt lisävaroja hankkeeseen. Hallituspuolueet ovat kaikki puoltavalla kannalla, joten poliittista estettä ei enää ole. Kirjeäänestykseen tarvittavat lisävarat ovat kuitenkin taas mukana seuraavissa hallituksen budjettiriihikeskusteluissa elokuussa 2014.

Oikeusministeriö on vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan laskenut kirjeäänestyksen maksavan noin 700 000 € jaettuna kahdelle vuodelle. Iso osa tästä summasta menee järjestelmän perustamiseen ja ensimmäisten kirjeäänestysvaalien järjestelyihin. Seuraaviin vaaleihin jää vähemmän kustannuksia.

Maaliskuussa käydään ministeriöiden väliset budjettikehyskeskustelut, joissa pitäisi saada lupaus kirjeäänestyksen rahoituksesta, jotta se voitaisiin toteuttaa tulevan vuoden aikana. Jos rahoja ei ole luvassa keväällä, hallituksen esitys asiasta ei voi edetä. Jos eduskunta ei käsittele kirjeäänestysesitystä kevään aikana, se ei ehdi tulla voimaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Seuraavat eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2015. Sitä seuraavat vaalit käydään 2016 (kunnallisvaalit) ja 2018 (presidentinvaalit).

Marraskuussa 2013 asetettiin työryhmä ”valmistelemaan ehdotukset nettiäänestyksen mahdollistamisesta vaaleissa sekä kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämisestä sähköisesti.” Työryhmässä syntyneet ehdotukset tulee tehdä väliraportissa jo 30.5.2014 mennessä. Tavoitteena on, että Internet-äänestys voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kirsi Pimiä totesi, että Internet-työryhmän tulokset jäävät seuraavalle hallitukselle, joka päättää hallitusohjelmassaan, jatketaanko työtä ja tuleeko Internet-äänestys vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Internet-työryhmän mandaattiin kuuluu myös muiden äänestystapojen pohtiminen, ml. kirjeäänestys.

Internet-äänestyshanke on tulossa julkiseen keskusteluun oikeusministeriön otakantaa.fi –sivustolle, jossa jokainen voi käydä antamassa palautetta hankkeesta.

Jarmo Virmavirta totesi, että tällä hetkellä ulkosuomalaisparlamentin näkemys on, että Internet-äänestys on edelleen kaukaisempi tulevaisuuden tavoite ja että Internet-äänestäminen ei yksinään ratkaise ulkomailla asuvien äänestäjien ongelmia. Hän viittasi Viron tilanteeseen, jossa sekä Internet- että kirjeäänestys ovat yhtä aikaa käytössä. Kirjeäänestys jää edelleen ulkosuomalaisparlamentin tavoitteeksi vaikka tuemme kaikkia tapoja kohentaa ja tukea ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksia. Internet-äänestystyöryhmän asettaminen on tässä erinomainen lisä mutta ei korvaa kirjeäänestystavoitetta. Kun työryhmän suositukset ja väliraportti valmistuvat otetaan niihin kantaa. Edelleen ulkosuomalaiset ihmettelevät, miksi heidän asuinmaissaan kirjeäänestys on arkipäivää mutta Suomessa ei.

Ministeri Henrikssonin näkemys on, että jos/kun Internet-äänestys tulee, se auttaa myös kirjeäänestyksen toteuttamista. Hän myönsi, että Suomi on kirjeäänestysasiassa muita maita jäljessä. Hän myös totesi, että edessä ovat valtiontalouden kannalta haastavat ajat. Myös oikeusministeriö kamppailee omien varojensa kanssa jotta oikeuslaitos pystyisi toimimaan lain vaatimalla tavalla. Ylimääräistä rahaa ei ole.

Oikeusministeriön nettiäänestyshanke

Sivun alkuun