Yhteenveto puhemiesten kevätkokouksesta 2014

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui kevätkokoukseen Helsingissä torstaina ja perjantaina 8.-9.5.2014. Asialistalla oli tapaamisia sisäministeriössä, opetusministeriössä, Yleisradiossa ja ulkoasiainministeriössä. Lisäksi puhemiehistö tapasi Suomen 100-vuotisjuhlakomitean pääsihteerin Hannu Hyttisen.

Sisäministeriön poliisiosaston ja ulkoasiainministeriön edustajien kanssa puhemiehistö keskusteli poliisihallinnon lupahallintouudistuksista ja ulkosuomalaisten passinhausta. Poliisihallinto on jo parin vuoden aikana vienyt läpi erilaisia lupahallinnon uudistuksia. Nyt on vuorossa on sähköinen asiointi. Passeja on uuden esityksen mukaan tulevaisuudessa mahdollista hakea ainakin osittain netin kautta. Lakiesityksessä on annettu mahdollisuus sisällyttää myös ulkosuomalaiset sähköisen asioinnin piiriin mutta ei heti alussa. Ongelmana ovat valtiohallinnon toisistaan eroavat tietojärjestelmät ja niiden yhteensopimattomuus sekä tarpeeksi turvallinen sähköinen tunnistautuminen ulkomailta käsin. Tulevaisuudessa entistä suuremmalla osalla ulkosuomalaisista voi olla tällaisia turvallisia e-tunnistimia. EU:n alueella on suunnitteilla uudistuksia, jonka kautta pankkien asiakkaista entistä suurempi osa saisi sähköisiä tunnuksia peruspankkipalveluna. EU:ssa on myös projekti meneillään, jossa pyritään siihen, että muiden EU-maiden tunnuksia voitaisiin käyttää viranomaisasioinnissa Suomessa ja myös päinvastoin.

10-vuotuisia passeja ei vielä ole näköpiirissä koska sirujen valmistaja ei vieläkään voi taata sirujen kestävyyttä. Viiden vuoden voimassaolo takaa sen, että passeissa on viimeisintä tekniikkaa ja ne pysyvät turvallisina. Myös passin hinnasta ulkomailla haettuna keskusteltiin ja valitettavasti hintaa tullaan pikemmin vielä nostamaan kuin laskemaan.

Suomi 100 vuotta juhlakomitean pääsihteerin Hannu Hyttiseltä kuultiin juhlavuoden suunnitelmista ja toteutuksesta. Vielä on käytännön järjestelyt aivan alussa mutta mallia halutaan ottaa mm. Norjan perustuslain 200-vuotisjuhlallisuuksista, jossa perinteillä mutta myös lapsilla ja nuorilla on suuri rooli juhlinnassa. Samalla halutaan haastaa vanhat suomalaiset juhlan aiheet ja löytää uusia tapoja ja asioita juhlia Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Opetusministeriössä puhemiehistö tapasi kansliapäällikön Anita Lehikoisen. Keskustelunaiheina olivat ulkosuomalaislasten ja – nuorten äidinkielen ja koulutuksen tukeminen erityisesti Suomi-koulujen kautta. Eduskunnan Suomi-kouluille lisäämiä rahoja ei voi vakinaistaa ministeriössä, koska ne ovat kertaluontoisia. Jos nostoa haluaa vakinaistaa, nosto on kirjattava ministeriön kehyspäätökseen, joka on voimassa useampi vuosi. Viimeisin kehyspäätös on tehty tämän vuoden maaliskuussa ja se on periaatteessa voimassa vuoteen 2018.

Samoin keskusteltiin Suomi-Seuran omasta valtionavustuksesta, joka ei ole noussut hyvin pitkään aikaan. Vaikeassa taloustilanteessa rahallisia lupauksia ei annettu mutta ainakin YKI-kielitestien suorittamista ulkomailla luvattiin selvittää ja lainmuutosta tutkia. Myös Suomen juhlavuodesta 2017 syntyi keskustelua. Opetus- ja kulttuuriministeriö on keskeisessä asemassa kuin juhlavuotta suunnitellaan.

Yleisradiossa keskusteltiin ajankohtaisista asioista: Ruotsin TV Finlandin tilanteesta, YLE-verosta ja tulevista YLE Areenan uudistuksista. Yleisradion tulevaisuuden strategia on siirtää yhä enemmän lähetyksiä Internetiin, myös kotimaassa. Tekijän- ja esitysoikeudet ovat edelleen tämän kehityksen suurimpia haasteita. YLE Areenaan on tulossa uudistuksia, joiden kautta ohjelmien haku helpottuu. Ruotsissa sopimus TV Finlandin lähetyksistä on voimassa vuoteen 2016.

Ulkoasiainministeriössä puhemiehistö keskusteli ajankohtaisista asioista: passeista, Team Finland –työstä ja ulkosuomalaisten roolista, uudesta kansalaispalvelulakiehdotuksesta, äänestyksestä ulkomailla, kunniakonsulien roolista ja kirjeäänestyksestä.

Valtiosihteerin näkemys ulkoasiainministeriön taloudellisesta tulevaisuudesta oli kovin synkkä. Säästötarpeet eivät suinkaan ole takanapäin vaan edessä on edelleen toimintojen ja edustustojen lakkauttaminen. Uusi konsulilakiehdotus tähtää siihen, ettei kaikkia palveluita olisi pakko tarjota jokaisessa suurlähetystössä. Silloin palveluja voitaisiin karsia tai sopia yhteistyöstä muiden lähetystöjen kanssa ilman että koko suurlähetystöä tarvitsisi lakkauttaa. Puhemiehistö painotti passisalkkujen tarpeellisuutta ja toivoivat, ettei luovuttaisi näiden kehittämisestä vaikka teknisiä ongelmia ilmenisikin. Myös tulevaisuuden sähköistä passinhakumahdollisuutta tuettiin. Myöskään ulkoministeriö ei antanut toivoa ulkomailla anottujen passien hinnan laskemisesta.

Kokouksesta laaditaan myös pöytäkirja ja siitä lyhennetty versio, jonka löydät ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön sivulta.

Sivun alkuun