Kahta lausuntoamme seurannut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 12/2014 (21.10.2014) kannattaa lakiehdotuksen eli UM:n aloitteesta syntyneen hallituksen esityksen laiksi hyväksymistä. Valiokunnan mietinnöstä voidaan poimia tärkeitä kohtia seuraavasti:

Kunniakonsuleiden tehtävistä säädetään pääosin nykytilaa vastaavasti. Lisääntyvän kysynnän takia kuten passi- ja maahantulopalvelut, ja ottaen huomioon asiakkaiden tosiasiallinen mahdollisuus saada palvelua, vaati valiokunta UM:ltä lisäselvitystä esityksen vaikutusten arvioimiseksi. Vaikuttavuusarviointiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi vaatii valiokunta selvitystä vuoden sisällä asetuksen toimeenpanosta selvitystä toimivuudesta ja vaikutuksista. Kansalaisten oikeusturvan kannalta saatava keskeisin palvelu ei muutu. USP näkee vaikutuksensa keskeisissä valiokunnan kannanottojen perusteluissa, kuten: sähköisten palvelujen ja järjestelmien kehittämisen välttämättömyys (passi- ja oleskelulupa-asioissa), viranomaisyhteistyön tehostaminen, huomio ulkoasiainhallinnon ja poliisin tietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta, edustustojen henkilökunnan valmiuden ja ammattitaidon ylläpitovaatimus, passisalkun lisäkäytön harkinta, ja siitä huolen pito, ettei palvelujen keskittäminen aiheuta asioinnille kohtuuttomia esteitä.
Erityisen tärkeä USP:n kanta kirjeäänestyksen puolesta on kirjattu näin: "Kirje- ja nettiäänestys voisivat osaltaan lisätä ulkosuomalaisten ja muiden ulkomailla olevien tosiasiallista mahdollisuutta käyttää äänioikeuttaan. Valiokunta pitää tärkeänä kehittää mahdollisimman nopeasti ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksia vaalisalaisuuden turvaavalla tavalla."

Lakimuutos liittyy ulkoministeriön tarpeeseen uudistaa ulkomaista edustautumisverkostoaan, johon kuuluvat diplomaattiset ja konsuliedustustot. USP:n ja Suomi-Seuran keskeinen viesti on, että uudelleen organisoidun konsulipalveluverkoston tulee olla toimintakykyinen ja saavutettava palveluverkosto josta löytyy tarpeellinen tieto ja taito. Korostamme myös paikallisen läsnäolon tärkeyttä. Lisäksi palvelutarjonnan supistuessa korostamme uusia ratkaisuja, mm. sähköisen asioinnin merkitys, kuten passinhaun hintarakenteen ongelmassa ja äänestämisasiassa kirjeäänestystä ulkosuomalaisille.

Näin USP ja Suomi-Seura lausuivat jotta tähän päästiin:

Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seura ry:n lausunto eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle

Helsinki, 2.10.2014

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konsulipalvelulain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 102/2014)

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry kiittävät tilaisuudesta antaa lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi konsulipalvelulain muuttamiseksi ja haluavat esittää seuraavaa:

1. Konsulipalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti kansainvälistymisen seurauksena, eikä laannu lähitulevaisuudessa. Samalla konsulipalvelut vaativat erikoisosaamista ja perehtyneisyyttä alueolosuhteisiin, lainsäädäntöön ja viranomaisten toimintakäytäntöihin.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry tukevat ulkoasiainhallinnon suunnitelmia järjestää uudelleen konsulipalveluverkostoa, jonka tulee kuitenkin olla asianmukainen, toimintakykyinen ja josta löytyy riittävä tieto ja taito.

2. Ulkomailla asuvien suomalaisten kannalta konsulipalveluiden läsnäolo koskee sekä palveluiden tuottamista tilapäisesti ja vakituisesti maassa asuville suomalaisille että säännöllistä yhteydenpitoa paikallisiin suomalaisiin muulla tavalla.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry haluavat korostaa konsulipalveluiden ja ulkoasiainhallinnon paikallisen läsnäolon tärkeyttä myös tulevaisuudessa. Ne katsovat konsulipalvelujen saajien etujen ja oikeuksien toteutuvan, mikäli konsulipalvelujen tarjonta perustuu sellaisille alueille, joissa asuu ja vierailee eri tarkoituksissa paljon suomalaisia. Tämä edellyttää selkeitä mittareita, suunnittelua ja seurantaa.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry korostavat kokonaisvaltaisen arviointiprosessin tärkeyttä, kun päätetään mitkä palvelut siirretään toiseen edustustoon tai ulkoministeriöön. Kriteereihin tulee kuulua kysynnän määrä, ja asioinnin helppous sekä laatu. Esimerkiksi välimatkojen pituus voi suurissa maissa hankaloittaa suuresti mm. passien hakua tai muuta henkilökohtaista läsnäoloa vaativaa asioimista.

3. Konsulipalveluverkoston karsiminen ja keskittäminen aiheuttaa paineita lisätä kunniakonsulien tehtäviä. Kuitenkin siinä, missä konsuli-tehtäviä hoitava on virkamies, ei kunniakonsuli välttämättä ole Suomen kansalainen tai osaa suomen kieltä, eikä ole virka- tai työsuhteessa. Tehtävänsä mukaisten tai ulkoministeriön hänelle valtuuttamien asioiden hoidon ulkopuolella toimii kunniakonsuli tehtävässään vailla virkamiesohjausta ja vapaaehtoispohjalla ja on asemamaansa erityisolosuhteista riippuvaisempi. Tämän vuoksi kunniakonsulien työmäärä ja palveluntuottokyky vaihtelee suuresti.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry katsovat, että lakiesityksessä ehdotettu kunniakonsulien tehtävien selventäminen on hyvä aloite. Vaikka kunniakonsulien tehtäväkenttää ei tällä lakiesityksellä laajennettaisi, olisi ulkosuomalaisten kannalta hyvä, jos tehtäviä delegoitaisi ulkomailla asuvalle työsuhteiselle Suomen kansalaiselle. Niillä paikkakunnilla, joissa Suomen edustusto on kaukana tai sitä ei ole lainkaan, tällä olisi suuri merkitys.

4. Konsulipalvelutarjonnan supistuessa uudet ratkaisut ovat avainasemassa, mm. sähköisen asioinnin merkitys korostuu. Vuodesta 2012 kansalaisuutta on voinut hakea sähköisesti. Samaa toivotaan myös muiden konsulipalveluiden suhteen. Sähköinen asiointi ei ole vastaus kaikkiin konsulipalvelutehtävien hoitoon mm. sähköisten tunnuksien puuttumisten tai tietotekniikkaedellytysten puutteen vuoksi, mutta sitä tulisi kehittää edelleen.

Passinhaku on jo nyt erityisen ongelmallista: passin hinta on yli kaksi kertaa kalliimpi konsulaatista kuin Suomesta haettuna (ulkomailla 140 €/pikapassi 160 €, Suomessa 48 €/pikapassi 65 €), matkustuskulut ovat merkittävät isoissa maissa, joissa hakemista hankaloittavat myös työ, ikä tai jopa terveys. Mikäli konsulipalveluita karsitaan, on tästä haittaa niille kansalaisille, joiden henkilökohtaista läsnäoloa ko. palvelu vaatii.

Lisäksi eri viranomaisten tietohallintajärjestelmien tulisi olla yhteensopivat. Ellei edustustojen ja poliisiviranomaisten tietohallintaa saada yhteneväiseksi, olisi syytä harkita suoraa asiointimahdollisuutta ulkomailta poliisihallinnon passinhakujärjestelmään.

Äänestäminen vaikeutuu entisestään edustustoverkostoa karsittaessa. Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat ajaneet jo 15 vuotta kirjeäänestystä, joka on käytössä ainakin 52 maassa. Kirjeäänestyksellä voitaisi säästää edustustojen kuluja ja karsia äänestyspaikkoja edelleen. Sillä lisätään äänestysaktiivisuutta – joka on alhainen ulkosuomalaisten parissa – ja se on helppo toteuttaa.

Paula Selenius
toiminnanjohtaja
Suomi-Seura ry.

Sini Castrén
parlamenttisihteeri
Ulkosuomalaisparlamentti

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konsulipalvelulain muuttamisesta

- - - - - - - - - - - - - -

Konsulipalvelulain muutos: ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seura ry.:n lausunto ulkoasiainministeriölle

Helsinki, 23.5.2014

Laki konsulipalvelulain muuttamisesta
Ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seura ry:n lausunto

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry. kiittävät tilaisuudesta antaa lausuntonsa asiassa ja haluavat esittää seuraavaa:

1. Esityksessä todetaan, että konsulipalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Samalla entistä useammin konsulipalvelut vaativat erikoisosaamista ja pidempää seurantaa. Tämä on kansainvälistymisen väistämätön seuraus eikä tämä kehitys näytä laantuvan lähitulevaisuudessa. Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry. haluavat siksi korostaa konsulipalveluiden ja ulkoasiainhallinnon paikallisen läsnäolon tärkeyttä myös tulevaisuudessa.

2. Ulkomailla asuvien suomalaisten kannalta ulkoasiainministeriön läsnäolo koskee sekä palveluiden tuottamista vakituisesti ja tilapäisesti maassa asuville suomalaisille, että säännöllistä yhteydenpitoa paikallisiin suomalaisiin muulla tavalla. Jos kattavan konsulipalvelupaketin tarjoaminen jokaisessa edustustossa johtaa edustustoverkon karsimiseen ja lähetystöjen lopettamiseen, ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry. tukevat ulkoasiainhallinnon suunnitelmia uudelleen järjestää konsulipalvelutarjontaa edustuston todellisten tarpeiden mukaisesti. Samalla ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry. korostavat kokonaisvaltaista arviointiprosessia, kun päätetään mitkä palvelut siirretään toiseen edustustoon tai ulkoasiainministeriölle. Erityisesti ulkosuomalaisten ja kysynnän vaatimukset sekä palveluverkoston todelliset välimatkat pitää olla harkinnan pohjana.

3. Ulkoasiainhallinnon läsnäoloon paikallisella tasolla kuuluu myös kunniakonsulit. Kun lähetystöjen henkilökuntaa vähennetään tai lähetystöjä lakkautetaan, kunniakonsuleiden rooli ulkoasiainhallinnossa kasvanee. Koska kunniakonsuli toimii vapaaehtoispohjalla, kunniakonsuleiden työmäärä vaihtelee. Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry. katsovat, että esityksessä esitetty kunniakonsuleiden tehtävien selventäminen on hyvä aloite. Vaikka kunniakonsuleiden tehtävänkenttää ei tällä lakiesityksellä laajennettaisi, ulkosuomalaisten kannalta heidän toimintansa on tulevaisuutta ajatellen syytä tarkentaa. Niillä paikkakunnilla, jossa Suomen ulkomaan edustusto on kaukana tai jopa olematon, heidän merkityksensä ulkosuomalaisille on suuri. Tulevaisuudessa se jopa kasvaa kun ulkoasiainhallintoa pakotetaan supistamaan toimintaansa ulkomailla.

4. Ulkosuomalaisparlamentissa konsulipalvelutarjonnasta keskustellaan erityisesti passinhausta ulkomailla. Passin haku ulkomailla on kallista sillä itse passin hinta on yli kaksi kertaa kalliimpi kuin Suomesta haettava (120 € verrattuna 48 €, kesäkuussa passien hinta ulkomailla nousee edelleen) ja matkustuskulut voivat erityisesti isoissa maissa olla merkittävät. Lisäksi monelle ulkosuomalaiselle passinhakua hankaloittavat arkiset esteet, kuten työ, perheen olosuhteet tai jopa ikä ja terveys.
Jos konsulilakiuudistus johtaa palveluiden keskittymiseen, tästä on erityisesti haittaa sellaisten palvelujen kohdalla, jotka vaativat henkilökohtaista asiointia, kuten juuri passinhaku. Osaratkaisu voisi olla entistä laajempi sähköisen asioinnin mahdollisuus. Kansalaisuuden hakeminen sähköisen menettelyn kautta on ollut mahdollista vuodesta 2012. Samaa kehitystä toivotaan myös passinhaun ja muiden konsulipalvelujen suhteen. Sähköinen asiointi ei ole vastaus kaikkiin konsulipalvelutehtävien haasteisiin eikä kaikille ulkosuomalaisille, johtuen mm. sähköisten tunnisteiden puuttumisesta, asioinnin luonteesta tai asiakkaiden puuttuvista tietotekniikkaedellytyksistä, mutta siinä määrin kun se helpottaa asiakaspalvelua, sitä tulisi kehittää edelleen. Ongelmat pitäisi pyrkiä ratkaisemaan nopeasti ja joustavasti. Jos viranomaisten eri tietohallintojärjestelmät eivät ole yhteensopivia, pitäisi harkita myös suoraa asiointimahdollisuutta ulkomailta poliisihallinnon passinhakujärjestelmään. Tämä on jo nyt mahdollista koska ulkomailla asuva Suomen kansalainen voi hakea passinsa asioidessaan Suomessa poliisilaitoksella aivan kuten muutkin Suomessa asuvat. Jyrkkä tehtävänjako ulkoasiainministeriön ja poliisilaitoksen välillä sähköisen asioinnin tapauksessa ei palvele tavoiteltua joustavampaa lähestymistapaa.

Tina Nordqvist
parlamenttisihteeri
ulkosuomalaisparlamentti

Hanne Lehtonen
neuvontapäällikkö
Suomi-Seura ry.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konsulipalvelulain muuttamisesta

Konsulipalvelulaki

Ehdotus konsulipalvelulain muuttamiseksi ulkoasiainministeriön sivulla

Otakantaa.fi -sivuston kysely konsulipalvelulaksimuutoksista (Auki 31.5.2014 asti)

Sivun alkuun